Labor court allows severance for union rep laid off without agreed alternative work under collective agreement.

Yhtiössä toteutetun organisaatiomuutoksen yhteydessä asennustoiminnassa aikaisemmin alue- ja piirikonttorin kesken jakautunut toimivalta oli keskitetty yksinomaan piirikonttorille. Aluekonttorin asennustoiminnan lopettamisesta johtuen oli yhtiö lomauttanut aluekonttorin yrityskohtaisena työsuojeluvaltuutettuna toimineen putkiasentajan.

Toteutettua organisaatiomuutosta ei voitu pitää teollisuuslaitoksen toiminnan keskeyttämisenä kokonaan luottamusmiessopimuksen mielessä. Kun työpaikalla ei ollut yhteisesti todettu, ettei työsuojeluvaltuutetulle voitu tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä eikä asiasta myöskään ollut neuvoteltu työehtosopimuksen mukaisessa neuvottelujärjestyksessä, oli yhtiö työsuojeluvaltuutetun lomauttaessaan menetellyt vastoin työsuojelusopimuksen allekirjoituspöytäkirjaa. Työsuojeluvaltuutetulle tällä perusteella tulevaa korvausta määrättäessä oli otettava huomioon, ettei aluekonttoriin jääneitä varastomiehen töitä voitu pitää hänen ammattiaan vastaavina tai hänelle muutoin sopivina ja että putkijohtoalan töitä olisi ollut työsuojeluvaltuutetulle tarjottavana vain muutaman työpäivän verran.

Asian tulkinnanvaraisuuden vuoksi ei työnantajaliitto ollut asiassa laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Yhtiötä, joka velvoitettu maksamaan työsuojeluvaltuutetulle korvausta työsuojelusopimuksen allekirjoituspöytäkirjan vastaisesta lomauttamisesta ja irtisanomisesta, ei voitu tämän lisäksi tuomita hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisen johdosta.

Kanteessa esitetty vahvistusvaatimus, jota ei ollut perustettu työehtosopimuksen määräyksiin, jätetty työtuomioistuimen toimivaltaan kuulumattomana tutkimatta. Samaan seikkaan perustetut hyvityssakkovaatimukset hylätty.

Asianosaiset: Rakennustyöläisten Liitto r.y. Putkijohtotyönantajainliitto r.y. ja Oy Huber Ab

RATKAISU

Rakennustyöläisten Liiton ja Putkijohtotyönantajainliiton välillä 26.4.1977 allekirjoitetussa putkijohto ja putkieristysalan työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 § Soveltamisala

Tätä sopimusta on sovellettava Putkijohtotyönantajainliittoon kuuluvien LVI- liikkeiden ja -osastojen työntekijöihin sekä putkieristystöitä suorittavien liikkeiden putkieristäjiin, eristäjäoppilaisiin, varasto- ja aputyöntekijöihin.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 § Keskusjärjestösopimukset ja niihin perustuvat sopimukset

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Yleissopimus irtisanomissuojasta 22.2.1966. Lomapalkkasopimus

6.3.1973.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

STK:n ja SAK:n välisen 2.4.1969 solmitun luottamusmiessopimuksen perusteella allekirjoittajaliittojen kesken 22.5.1971 solmittu luottamusmiessopimus siihen 16.6.1973 ja 10.5.1974 tehtyine muutoksineen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Putki- Ja putkieristysalan sopimus työsuojelutyöstä työpaikoilla 2.5.1976.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § Työsuhdetta koskevat määräykset

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3. Työajan muuttamisesta ja lomauttamisesta ilmoitetaan työntekijälle vähintään kahta viikkoa ennen määräysten voimaantuloa. Tilapäisten ja yllättävien työnkeskeytysten sattuessa voidaan työntekijät ilmoittamalla siitä vähintään kaksi vuorokautta ennen lomauttamista keskeytyksen ajaksi siirtää palkattomalle lomalle. Tilapäisiksi ja yllättäviksi keskeytyksiksi katsotaan yleensä työnantajasta riippumaton syy, kuten kyseistä työkohdetta koskeva konkurssi, luonnonolosuhde tai muu vastaava este, jolloin ko. rakennuskohteessa ei voida suorittaa putkiasennustöitä. Kaikista keskeytyksistä ja lomautuksista on neuvoteltava työnjohdon ja luottamusmiehen välillä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

II TYÖAIKAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

7 § Yli-, sunnuntai- ja hätätyö

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4. Ylityöstä maksettava lisä lasketaan keskusliittojen lomapalkkasopimuksen mukaisesti siten, että kunkin työntekijän lomanmääräytymisvuoden ansio jaetaan vastaavien työtuntien lukumäärällä.

Työntekijän työsuhteen alkaessa edellisenä vuonna 1.9. jälkeen hänen ylityönsä perustana on hänen perustuntipalkkansa korotettuna 50 %:lla.

Työntekijän lomanmääräytymisvuoden ansio tarkistetaan lomanmääräytymisvuoden päätyttyä. Mikäli tällöin lomapalkkasopimuksen tarkoittamaksi keskituntiansioksi saadaan markkamääräisesti korkeampi ansio kuin mitä työntekijän perustuntipalkka 50 %:lla korotettuna on, työntekijän keskituntiansiona käytetään hänen lomapalkkasopimuksen mukaan määräytyvää keskituntiansiota.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

V SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

22 § Sairausajan palkka

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5. Sairausajan palkka lasketaan 7 § 4 kohdan mukaisesti ja maksetaan säännöllisen palkanmaksun yhteydessä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työsuojelutyöstä putkijohto- ja putkieristysalan työpaikoilla 2.5.1976 tehdyn sopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa sanotaan muun ohessa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

9 §

Sovittiin, että työsuojeluvaltuutetun lomauttamiseen ja hänen työsopimuksensa irtisanomiseen sovelletaan kyseessä olevan alan luottamusmiessopimuksen vastaavia säännöksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksessa ja työsuojelusopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa mainittu luottamusmiessopimus sisältää muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § Luottamusmiehen työsuhde

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4. Pääluottamusmiestä ei saa irtisanoa paitsi jäljempänä mainitussa tapauksessa.

Jos yrityksen työvoimaa vähennetään tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa pääluottamusmieheen ellei teollisuuslaitoksen toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli yhteisesti todetaan, ettei pääluottamusmiehelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa. Työosaston luottamusmieheen on osaston puitteissa, mikäli mahdollista, sovellettava samoja sääntöjä.

Luottamusmiehen työsuhdetta ei saa purkaa sairauden johdosta tai työsopimuslain 31 §:n 1 momentin 6 kohdan nojalla sillä perusteella, että hän on rikkonut työsopimuslain 15 §:ään sisältyviä järjestysmääräyksiä. Työnantaja, joka ei noudata edellä tässä kohdassa mainittuja määräyksiä, on velvollinen suorittamaan luottamusmiehelle 22.2.1966 tehdyn irtisanomissuojasopimuksen 4 §:n mukaan määräytyvän korvauksen.

5. Luottamusmiehenä toimivalle työntekijälle annetaan ennakkoilmoitus työsuhteen päättymisestä kolme viikkoa ennen, jos työsuhde on jatkunut yhden vuoden ja neljä viikkoa ennen jos työsuhde on jatkunut vähintään viisi vuotta. Luottamusmiehelle annettavaan ennakkoilmoitukseen työsuhteen päättymisestä merkitään irtisanomisen syy.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksessa ja luottamusmiessopimuksessa mainitussa irtisanomissuojasopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 §

Työsopimusta irtisanottaessa on noudatettava 14 vuorokauden molemminpuolista irtisanomisaikaa. Tällä määräyksellä ei kumota työehtosopimusten ennakkoilmoituksia koskevia määräyksiä eikä sitä sovelleta silloin, kun työnantaja 5 §:ssä mainituin tavoin työsuhdetta päättämättä lomauttaa työntekijän.

Työnantaja, joka ei noudata edellä mainittua irtisanomisaikaa, on velvollinen suorittamaan työntekijälle vahingonkorvauksena täyden palkan irtisanomisajalta. Jos taas työntekijä eroaa työstä irtisanomisaikaa noudattamatta on hän velvollinen maksamaan työnantajalle vahingonkorvauksena irtisanomisajan palkkaa vastaavan summan, jonka työnantaja saa pidättää työntekijälle maksettavasta lopputilistä. Mikäli noudattamatta jättäminen puolin tai toisin koskee vain osaa irtisanomisajasta, käsittää vahingonkorvausvelvollisuus sitä vastaavan osan irtisanomisajan palkasta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 §

Päätettäessä 3 §:ssä mainitun korvauksen suuruudesta on otettava huomioon työntekijän ansion menetys, työsuhteen kestoaika, työntekijän ikä, työntekijän mahdollisuus hankkia uutta työtä jota hänen ammattitaitonsa ja työkykynsä huomioon ottaen voidaan pitää hänelle sopivana, työntekijäin itsensä työsuhteen katkaisemiseen ehkä antama aihe sekä muut asiaan vaikuttavat tekijät. Korvauksen suuruuden ei kuitenkaan tule ylittää kuuden edellisen kalenterikuukauden palkkaa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Kun teollisuuslaitoksen toimintaa ei ollut keskeytetty ja kun ei ollut yhteisesti todettu, ettei työsuojeluvaltuutetulle ollut tarjolla hänen ammattiaan vastaavaa työtä, oli yhtiön suorittama työsuojeluvaltuutettu Häyhän lomauttaminen ja irtisanominen ollut työehtosopimuksen vastainen. Työnantajalla olisi ollut työtä tarjottavana Häyhälle. Työnantaja oli siis selvästi syyllistynyt työehtosopimuksen vastaiseen menettelyyn lomauttaessaan ja sitten irtisanoessaan työsuojeluvaltuutettu Häyhän.

Asiasta oli käyty neuvottelu liittojen kesken, mutta työnantajaliiton edustajat olivat torjuneet esityksen työsuojeluvaltuutetun lomauttamisen peruuttamisesta ja tälle aiheutetun vahingon korvaamisesta.

Häyhä oli lomauttamisen jälkeen jäänyt työttömäksi, eikä hän toistaiseksi ollut onnistunut saamaan vakituista työtä. Aikana 8.8.1977-3.2.1978 eli kuuden edellisen kuukauden aikana Häyhän ansio oli työnantajan laskelman mukaan ollut noin 18 300 markkaa. Vahingonkorvaus luottamusmiessopimuksen vastaisesta lomauttamisesta määräytyi irtisanomissuojasopimuksen 4 §:n mukaisesti, ja siinä otettiin huomioon puhtaan ansionmenetyksen lisäksi työntekijän mahdollisuus hankkia muuta työtä, työntekijän itsensä työsuhteen katkaisemiseen ehkä antama aihe sekä muut asiaan vaikuttavat tekijät. Kun tässä vaiheessa ei ollut selvyyttä Häyhän ansiomahdollisuuksista tästä eteenpäin, oli lähdettävä liikkeelle kuuden edellisen kuukauden palkasta, joka oli 18 300 markkaa, mihin eivät sisältyneet vielä vuosilomaetuudet kuluvalta lomanmääräytymisvuodelta.

Edellä esitetyillä perusteilla kantajaliitto on vaatinut, että työtuomioistuin vahvistaisi, että Oy Huber Ab on menetellyt työsuojelusopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 9 §:n ja luottamusmiessopimuksen 4 §:n 4 kohdan vastaisesti lomauttaessaan ja irtisanoessaan Häyhän, ja tuomitsisi yhtiön maksamaan Häyhälle korvauksena sanotusta työehtosopimuksen vastaisesta menettelystä 18 300 markkaa viiden prosentin korkoineen haastepäivästä sekä vahvistaisi, että yhtiö olisi ollut velvollinen maksamaan Häyhälle palkan irtisanomisajalta vähintään lomapalkkasopimuksen mukaan määrätyn keskituntiansion mukaan. Edelleen kantajaliitto on vaatinut sanotun yhtiön tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta ja Putkijohtotyönantajainliiton tuomitsemista hyvityssakkoon valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä.

Putkijohtotyönantajanliitto ja Oy Huber Ab ovat kanteeseen vastatessaan työtuomioistuimessa lausuneet, että työsuojeluvaltuutettu Häyhä ja Lappeenrannan aluekonttorin pääluottamusmies olivat olleet viimeiset putkiasentajat, jotka olivat työssä aluekonttorissa. Muut putkiasentajat oli lomautettu työn vähyyden vuoksi jo viimeistään 6.1.1978. Häyhälle oli annettu ensimmäinen lomautusilmoitus työn vähyyden perusteella 11.1.1978. Tässä vaiheessa lomautusvaroituksen antaneella työnantajan edustajalla ei ollut ollut vielä tietoa omalta esimieheltään siitä, että Lappeenrannan konttorin asennustoiminta lopetettaisiin kokonaan. Kun hän oli saanut tämän tietoonsa, hän oli 31.1.1978 antanut lomautuksesta uuden ennakkoilmoituksen, jossa tämä lomautusperusteen muutos oli ilmoitettu ja jonka mukaan lomautus alkaisi 14.2.1978.

Häyhän lomautuksen jälkeen Lappeenrannan konttorin koko vahvuus oli ollut viisi henkilöä. Nämä olivat konttorin johtaja, konttoristi, kaksi myyntimiestä, varastonhoitaja sekä varastomies-myyjä. Näistä toisen myyntimiehen työsuhde oli päättynyt 31.3.1978. Lappeenrannan aluekonttori oli harjoittanut LVI-asennustoimintaa ja LVI-tarvikemyyntiä, mutta asennustoiminnan lopettamisen jälkeen toimintamuodoksi oli jäänyt ainoastaan LVI-tarvikemyynti.

Valcon kuvaputkitehtaan työmaalle ei ollut tuotu lomautuksen jälkeisinä päivinä miehiä muualta Suomesta, kuten kantaja oli väittänyt. Seitsemän lisäsuuttimen asennusurakasta oli sovittu alkuperäisen työn valmistumisen jälkeen. Tästä lisätyöstä oli saatu puhelimitse vahvistus yhdeksännellä viikolla, mutta kirjallista tilausvahvistusta ei ollut saapunut yritykseen vielä 9.3.1978, jolloin lomautusasioista oli neuvoteltu liittojen edustajien läsnäollessa. Lisätyö oli kuitenkin ollut alkuperäisen urakan jälkeen tullut työ, joka oli voitu antaa kenen tahansa suoritettavaksi. Koska se ei kuulunut alkuperäiseen urakkaan, se oli voitu siirtää myös toisen konttorin suoritettavaksi, kuten tässä tapauksessa oli tehtykin. Lisätyön olivat suorittaneet Kotkan piirikonttorin palveluksessa olleet asentajat. Lisätyön tekeminen oli kestänyt runsaan päivän.

Lappeenrannan konttoriin ei ollut otettu Häyhän lomauttamisen jälkeen takaisin töihin sieltä aikaisemmin lomautettuja asentajia. Kaksi asentajaa oli otettu Kotkan piirikonttorin palvelukseen. Tämä konttori oli kokonaan eri yksikkö.

Kantaja oli viitannut myös 13.12.1977 pidetyssä työsuojelutarkastuksessa havaittuihin puutteisiin. Kysymyksessä oli ollut konttorin työsuojeluvaltuutetun ja työsuojelupäällikön kierros, jonka aikana työsuojeluvaltuutettu oli esittänyt puutteita, jotka hänen mielestään olisi tullut poistaa. Tarkastuspöytäkirja oli ollut liittojen välillä 9.3.1978 pidetyn neuvottelun pöytäkirjan liitteenä ja siitä oli saanut sen käsityksen, että kaikista asioista olisi yhteisesti sovittu. Totuus oli kuitenkin se, että kysymyksessä oli työsuojeluvaltuutetun vaatimusluettelo. Vastaus näihin korjausvaatimuksiin oli annettu neuvotteluissa 9.3.1978, jolloin työnantajapuolen edustajat olivat todenneet, että korjaustöihin tarvittiin pääkonttorin lupa ja että korjausvarat olivat pääkonttorin määrättävissä. Korjausvaatimukset olivat kohdistuneet lähinnä sellaisiin tiloihin, jotka eivät olleet enää aktiivisessa käytössä asennustoiminnan lopettamisen vuoksi.

Työllisyystilanteesta oli neuvoteltu aikanaan Häyhän kanssa. Tällöin oli todettu, ettei Häyhälle tulisi enää löytymään töitä. Yhteistä toteamista tästä ei kuitenkaan ollut saatu aikaan. Häyhä ei ollut suostunut toteamaan ammattiaan vastaavan työn puuttumista siitä huolimatta, että työnantaja nimenomaan oli ilmoittanut lopettavansa asennustyöt kokonaan eli juuri sen työn, jota varten Häyhä oli otettu palvelukseen. Häyhän lomauttamisen jälkeen konttoriin työhön jääneen henkilökunnan tehtäväluettelosta ilmeni selvästi, ettei yrityksessä ollut ollut tarjolla putkiasentajalle ammatinmukaista työtä. Irtisanomisen yhteydessä ei ollut ollut tilaisuutta neuvotella näistä asioista Häyhän kanssa, koska häntä ei ollut puhelimitse tavoitettu.

Häyhä oli mennyt 26.6.1978 lähtien erään lappeenrantalaisen vesijohtoliikkeen palvelukseen. Häyhän työsuhde vastaajayhtiön Lappeenrannan konttorissa oli päättynyt kesäkuun lopulla 1978. Tästä kuuden kuukauden aika taaksepäin ei ulottunut 8.8.1977 asti vaan joulukuun lopulle 1977. Häyhälle oli maksettu 26.12.1977-11.6.1978 bruttopalkkana 11 636,76 markkaa. Tämä määrä sisälsi myös Häyhälle maksetun irtisanomisajan palkan. Myöhempiä palkanmaksuja ei ollut tiedossa. Mainittu summa muodosti irtisanomissuojasopimuksen tarkoittaman kuuden edellisen kalenterikuukauden palkan. Tästä summasta enimmäiskorvaus oli neljä kuudesosaa, koska Häyhän työttömyysajaksi oli muodostunut aika 14.2.-26.6.1978 eli runsas neljä kuukautta. Työnantaja ei kuitenkaan ollut velvollinen tällaiseenkaan korvaukseen.

Edellä esitetyillä perusteilla vastaajat ovat pyytäneet kanteen hylkäämistä kokonaisuudessaan.

Asianosaiset ovat puolin ja toisin pyytäneet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi, jutussa tehdyt hyvityssakkovaatimukset hyläten, tuomita Oy Huber Ab:n maksamaan Keijo Häyhälle korvauksena työsuojelusopimuksen allekirjoituspöytäkirjan vastaisesta lomauttamisesta ja irtisanomisesta yhteensä 4 500 markkaa. Jutun näin päättyessä ja sen laatuun katsoen osapuolet saavat kärsiä oikeudenkäyntikulut omana vahinkonaan.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Airaksinen, Sariola, M. Virtanen, Hyppönen, Kaski ja Lankinen.

Tuomio oli yksimielinen.