Legislator Case Law & Legislation
TT:2002-17 AI generated

Labor court dismisses union representative's claim when plant operations are fully suspended, allowing termination despite remaining staff in other roles.

Case Number TT:2002-17
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Dismissed

Legislator summary

AI generated

The Labor Court dismissed the union representative's claim for damages following the termination of their employment contract. The court found that the employer had ceased all office operations, effectively suspending the entire production facility, which legally permitted the termination under the collective agreement. Although a representative remained in the company, the absence of office staff meant the specific protection for the union representative did not apply.

Legislator headnote

AI generated

s. 9 of the Agreement on Occupational Safety Cooperation in Offices; When a production facility's operations are completely suspended, the employer may terminate the union representative's contract even if personnel from other occupational groups remain employed.

Keywords

AI generated
occupational safety representative collective agreement termination production facility suspension labor court dismissal redundancy protection

Cited Legislation

AI generated
s. 9 of the Agreement on Occupational Safety Cooperation in Offices

Cited Case Law

AI generated
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Tehtaalla noudatetun käytännön mukaan konttoritoimihenkilöt ja tekniset toimihenkilöt olivat valinneet yhteisen työsuojeluvaltuutetun. Työnantaja oli tehtaan tuotannollisen toiminnan osittain lopettamisen ja tehtaan myynti- ja hallintotoimintojen toiselle paikkakunnalle keskittämisen johdosta irtisanonut viimeksi mainituissa toiminnoissa työskennelleen toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutetun.

Työsuojeluvaltuutetun työsopimuksen irtisanomisen aikoihin tehtaan konttoritoiminnot oli lopetettu kokonaan, mikä oli merkinnyt tehtaalla vielä työskennelleiden konttoritoimihenkilöiden työn päättymistä samaan aikaan työsuojeluvaltuutetun työsopimuksen kanssa. Koska työpaikalla ei edellä mainittujen irtisanomisten jälkeen ollut ollut enää konttoritoimihenkilöiden ammattiryhmään kuuluvia toimihenkilöitä, voitiin tuotantolaitoksen toiminta katsoa keskeytetyksi kokonaan sovellettavassa työsuojeluyhteistoimintaa koskevassa sopimuksessa tarkoitetuin tavoin. Tällaisessa tilanteessa työsuojeluvaltuutetun irtisanomisen esteenä ei ollut myöskään se, että työnantajan palvelukseen jäi toiseen ammattiryhmään kuuluva toimihenkilö, jota työsuojeluvaltuutettu oli edustanut.

Koska yhtiö ei vallinneessa tilanteessa ollut voinut tarjota työsuojeluvaltuutetulle muutakaan työtä, eivät sovellettavan työsuojeluyhteistoimintaa koskevan sopimuksen määräykset myöskään muodostaneet estettä hänen työsopimuksensa irtisanomiselle. Näin ollen työsuojeluvaltuutetulla ei ollut oikeutta kanteessa työsopimuksen irtisanomisen johdosta vaadittuun korvaukseen. (Ään.)

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 17

KANTAJA

Toimihenkilöunioni TU ry, Helsinki

VASTAAJA

Metsäteollisuus ry, Helsinki

KUULTAVA

Yhtyneet Sahat Oy, Pori

ASIA

Työsuojeluyhteistoimintasopimuksen vastainen menettely ynnä muuta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 1.10.2001

Pääkäsittely 12.11.2001

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Metsäteollisuus ry:n ja Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto STL ry:n, joka 18.5.2001 on yhtynyt Toimihenkilöunioni TU ry:hyn, välisessä 1.1.1998 - 15.1.2000 voimassa olleessa metsäteollisuuden yleissopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 §

KESKUSJÄRJESTÖSOPIMUSTEN NOUDATTAMINEN

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia liitteinä olevia keskusjärjestöjen tekemiä sopimuksia.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

7 Sopimusta työsuojeluyhteistoiminnasta toimistoissa allekirjoituspöytäkirjoineen 1.3.1990.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Yleissopimuksen 2 §:ssä tarkoitetussa sopimuksessa työsuojeluyhteistoiminnasta toimistoissa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

9 §

Työsuojeluvaltuutetun työsuhdeturva

Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa työsuojeluvaltuutettuun, ellei tuotantolaitoksen toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli yhteisesti todetaan, ettei työsuojeluvaltuutetulle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Jos työsuojeluvaltuutetun työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava työsuojeluvaltuutetulle korvaus, jonka suuruus määräytyy työsopimuslain 47 f §:n 2 momentissa säädettyjen perusteiden mukaan. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu. Jos tuomioistuin harkitsee, että edellytykset työsuhteen jatkamiselle tai jo päättyneen työsuhteen palauttamiselle ovat olemassa, eikä työsuhdetta siitä huolimatta jatketa, on tämä otettava erityisen painavana syynä huomioon korvauksen suuruutta määrättäessä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Toimihenkilöunioni TU on vaatinut

Yhtyneet Sahat Oy:n velvoittamista suorittamaan A:lle korvauksena työsuojeluyhteistoimintasopimuksen vastaisesta työsopimuksen irtisanomisesta 24 kuukauden palkkaa vastaavat 316 344 markkaa korkolain 4 §:n 3 momentin mukaisine korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien,

Metsäteollisuus ry:n tuomitsemista työehtosopimuslain mukaiseen hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä ja

Yhtyneet Sahat Oy:n ja Metsäteollisuus ry:n velvoittamista korvaamaan yhteisvastuullisesti Toimihenkilöunioni TU:n oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 3 momentin mukaisine korkoineen siitä alkaen, kun kuukausi on kulunut tuomion antopäivästä.

Perusteet

A:n työsuhde ja sen irtisanominen

A oli ollut toistaiseksi voimassa olleessa työsuhteessa 8.11.1979 alkaen ensin Kajaani Oy:ssä. Liikkeen luovutusten johdosta hän oli sittemmin siirtynyt erinimisten yhtiöiden palvelukseen niin sanottuna vanhana työntekijänä. A:n viimeisin työnantaja on ollut Yhtyneet Sahat Oy. A oli työskennellyt Yhtyneet Sahat Oy:n Kajaanissa sijaitsevassa yksikössä, jonka nimi on Yhtyneet Sahat Oy Timber Components. A oli irtisanottu 27.10.1999 ja hänen työsuhteensa oli päättynyt 28.4.2000. Irtisanomisen syyksi työnantaja oli ilmoittanut tuotannolliset ja taloudelliset syyt.

A oli toiminut toimihenkilöiden työsuojeluvaravaltuutettuna yrityksessä. Varsinaiseksi työsuojeluvaltuutetuksi valittu toimihenkilö oli irtisanottu 21.4.1999 ja hänen työsuhteensa oli päättynyt 22.10.1999. Varsinainen työsuojeluvaltuutettu oli vapautettu työnteosta 1.9.1999 alkaen, mistä lukien A oli toiminut työsuojeluvaltuutettuna, koska varsinainen valtuutettu oli estynyt hoitamasta tehtäviään. Tämä kävi ilmi työsuojelun valvonnasta annetun asetuksen 22 §:stä.

Työturvallisuuskeskukselta saadun kirjallisen tiedon mukaan työsuojeluhenkilörekisteriin on ilmoitettu toimikaudeksi 1998 - 1999 ensimmäiseksi työsuojeluvaravaltuutetuksi A Kaukas Timber Components Oy:ssä. Kaukas Timber Components Oy oli sulautunut Yhtyneet Sahat Oy:hyn 30.10.1998. Kajaanin toimipaikka oli kuitenkin säilynyt ennallaan. Ilmoitus A:n työsuojeluvaravaltuutetun asemasta oli tullut työturvallisuus- keskukseen 12.1.1999. Allekirjoittajana on ollut työsuojelupäällikkö.

Sopimuksessa työsuojeluyhteistoiminnasta toimistoissa todetaan, että jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa työsuojeluvaltuutettuun, ellei tuotantolaitoksen toimintaa keskeytetä kokonaan. Työnantajayrityksen toimintoja oli järjestetty uudelleen vuonna 1999 lopettamalla kotimaan myynti. Puukomponenttien valmistus oli kuitenkin jatkunut edelleen.

A:n irtisanomispäivänä 28.10.1999 yritykseen oli jäänyt töihin toimihenkilöistä ainakin tehdaspäällikkö, tuotantopäällikkö ja kaksi teknistä toimihenkilöä. Toimistossa oli työskennellyt lisäksi yksi määräaikainen toimihenkilö vuoden 1999 loppuun asti. Työsuojeluvaltuutetun asemassa A oli edustanut edellä mainittuja kahta teknistä toimihenkilöä, joista toinen oli toiminut käyttöpäällikkönä ja toinen työnjohtajana, sekä yhtä määräaikaisessa työsuhteessa ollutta toimihenkilöä. Konttorin toimihenkilöillä ja teknisillä toimihenkilöillä on työpaikalla sovitun mukaisesti ollut yhteinen työsuojeluvaltuutettu.

Konttorin hallinnollisia toimintoja oli siirretty yhtiön Heinolan toimipisteeseen. Myös työntekijäasemassa olleet henkilöt oli irtisanottu samaan aikaan kuin A, mutta heidän irtisanomisensa oli peruutettu keväällä 2000. Puukomponenttien valmistus oli päätetty lopettaa vasta syksyllä 2000. Vielä kesäkuussa 2001 yrityksellä on ollut toimintaa Kajaanissa. Tuotantolaitoksen toimintaa ei siten ole keskeytetty työsuojeluvaltuutetun irtisanomisen aikaan.

Kysymyksessä olevana ajankohtana voimassa olleen työsopimuslain mukaan laillinen peruste taloudellisella ja tuotannollisella syyllä tapahtuneelle irtisanomiselle on olemassa silloin, kun työntekijää ei voida sijoittaa uudelleen tai kouluttaa uusiin tehtäviin. A:n osalta uudelleen sijoittumisen mahdollisuutta ei ole tutkittu ainakaan siten, että hänellä itsellään olisi ollut tietoa asiasta.

Työnantajaliiton valvontavelvollisuus

Metsäteollisuus ry ei ollut puuttunut millään tavoin Yhtyneet Sahat Oy:n toimintaan sen irtisanoessa A:n. Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto STL:n asiamies oli 29.9.2000 ollut yhteydessä työnantajaliittoon A:n irtisanomisen johdosta. Työnantajaliitossa ei ole ollut neuvotteluhalukkuutta.

Yhtyneet Sahat Oy on irtisanonut A:n työsuojeluyhteistoimintasopimuksen vastaisesti. Metsäteollisuus ry ei A:n irtisanomisesta tiedon saatuaan ollut pyrkinyt selvittämään asiaa millään tavoin. Hyväksyessään yhtiön menettelyn Metsäteollisuus ry oli laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Metsäteollisuus ry on vastauksessaan, johon Yhtyneet Sahat Oy on osaltaan yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Metsäteollisuus ry on vaatinut lisäksi Toimihenkilöunioni TU:n velvoittamista korvaamaan Metsäteollisuus ry:n ja Yhtyneet Sahat Oy:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

A:n työsopimus ja sen irtisanominen

Yhtyneet Sahat Oy:n Timber Components -liiketoimintayksikön Kajaanin tehtaalla oli käynnistetty yt-neuvottelut 13.9.1999. Neuvottelujen aiheena oli karmiliiketoiminnan lopettaminen ja liiketoimintayksikön myynti- ja hallintotoimintojen keskittäminen Heinolaan. Yt-neuvotteluissa konttoritoimihenkilöitä oli edustanut heidän luottamusmiehenään A. A oli myös valittu työsuojeluyhteistoiminnasta toimistoissa tehdyssä sopimuksessa tarkoitetuksi työsuojeluvaravaltuutetuksi.

Toiminto, jossa A työskenteli ja jonka toimihenkilöitä hän mahdollisesti edusti työsuojeluvaravaltuutettuna, oli lopetettu kokonaisuudessaan. Työsuojelusopimuksen 9 §:n 1 kappaleen työsuhdeturvaa koskevan määräyksen mukaan irtisanomista ei saa kohdistaa työsuojeluvaltuutettuun, ellei tuotantolaitoksen toimintaa keskeytetä kokonaan. Määräystä on käytännössä tulkittu ja sitä pitää myös tulkita siten, että kun irtisanomisen kohteeksi joutuvat kaikki ne henkilöt, joita luottamustehtävässä oleva edustaa, voidaan myös hänet irtisanoa.

A ei olisi kyennyt hoitamaan mitään jäljelle jääneistä tehtävistä. Kaikkien irtisanottujen osalta oli myös selvitetty mahdollisuudet siirtyä työhön konsernin muihin Kajaanissa oleviin yksiköihin, mutta tällaisia mahdollisuuksia ei ollut. Myyntitehtävissä olleen A:n osalta oli selvitetty erityisesti Puukeskus Oy:n Kajaanin toimipisteen mahdollisuudet työllistää hänet ja A oli käynyt itsekin siellä keskustelemassa asiasta.

Työsuojeluvaltuutettuna toimineen toimihenkilön työsuhteen päättymisen jälkeen työnantajalle ei ollut ilmoitettu, hoitaako joku toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutetun tehtäviä. Mistään ei myöskään ilmennyt, että joku olisi hoitanut tehtävää. Myöskään A:n työsuhteen päättymisen jälkeen toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoidosta ei ollut puhuttu. Vaikka A oli valittu työsuojeluvaravaltuutetuksi, ei hän ollut hoitanut tehtävää missään vaiheessa.

Timber Conponents -liiketoimintayksikön irtisanomisista ei ole ollut mitään erimielisyyksiä eikä niiden johdosta ole käyty neuvotteluja. Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto STL:n taholta oli syksyllä 2000 eli puoli vuotta A:n työsuhteen päättymisen jälkeen oltu yhteydessä UPM Kymmene Oy:n mekaanisen yksikön hallintojohtajaan lähinnä työpaikan löytämiseksi A:lle. Metsäteollisuus ry:n edustajalle työsuojeluvaltuutetun irtisanomisesta oli mainittu Kajaanissa syyskuun 2000 lopulla, mutta tuossakaan yhteydessä asiaa ei ollut täsmällisesti yksilöity. Työtuomioistuimesta annetun lain edellyttämät erimielisyysneuvottelut oli prosessin edellytysten täyttämiseksi käyty sen jälkeen, kun työnantajapuoli oli saanut tiedon haasteesta.

A:n mahdolliset työsuojeluvaltuutetun tehtävät olivat siten päättyneet silloin, kun kaikkien konttoritoimihenkilöiden työsuhteet olivat päättyneet. Sillä ei ollut merkitystä, että yksi toimihenkilö oli tullut uuteen työsuhteeseen syksyllä 2000 avustamaan koko Kajaanin tehtaan lopettamiseen liittyvissä tehtävissä. A oli siten voitu irtisanoa samalla kun kaikki muutkin konttorissa työskennelleet toimihenkilöt, joita hän mahdollisesti edusti työsuojeluvaltuutetun varamiehenä.

Työnantajaliiton valvontavelvollisuus

Metsäteollisuus ry ei ole syyllistynyt asiassa valvontavelvollisuuden laiminlyöntiin, koska Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto STL:n taholta asiasta oli oltu yhteydessä ensimmäisen ja ainoan kerran vasta noin puoli vuotta A:n työsuhteen päättymisen jälkeen. Silloinkin oli jäänyt yksilöimättä se, mistä asiassa on kysymys.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Tausta ja erimielisyys

Yhtyneet Sahat Oy:n Timber Components -liiketoimintayksikön Kajaanin tehtaalla syksyllä 1999 käytyjen yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen yhtiö on tehnyt päätöksen karmiliiketoiminnan lopettamisesta ja siinä työskentelevien työntekijöiden irtisanomisesta sekä myynnin ja hallinnon keskittämisestä Heinolaan. Päätöksen johdosta yhtiö on irtisanonut muun muassa konttorissa työskennelleiden kolmen toimihenkilön työsopimukset. Muiden konttorissa työskennelleiden toimihenkilöiden ohella toimipisteen konttorissa myyntitehtävissä työskennelleen A:n työsopimus on 28.10.1999 irtisanottu päättymään 28.4.2000. Myynti- ja hallintotoimintojen Heinolaan siirtämisen jälkeen tuotannollinen toiminta tehtaalla on jatkunut supistettuna. A:n irtisanomisen jälkeen tuotantopuolen työhön ovat jääneet toimihenkilöasemassa oleva käyttöpäällikkö B ja A:n työsuhteen aikana työnjohtajana toiminut C.

A on valittu kysymyksessä olevan työpaikan toimihenkilöiden työsuojeluvaravaltuutetuksi kaudeksi 1998-1999. Toimihenkilöiden varsinaiseksi työsuojeluvaltuutetuksi samaksi kaudeksi valitun toimihenkilön työsuhde on päättynyt irtisanomisen johdosta 22.10.1999, mitä ennen hän oli ollut vapautettuna työtehtävistään 1.9.1999 alkaen.

Asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys A:n työsuojeluvaltuutetun asemasta ja siitä, onko yhtiöllä A:n mahdollinen työsuojeluvaltuutetun asema huomioon ottaen ollut työsuojeluyhteistoiminnasta toimistoissa tehdyn sopimuksen mukaiset perusteet hänen työsopimuksensa irtisanomiselle.

Työsuojeluvaltuutetun asemasta ja muun työn tarjoamisesta esitetty selvitys

Muun muassa kysymyksessä olevan liiketoimintayksikön työsuojeluvaltuutetun valintaan ja asemaan liittyvistä seikoista työtuomioistuimessa on kuultu Toimihenkilöunioni TU:n puolesta A:ta itseään todistelutarkoituksessa sekä todistajina työnjohtajana toiminutta C:tä ja työnantajapuolen todistajina tehtaanjohtaja D:tä ja tuotantopäällikkö E:tä. A ja D ovat lisäksi kertoneet muun työn tarjoamisesta A:lle.

A:n kertoman mukaan toimipaikan teknisillä ja konttoritoimihenkilöillä on ollut yhteisesti valittu työsuojeluvaltuutettu. Työsuojeluvaltuutettu, jonka sijaan A tämän työsuhteen päättymisen jälkeen on tullut, oli A:n mukaan tullut alun perin tehtaalle työnjohtajaksi mutta siirtynyt sittemmin tekemään työntekijätehtäviä. Tästä huolimatta häneen on edelleen sovellettu teknisiä toimihenkilöitä koskevia sopimusmääräyksiä. A oli käsityksensä mukaan siirtynyt työsuojeluvaltuutetuksi varsinainen valtuutetun työstä poisjäännin jälkeen. Tuotannossa työskentelevillä työntekijöillä on ollut oma työsuojeluvaltuutettunsa.

C on kertonut työpaikan työsuojeluvaltuutettujen valinnasta ja A:n tulosta varsinaisen työsuojeluvaltuutetun sijaan samalla tavoin kuin A. C:n mukaan hänen oma työsopimuksensa oli irtisanottu päättymään samana päivänä kuin A:n työsopimus. C oli aikaisemmin toiminut tehtaan puolella työnjohtajana, mutta työnantaja oli ennen hänen irtisanomisaikansa päättymistä tiedustellut häneltä halukkuutta siirtyä työskentelemään tuntipalkalla. A:n työsuhteen päättymisen jälkeen C on edelleen jatkanut työskentelyä yhtiön palveluksessa ensiksi varastomiehenä ja sittemmin talonmiehenä.

D ja E ovat kertoneet C:n jääneen työntekijätehtäviin. Toimihenkilöiden irtisanomisten jälkeen työpaikalle oli jäänyt työhön ylempiin toimihenkilöihin kuuluva tuotantopäällikkö ja teknisen toimihenkilön asemassa oleva käyttöpäällikkö, joka vastasi tuotannon työohjeista, seurannasta ja valvonnasta. Toimihenkilöiden varsinaisena työsuojeluvaltuutettuna syksyyn 1999 asti toiminut henkilö oli työsuhteensa aikana työskennellyt työhön osallistuvana toimihenkilönä ja häneen oli sovellettu teknisiä toimihenkilöitä koskevia sopimusmääräyksiä. Vuoden 1999 loppuun asti työntekijöillä oli ollut oma ja toimihenkilöillä oma työsuojeluvaltuutettu. Vuonna 2000 alkaneelle toimikaudelle työpaikalle on valittu ainoastaan työntekijöiden työsuojeluvaltuutettu.

A:n mukaan irtisanotuista toimihenkilöistä vain palkanlaskijalle oli tarjottu mahdollisuutta siirtyä työhön muualle. Sen sijaan A:lle ei ole tarjottu mahdollisuutta siirtyä työhön yhtiön muualla sijaitseviin toimipaikkoihin. D:n mukaan kaikille irtisanotuille henkilöille, myös A:lle, on tarjottu mahdollisuutta siirtyä töihin Heinolaan, mutta tähän he eivät ole olleet halukkaita. Työnantajan taholta on tiedusteltu myös samaan konserniin kuuluvalta Puukeskus Oy:n Kajaanin toimipisteeltä mahdollisuutta A:n sijoittumiseksi työhön sinne. Yhtiö ei kuitenkaan ole pystynyt tarjoamaan työtä A:lle.

Toimihenkilöitä koskevien työsuojelusopimusten soveltamisesta esitetty selvitys

Toimihenkilöitä koskevien työsuojelusopimusten soveltamisesta työtuomioistuimessa on kuultu kantajan puolesta Toimihenkilöunioni TU:n asiamiestä F:ää ja työnantajapuolen puolesta Metsäteollisuus ry:n johtajaa G:tä.

F:n mukaan käytännössä eri toimihenkilöryhmät ovat valinneet yhteisen työsuojeluvaltuutetun edustamaan eri toimihenkilöryhmiä. Kahta toimihenkilöasemassa olevaa työsuojeluvaltuutettua ei ole valittu tilanteissa, joissa osa toimihenkilöistä kuuluu konttoritoimihenkilöitä koskevan yleissopimuksen ja osa teknisiä toimihenkilöitä koskevan runkosopimuksen piiriin. F on nimennyt useita metsäteollisuusalan yrityksiä, joissa eri toimihenkilöryhmillä on yhteinen työsuojeluvaltuutettu.

G:n mukaan työsuojeluyhteistoimintaa toimistoissa koskevan sopimuksen piiriin kuuluvat teollisuustoimihenkilöt ja myös konttoreissa työskentelevät tekniset toimihenkilöt kuten suunnittelijat. Sen sijaan tehtaan puolella työskentelevät tekniset toimihenkilöt kuten myös työntekijät kuuluvat työsuojelutoiminnasta työpaikoilla tehdyn sopimuksen piiriin. Tämän sopimuksen soveltamisalalla teknisillä toimihenkilöillä on oikeus niin halutessaan valita oma työsuojeluvaltuutettu. Elleivät toimihenkilöt valitse omaa työsuojeluvaltuutettua, edustaa työntekijöiden työsuojeluvaltuutettu myös heitä.

Arviointi ja johtopäätökset

Yhtyneet Sahat Oy:n Timber Componentsin -liiketoimintayksikön yleissopimuksen soveltamispiirin kuuluvat konttoritoimihenkilöt ja runkosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvat tekniset toimihenkilöt ovat sopineet yhteisen työsuojeluvaltuutetun valitsemisesta siten, että kaudeksi 1998 -1999 varsinaiseksi työsuojeluvaltuutetuksi on valittu runkosopimuksen soveltamispiiriin kuuluva toimihenkilö ja varavaltuutetuksi yleissopimuksen soveltamispiiriin kuuluva konttoritoimihenkilöihin lukeutuva A. Työsuojeluvaltuutetun asemassa kumpaankin tulevat sovellettaviksi ne työsuojelua koskevat sopimukset, joiden soveltamispiiriin he kuuluvat. Työsuojeluvaltuutetun asemassa A:han on siten tullut soveltaa työsuojelutoimintaa toimistoissa koskevan sopimuksen määräyksiä, joihin nähden myös hänen irtisanomissuojaansa on arvioitava.

A:n työsopimuksen irtisanomisen aikoihin kysymyksessä olevan tehtaan konttoritoiminnot, joissa A on työskennellyt, on lopetettu tehtaalta kokonaan. Tämä on merkinnyt myös tehtaan jäljellä olevien konttoritoimihenkilöiden työn päättymistä samaan aikaan A:n työsopimuksen kanssa. A:n edustamista toimihenkilöistä tehtaalle on jäänyt teknisen toimihenkilön asemassa oleva käyttöpäällikkö.

Työtuomioistuin on toimihenkilöiden edustajien irtisanomissuojaa koskevassa käytännössään katsonut, että tuotantolaitoksen toiminta on asianomaisissa sopimuksissa tarkoitetuin tavoin keskeytetty kokonaan, kun laitokseen ei irtisanomisten jälkeen ole jäänyt kyseiseen ammattiryhmään kuuluvia toimihenkilöitä (TT 1994-26 ja 1996-6). Tällaisessa tilanteessa työsuojeluvaltuutetun irtisanomisen esteenä ei ole ollut myöskään se, että työnantajan palvelukseen jää toiseen ammattiryhmään kuuluva toimihenkilö, jota valtuutettu on edustanut (näin KKO 1994:127). Sanotut edellytykset ovat esillä olevassa asiassa täyttyneet yhtiön Kajaanin tehtaan kaikkien konttoritoimihenkilöiden tultua irtisanotuiksi. Kun yhtiö ei ole voinut tarjota A:lle muutakaan työtä, yhtiöllä ei kanteessa mainitun sopimuksen määräysten johdosta ole ollut estettä hänen työsopimuksensa irtisanomiselle.

A:lla ei näin ollen ole oikeutta kanteessa vaadittuun korvaukseen. Metsäteollisuus ry ei siten myöskään ole asian yhteydessä syyllistynyt valvontavelvollisuuden laiminlyöntiin.

Oikeudenkäyntikulut

Jutun hävitessään Toimihenkilöunioni TU on työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Metsäteollisuus ry:n ja Yhtyneet Sahat Oy:n oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikulujen määrä on jätetty työtuomioistuimen harkintaan. Ottaen huomioon asian laatu ja sen edellyttämät toimenpiteet työtuomioistuin katsoo kohtuulliseksi kulujen määräksi 700 euroa.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Toimihenkilöunioni TU velvoitetaan korvaamaan Metsäteollisuus ry:n ja Yhtyneet Sahat Oy:n oikeudenkäyntikulut seitsemälläsadalla (700) eurolla, jolle on maksettava viivästys-korkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Lonka, H. Rautiainen, Rekola, Palanko-Laaka ja Ahokas jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Eri mieltä olevan jäsen Ahokkaan lausunto:

Yhdyn työtuomioistuimen enemmistön näkemykseen siltä osin, kuin kysymys on A:n asemasta työsuojeluvaltuutettuna 1.9.1999 - 13.12.2000 ja häneen sovellettavista työehtosopimusmääräyksistä. Viimeksi mainittuihin sisältyvät myös määräykset jälkisuojasta, joita on tullut soveltaa A:n työsuhteessa 30.6.2000 asti.

Työsuojeluyhteistoimintaa toimistoissa koskevan sopimuksen työsuojeluvaltuutetun työsuhdeturvaa koskevissa määräyksissä työsuojeluvaltuutetun taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuva irtisanominen on sallittu vain kahdessa tilanteessa: Joko silloin, kun tuotantolaitoksen toiminta keskeytetään kokonaan tai mikäli yhteisesti todetaan, ettei työsuojeluvaltuutetulle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muuten sopivaa työtä. Näyttövelvollisuus näistä seikoista on perusteeseen vetoavalla työnantajalla. Perusteen tulee myös olla voimassa koko irtisanomisajan.

Henkilöstön edustajien työsuhdeturvaa koskevien määräysten tarkoitus on, että jos ammattia vastaavaa tai muuten sopivaa työtä on, sitä tarjotaan ensisijaisesti suojan piirissä oleville. Mainittuja määräyksiä on sovellettava myös työsuojeluvaltuutettuna toimineeseen toimihenkilöön kuusi kuukautta työsuojeluvaltuutetun tehtävän päättymisen jälkeen. Näissä tilanteissa ei työsuojeluvaltuutetulla enää ole yhtään edustettavaa, vaan kyse on ainoastaan hänen henkilökohtaisesta työsuhdeturvastaan.

Edustettavien määrällä lienee eniten merkitystä luottamusmiesten irtisanomistilanteissa silloin, kun irtisanominen perustuu hänet valinneiden työntekijöiden tai toimihenkilöiden suostumukseen. Tästä huolimatta esillä olevan asian käsittelyn yhteydessä on korostunut A:n työsuojeluvaltuutettuna edustamien toimihenkilöiden määrä sekä A:n irtisanomisen tapahtuessa että hänen työsuhteensa päättyessä. Arvioinnissa on pantu painoa myös työtehtävien muutosten vaikutuksiin, kun A:n edustamille toimihenkilöille on tarjottu tuotantopuolen tehtäviä. A:ta ennen työsuojeluvaltuutettuna toimineen varsinaisen työsuojeluvaltuutetun on kuitenkin kiistatta todettu työskennelleen tuotannossa toimihenkilöitä koskevien sopimusmääräysten piirissä. Ajankohdasta riippuen jutun asiakirjoissa ja todistajien lausunnoissa mainitaan edustettavien määräksi kaksi - kolme henkilöä. Näistä tuotantopuolen tehtäviin siirtynyt C oli työsuhteessa yhtiöön vielä jutun pääkäsittelyn aikana.

A:n työsuojeluvaltuutetun asema irtisanomisen tapahtuessa ja jälkisuojan piiriin kuuluminen työsuhteen päättyessä on kiistatonta. Tehtaanjohtaja D:n todistajanlausunnon mukaan A:n työsuojeluvaltuutetun asema ei kuitenkaan tullut missään vaiheessa esille, eikä työnantaja sitä tiedostanut. D kertoi kaikkien irtisanottavien tulleen irtisanotuiksi samassa neuvottelussa ja heille tarjotun töitä Heinolassa, jonne yhtiön hallinto- ja myyntitehtävät uudelleenjärjestelyissä keskitettiin. D:n mukaan työnantaja selvitteli myös muita työllistymismahdollisuuksia. Myyntitehtävissä toimineen ja todistelutarkoituksessa kuullun A:n mukaan neuvottelua hänen ja työnantajan välillä ei käyty minkäänlaisesta uudelleensijoituksesta tai tarjouksesta siirtyä Heinolaan.

Myyntityö, jota A Kajaanissa hoiti, keskitettiin yhtiön Heinolan toimipisteeseen. Työtuomioistuin oli ratkaisussaan 1979-45 katsonut, ettei toiminnan vähentymisestä johtuvalla organisaatiomuutoksella toteutettavaa toiminnan keskittämistä voitu pitää toiminnan kokonaan keskeyttämisenä. Toiminta Kajaanissa on myös jossain muodossa, ainakin lopettamistöiden osalta, jatkunut vielä marraskuussa 2001 ja A:n kanssa yhtä aikaa irtisanottuja toimihenkilöitä on palkattu uudelleen uusiin tehtäviin. Näin ollen katson jääneen näyttämättä, että työtuomioistuimen tuomioissa nrot 1978-74, 1993-120 ja 1994-84 tarkoitetulla tavalla olisi yhteisesti todettu, ettei työsuojeluvaltuutetulle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muuten sopivaa työtä tai että työnantaja olisi pyrkinyt edes ratkaisuissa KKO 1994-127 tai TT:1994-26 mainituin tavoin selvittämään A:n mahdollisuuksia selviytyä Kajaanissa tarjolla olleista tehtävistä.

Työtuomioistuin on yhteisesti toteamista koskevissa aikaisemmissa tuomioissaan katsonut, että ellei yhteisesti toteamista saada aikaan paikallisesti, asiasta on neuvoteltava työehtosopimuksen mukaisessa neuvottelujärjestyksessä. Kun näin ei ole menetelty, on yhtiö irtisanoessaan A:n menetellyt työsuojeluyhteistoimintaa toimistoissa koskevan sopimuksen vastaisesti. A:lle tällä perusteella tulevaa korvausta määrättäessä on kuitenkin otettava huomioon, että jutussa esitetyn selvityksen mukaan asia saatettiin työnantajan tietoon 6.11.2000. Työnantajaliiton kanssa asiasta neuvoteltiin haastehakemuksen jättämisen jälkeen syksyllä 2001.

Asian tiedoksi saattamiseen liittyvien epäselvyyksien vuoksi ei Metsäteollisuus ry:n ole tältä osin mielestäni näytetty laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan.

Edellä olevilla perusteilla harkitsen oikeaksi jutussa tehdyt vaatimukset enemmälti hyläten tuomita Yhtyneet Sahat Oy:n maksamaan A:lle korvauksen työsuojelutoimintaa toimistoissa koskevan sopimuksen vastaisesta irtisanomisesta kolmen kuukauden palkkaa vastaavan summan yhteensä 6 650,66 euroa. Jutun näin päättyessä ja sen laatuun katsoen osapuolet saada kärsiä oikeudenkäyntikulut omana vahinkonaan.