Labor court dismisses union claim that collective agreement termination applies when plant closure is imminent and known.

Tehtaan toiminta oli taloudellisista syistä päätetty lopettaa. Lopettaminen oli toteutettu asteittain. Tehtaan teknisten toimihenkilöiden yhdysmiehen työsopimuksen irtisanomishetkellä tehtaalla oli työskennellyt vielä teknisiä toimihenkilöitä. Se seikka ei kuitenkaan estänyt yhdysmiehen työsopimuksen irtisanomista, koska tuolloin oli ollut tiedossa, että tehtaan toiminta tultaisiin kokonaan keskeyttämään ja muut tekniset toimihenkikilöt lopettaisivat työskentelynsä tehtaalla ennen yhdysmiehen työsuhteen päättymistä.

Koska tehtaan toiminta oli yhdysmiessopimuksessa edellytetyllä tavalla keskeytetty, yhtiö oli taloudellisista ja tuotannollisista syistä voinut yhdysmiessopimuksen estämättä irtisanoa yhdysmiehen työsopimuksen. Yhdysmiehellä ei näin ollen ollut oikeutta yhdysmiessopimuksen nojalla vaatimaansa korvaukseen.

Työnantajaliitto ei ollut laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Kantaja Teknisten Liitto TL ry Vastaaja Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET ry Kuultava Nokia Kaapeli Oy

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Suomen Työnantajain Keskusliitto r.y:n ja STTK:n Teollisten Toimialojen Ammattijärjestö STTKT r.y:n välillä 16.1.1990 allekirjoitetussa runkosopimuksessa, johon Suomen Metalli, Kone ja Sähköteknisen Teollisuuden Keskusliitto, MET r.y., nykyinen Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET, ja Teknisten Liitto TL ovat ajaksi 1.3.1992 31.10.1993 tehdyllä metallin palkkasopimuksella yhtyneet, on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 § Irtisanomisaika

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Soveltamisohje

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Irtisanomista koskevia rajoituksia a) Lain määräykset irtisanomisesta - Työsopimuslain 37 ja 37 a §:t b) Irtisanomissuojasopimus c) Yhdysmiehen irtisanomissuoja, ks. yhdysmiessopimus d) Työsuojeluvaltuutettu - laki työsuojelun valvonnasta 11 §:n 4 mom.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Runkosopimuksen 4 §:ssä tarkoitetussa Suomen Työnantajain Keskusliiton, Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliitto STTK ry:n ja STTK:n Teollisten Toimialojen Ammattijärjestö STTK-T:n välillä 16.1.1990 allekirjoitetussa yhdysmiessopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 § Yhdysmies

Asianomaisen työpaikan tähän sopimukseen sidottuihin järjestöihin kuuluvilla teknisillä toimihenkilöillä on oikeus valita keskuudestaan yhdysmies ja varayhdysmies, joka yhdysmiehen estyneenä ollessa hoitaa tämän tehtäviä.

Jos yrityksellä on samalla paikkakunnalla erillinen työpaikka, jossa työskentelee vähintään 15 runkosopimukseen sidottuun järjestöön kuuluvaa toimihenkilöä, voidaan paikallisesti sopia siitä, että myös tällaista työpaikkaa varten valitaan yhdysmies. Näin voidaan myös menetellä, milloin yhden työpaikan teknisten toimihenkilöiden lukumäärä, työpaikan luonne ja varsinaisen yhdysmiehen mahdollisuudet tavata tekniset toimihenkilöt tätä edellyttävät.

Milloin yrityksen samalla paikkakunnalla olevia eri työpaikkoja varten on valittu useampia yhdysmiehiä, voidaan työnantajalle samalla ilmoittaa, kuka yhdysmiehistä käy paikallisia neuvotteluja työnantajan kanssa silloin, kun asia koskee kaikkia samalla paikkakunnalla olevia yrityksen eri työpaikkoja.

Työpaikalla, jossa työskentelee vähintään 150 runkosopimukseen sidottuun järjestöön kuuluvaa toimihenkilöä ja jossa on selvästi määriteltäviä toiminnallisia kokonaisuuksia, on teknisillä toimihenkilöillä oikeus valita tällaista varten osastoyhdysmies. Osastoyhdysmiehen edustamasta toiminnallisesta kokonaisuudesta sovitaan ennen osastoyhdysmiehen valintaa. Samalla on sovittava, missä asioissa ja missä laajuudessa hän neuvottelujärjestyksen mukaisesti edustaa teknisiä toimihenkilöitä.

Teknisillä toimihenkilöillä on kuitenkin oikeus valita osastoyhdysmiehiä vähintään yksi työpaikan jokaista alkavaa 40 teknistä toimihenkilöä kohti.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

9 § Yhdysmiehen irtisanomissuoja

Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa yhdysmieheen, ellei tuotantolaitoksen toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli yhteisesti todetaan, ettei yhdysmiehelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa. Osastoyhdysmiehen työsopimus voidaan työsopimuslain 53 §:n 2 momentin mukaisesti irtisanoa vain, kun työ kokonaan päättyy eikä voida järjestää muuta työtä, joka vastaa hänen ammattitaitoaan.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Jos yhdysmiehen tai osastoyhdysmiehen työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena hänelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin IML 20 §:n 2 momentissa on säädetty. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu. Jos tuomioistuin harkitsee, että edellytykset työsuhteen jatkamiselle tai jo päättyneen työsuhteen palauttamiselle ovat olemassa, eikä työsuhdetta siitä huolimatta jatketa, on tämä otettava erityisen painavana syynä huomioon korvauksen suuruutta määrättäessä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Teknisten Liitto TL on lausunut, että liiton jäsen Oiva Karioja oli tullut Oulussa sijainneen silloisen Kaapeliteollisuus Oy:n palvelukseen 2.2.1970. Hän oli toiminut työnjohtajana vuodesta 1972 lähtien. Nokia Kaapeli Oy oli irtisanonut hänen työsopimuksensa 23.10.1992 päättymään 23.4.1993. Syyksi oli ilmoitettu tuotantolaitoksen lopettaminen.

Kariojan työssäoloaikana tuotantolaitoksessa oli ollut eri osastoja, joissa oli valmistettu asennus-, maa-, puhelin- ja voimakaapeleita. Hän oli toiminut kaikilla näillä osastoilla työnjohtajana. Vuosien 1983 ja 1984 vaihteessa yhtiöön oli perustettu lisäksi valokaapeliosasto, jonka valvonnasta ja työnjohdosta Karioja oli vastannut vuoteen 1987 asti, jolloin näiden kaapeleiden valmistus Oulussa oli lopetettu. Hän oli suorittanut vuonna 1972 työteknikon ja vuonna 1992 koneteknikon tutkinnon. Teknisten toimihenkilöiden yhdysmiehenä Karioja oli toiminut vuodesta 1991 alkaen ja varayhdysmiehenä hän oli toiminut 1989 ja 1990.

Vuonna 1986 Nokia Oy oli ostanut SLO-Kaapeli Oy:n. Tuotantolaitos oli toiminut vuodet 1987 - 1990 Nokia Kaapeli Oy:n tytäryhtiönä, kunnes se vuoden 1991 alusta oli fuusioitunut Nokia Kaapeli Oy:öön. Tämä automaatio- ja tietojärjestelmäkaapeleita valmistava tuotantolaitos oli muodostanut telekaapeli-yksikön niin sanotun A & T -tehtaan Oulun Heinäpäässä.

Alkuvuodesta 1992 oli ilmoitettu Heinäpään A & T -tehtaan tuotannon siirtymisestä Ruskoon. Samaan aikaan oli käyty yt-neuvotteluja henkilöstön lomauttamisesta ja irtisanomisesta. Siirtoajaksi oli ilmoitettu vuoden 1992 heinäkuu kuitenkin siten, että valokaapelin eristys- ja vaippalinjat siirtyisivät vasta syksyllä 1992. Myöhemmin yt-neuvottelujen kuluessa oli ilmoitettu muuton siirtyvän vuoden 1992 loppuun.

Karioja oli yt-neuvottelujen käynnistyessä työskennellyt instrumenttikaapeliosaston vuorotyönjohtajana. Osasto oli työskennellyt kolmessa vuorossa. Muina työnjohtajina olivat toimineet teknisten toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettu ja eräs kolmas toimihenkilö. Aikaisemmin osastolla vastaavana työnjohtajana työskennellyt toimihenkilö oli vuosien 1991 ja 1992 vaihteessa siirtynyt Ruskon tehtaalle kaapelituotannon päivämestariksi.

Kesällä 1992 Heinäpään tehtaalla oli otettu käyttöön uusi toimintamalli. Työnjohtaja-nimike oli poistettu ja korvattu valmentaja-nimikkeellä. Toimintamallissa tehdas oli jaettu kahteen valmennusalueeseen, jotka olivat olleet opto- ja talojohtosolu sekä instrumentointikaapelisolu. Kariojalle ja työsuojeluvaltuutettuna toimineelle toimihenkilölle oli ilmoitettu, että he siirtyisivät toistaiseksi tekemään projektiluontoisia tehtäviä ensiksi mainitun solun valmentajan alaisuuteen.

Kariojalle ja työsuojeluvaltuutetulle oli yt-neuvottelupalaverin jälkeen 23.9.1992 ilmoitettu henkilökohtaisesti, ettei heille ollut löydettävissä töitä vuosien 1992 ja 1993 vaihteessa, kun Heinäpään tehtaan tuotanto siirrettiin Ruskoon. Sen sijaan kaikille muille toimihenkilöille työnantaja oli ilmoittanut työtä löytyvän. Samalla oli ilmoitettu, että heidät voitiin irtisanoa 1.1.1993 tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä ja työnantaja oli tarjonnut nopeutettua aikataulua töistä pois jääntiin.

Karioja ja työsuojeluvaltuutettu olivat 12.10.1992 käydyissä neuvotteluissa ilmoittaneet, että heitä oli syrjitty valmentajan tehtäviä jaettaessa.

Työnantaja oli 23.10.1992 irtisanonut Kariojan ja työsuojeluvaltuutetun työsopimukset. Myöhemmin työnantaja oli tarjonnut työsuojeluvaltuutetulle työntekijätehtäviä, jotka hän oli hyväksynyt. Työntekijöiden luottamusmiehelle oli tehty työsuhteen päättämisestä rahallinen tarjous, jonka hän oli hyväksynyt.

Kolme päivää ennen Kariojan työsuhteen päättymistä työnantaja oli tarjonnut hänelle työntekijätehtävää. Kyseessä olisi ollut määräaikainen, sen hetkisen tiedon mukaan 2 - 3 kuukautta kestävä työsuhde. Tehtävät olisivat pitäneet sisällään muun muassa trukkipalvelun, johon Kariojalla ei ollut tarvittavaa koulutusta eikä kokemusta.

Heinäpään tuotantolaitoksen toimintaa ei ollut yhdysmiessopimuksen 9 §:ssä tarkoitetulla tavalla keskeytetty kokonaan. Tuotantolaitoksen toimintaa ei ollut edes supistettu, vaan se oli pääosin siirretty tapahtuvaksi Ruskon tehtaan yhteydessä. Tuotantolaitoksen toiminnan siirtyminen toisen tehtaan yhteyteen ei ollut yhdysmiessopimuksen tarkoittamaa tuotantolaitoksen toiminnan keskeyttämistä. Työnantajalla ei olisi myöskään ollut vaikeuksia tarjota Kariojalle toimihenkilötehtäviä.

Heinäpään tehtaalla oli Kariojan irtisanomisen jälkeen jatkettu valokaapelituotantoa 15 - 20 työntekijää käsittävällä henkilökunnalla. Tämän henkilöstön työnjohdosta vastasi valmentaja, joka myös vastasi samasta tuotannosta Ruskon tehtaalla. Heinäpään tehtaalla työskenteli edelleen aikaisemmin työnjohtajana työskennellyt työsuojeluvaltuutettu. Hänen työtehtävänsä olivat työnjohdollisia, vaikka hän oli työskennellyt työntekijä-nimikkeellä. Työnantajalla oli Heinäpään tehtaalla ollut vielä vuosi Kariojan irtisanomisen jälkeen tarjottavana työtä, joka vastasi hänen ammattitaitoaan.

Kariojan irtisanomisaikana oli ollut tiedossa, että osaston työnjohdosta ja suunnittelusta vastannut toimihenkilö oli ollut jäämässä eläkkeelle. Hänen tehtävänsä olivat kuuluneet runkosopimuksen piiriin, mutta työnantaja oli luokitellut ne työntekijätehtäviksi. Kyseinen toimi oli ollut sellainen runkosopimuksen piiriin kuulunut tehtävä, jota olisi tullut tarjota Kariojalle.

Työnantajalla ei ollut ollut oikeutta irtisanoa Kariojan työsopimusta. Todellisena syynä työsuhteen päättämiselle oli ollut Kariojan toiminta toimihenkilöiden luottamushenkilönä.

Koska työnantajaliitto oli käydyissä liittotason neuvotteluissa ilmoittanut hyväksyvänsä työnantajan menettelyn eikä ollut ryhtynyt toimenpiteisiin irtisanomisen peruuttamiseksi, työnantajaliitto oli laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Teknisten Liitto TL on vaatinut Nokia Kaapeli Oy:n velvoittamista maksamaan Kariojalle yhdysmiessopimuksen vastaisen irtisanomisen johdosta korvauksena 30 kuukauden palkkaa vastaavan määrän 357 960 markkaa 16 prosentin korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien. Lisäksi Teknisten Liitto TL on vaatinut Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET:n tuomitsemista hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

VASTINE

Vastineen perustelut

Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET on kanteeseen vastatessaan muun ohella lausunut, että SLO-Kaapeli Oy:n Oulun Heinäpään tuotantolaitoksen toimihenkilömäärä oli ennen rationalisointia ollut yli 50 henkilöä ja työntekijämäärä noin 180 henkilöä. A & T -kaapeleiden volyymi oli pudonnut vuoden 1992 loppuun mennessä jo noin puoleen vuosien 1989 ja 1990 tasosta. Nykyisellään Oulun Heinäpään tuotantolaitoksessa valokaapeleiden oheislaitteisiin liittyvissä toiminnoissa oli enää 14 työntekijää. Kaapelinvalmistus oli Heinäpään tuotantolaitoksella kokonaan loppunut ja A & T -kaapeleiden jäljelle jäänyt valmistus oli tapahtunut Ruskon tehtaalla. Oulun alueella oli vuodesta 1990 lukien vähentynyt kaapelinvalmistuksesta kaikkiaan noin 300 työpaikkaa.

Karioja ja työsuojeluvaltuutettuna toiminut toimihenkilö olivat työskennelleet A & T -yksikössä vuorotyönjohtajina. Vuorotyönjohtajien tarve oli poistunut kaapelinvalmistuksesta. A & T -tuotteiden valmistuksesta vastasi nykyään valmentaja, joka oli siirtynyt valmistuksen mukana Ruskosta Heinäpään tuotantolaitokselle ja tuoteryhmän mukana takaisin Ruskoon. Hänellä oli ollut näiden tuotteiden valmistuksessa 20 vuoden kokemus vuorotyönjohtajana.

Nokia Kaapeli Oy oli irtisanonut Oulun Heinäpään tuotantolaitoksen yhdysmiehen Kariojan ja työsuojeluvaltuutetun työsopimukset 23.10.1992 päättymään 23.4.1993 tuotantolaitoksen toiminnallisista syistä, kun tuotantolaitos oli lopetettu. Tuotantolaitoksen toiminnan lopettamiseen liittyviä henkilöstövähennyksiä oli ennen irtisanomisia käsitelty lukuisia kertoja tuotantolaitoksen yhteistoimintaneuvotteluissa. Näissä neuvotteluissa teknisiä toimihenkilöitä oli edustanut yhdysmies Karioja.

Oulun Heinäpään tuotantolaitos, jonka yhdysmiehenä Karioja oli toiminut, tultiin lopettamaan, eikä mainitussa tuotantolaitoksessa työskennellyt Kariojan työsuhteen päättyessä enää yhtään teknistä toimihenkilöä. Muihin teknisiin toimihenkilöihin nähden paremman työsuhdeturvan omaavat yhdysmies ja työsuojeluvaltuutettu olivat heitä koskevien sopimusten mukaisesti viimeiset tekniset toimihenkilöt Heinäpään tuotantolaitoksen palveluksessa sen toimintaa keskeytettäessä.

Yhtiö oli pyrkinyt mahdollisuuksien mukaan työllistämään mainitut luottamushenkilöt heidän luottamusasemansa mukaisen irtisanomissuojan ja -ajan jälkeen muihin tehtäviin. Tätä oli vaikeuttanut kuitenkin samanaikainen kymmenien muiden työntekijöiden irtisanominen taloudellisista ja tuotannollisista syistä sekä Heinäpään tuotantolaitoksella että myös muissa tuotantolaitoksissa.

Työsuojeluvaltuutettu oli onnistettu yhteisin paikallisin toimenpitein työllistämään 3-vuorotyöhön työntekijätehtävään 26.4.1993 lukien ja samalla paikalliset osapuolet olivat sopineet riitaisuudet päättyneiksi. Kariojalle oli tehty ennen hänen työsuhteensa päättymistä työsuojeluvaltuutetulle tehtyyn työtarjoukseen verrattava työtarjous, jota hän ei kuitenkaan ollut hyväksynyt. Molemmat mainitut työtehtävät olivat olleet ylimmän vaativuusryhmän työntekijätehtäviä ja niiden palkkaus oli ollut sama.

Muihin aiemmin Oulun Heinäpään tuotantolaitoksessa työskennelleisiin teknisiin toimihenkilöihin, joilla oli ollut heikompi työsuhdeturva kuin mainituilla luottamushenkilöillä, oli työehtosopimuksen mukaisesti ennen mainittuja luottamushenkilöitä kohdistettu sekä irtisanomisia että siirtoja tästä tuotantolaitoksesta toisiin tuotantolaitoksiin. Näissä valinnoissa oli otettu huomioon mainittujen luottamusmiesten työehtosopimukseen perustuva oikeus olla viimeisinä teknisinä toimihenkilöinä työsuhteessa luottamusmiesalueeseensa kuuluvassa tuotantolaitoksessa. Lisäksi oli mahdollisuuksien mukaan noudatettu teknisiä toimihenkilöitä koskevaa irtisanomissuojasopimuksen mukaista työvoiman vähentämisjärjestystä.

Yhtiön Ruskon tuotantolaitos sijaitsi noin 11 kilometrin päässä Heinäpään tuotantolaitokselta. Joillekin Heinäpään tuotantolaitoksen palveluksessa olleille työntekijöille ja toimihenkilöille oli ollut mahdollista järjestää työtehtäviä Ruskon tehtaalta. Kuitenkin työllisyystilanne Ruskon tehtaalla oli edelleen ollut vaikea ja sieltäkin oli jouduttu vähentämään työvoimaa.

Tuotantolaitoksen toiminnan ja työsuhteiden päättyessä päättyi myös yhdysmiehen työpaikka- ja henkilöstöryhmäkohtainen erityinen irtisanomissuoja. Heinäpään ja Ruskon tehtaat olivat kumpikin yhdysmiessopimuksessa tarkoitettuja tuotantolaitoksia ja työpaikkoja. Ruskon tuotantolaitoksella oli oma luottamusmiesorganisaationsa ja myös teknisillä toimihenkilöillä omat yhdysmiesedustajat.

Kariojan työsuhteen päättymisen syynä ei ollut ollut hänen toimintansa teknisten toimihenkilöiden luottamushenkilönä, vaan Heinäpään tuotantolaitoksen toiminnan keskeytyminen. Hänen yhdysmiesasemansa ei ollut tähän asiaan vaikuttanut muulla tavoin, kuin että hänen yhdysmiesasemaan perustuva oikeutensa olla viimeinen tekninen toimihenkilö tuotantolaitoksen palveluksessa oli toteutunut. Yhtiön puolelta hänelle oli tehty kohtuullinen jatkotyötarjous siitäkin huolimatta, että samanaikaisesti lukuisia ammattityöntekijöitä oli irtisanottu. Heinäpään tehtaalla ei ollut ollut tarjota Kariojalle teknisen toimihenkilön tehtävää. Sitä ainoaa työtehtävää, joka oli ollut tarjottavissa, Karioja ei ollut katsonut voivansa ottaa vastaan.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET on vaatinut kanteen hylkäämistä.

KUULTAVA

Nokia Kaapeli Oy on osaltaan yhtynyt Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET:n puolesta esitettyyn.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista 16 prosentin korkoineen.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Oiva Karioja on työskennellyt Oulussa sijaitsevalla, nykyisin Nokia Kaapeli Oy:n omistamalla Heinäpään tehtaalla vuodesta 1970 alkaen. Karioja on kesään 1992 saakka työskennellyt instrumenttikaapeliosaston vuorotyönjohtajana ja sen jälkeen projektiluonteisissa tehtävissä. Hän on lisäksi vuosina 1989 ja 1990 toiminut Heinäpään tuotantolaitoksen teknisten toimihenkilöiden varayhdysmiehenä ja vuodesta 1991 alkaen yhdysmiehenä.

Nokia Kaapeli Oy on 23.10.1992 irtisanonut Kariojan työsopimuksen päättymään 23.4.1993. Irtisanomisen perusteeksi yhtiö on ilmoittanut Heinäpään tuotantolaitoksen lopettamisen. Yhtiö on Kariojan irtisanomisajan lopussa tarjonnut hänelle mahdollisuutta siirtyä Heinäpään tehtaalla määräaikaiseen työntekijätehtävään, josta Karioja on kieltäytynyt.

Yhdysmiessopimuksen yhdysmiehen irtisanomissuojaa koskevan 9 §:n mukaan yrityksen työvoimaa irtisanottaessa tai lomautettaessa taloudellisista tai tuotannollisista syistä ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa yhdysmieheen, ellei tuotantolaitoksen toimintaa keskeytetä kokonaan. Tästä säännöstä voidaan sopimuksen mukaan kuitenkin poiketa, mikäli yhteisesti todetaan, ettei yhdysmiehelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä.

Teknisten Liitto TL:n kanteen mukaan Heinäpään tuotantolaitoksen toimintaa ei ollut yhdysmiessopimuksen 9 §:ssä tarkoitetulla tavalla keskeytetty kokonaan. Tuotantolaitoksen toimintaa ei ollut edes supistettu, vaan se oli pääosin siirretty tapahtuvaksi yhtiön Ruskon tehtaan yhteydessä. Tuotantolaitoksen toiminnan siirtyminen toisen tehtaan yhteyteen ei kantajaliiton näkemyksen mukaan ollut yhdysmiessopimuksen tarkoittamaa tuotantolaitoksen toiminnan keskeyttämistä. Toisaalta toiminta Heinäpään tehtaalla jatkuu edelleen.

Yhdysmiessopimuksen mukaan asianomaisen työpaikan tuohon sopimukseen sidottuihin järjestöihin kuuluvilla teknisillä toimihenkilöillä on oikeus valita keskuudestaan yhdysmies ja varayhdysmies. Asianosaiset ovat olleet yksimielisiä siitä, että Heinäpään ja Ruskon tehtaat, joilla tosin on ollut muun muassa yhteinen hallinto, ovat yhdysmiessopimuksen tarkoittamassa mielessä eri työpaikkoja ja tuotantolaitoksia, joilla on ollut myös omat yhdysmiesorganisaationsa. Näin ollen Kariojan irtisanomissuojaa yhdysmiehenä on arvioitava suhteessa Heinäpään tuotantolaitoksen toimintaan. Tämän tuotantolaitoksen toiminnan keskeyttäminen kokonaan merkitsee tällöin sitä, että yhdysmiehen työsopimus on yhdysmiessopimuksen estämättä irtisanottavissa, ellei siihen muutoin ole esteitä. Tässä jutussa Kariojan työsuhteen päättäminen on työtuomioistuimen arvioitavana ainoastaan yhdysmiessopimuksen kannalta.

Työtuomioistuimessa todistajana kuultu Nokia Kaapeli Oy:n telekaapeliyksikön tuotantopäällikkö on kertonut, että Heinäpään tehtaalla tuotettujen valokaapeleiden kysyntä oli teollisen rakentamisen vähentymisen myötä vähentynyt. Vuoden 1992 kesästä syksyyn käytiin yhteistoimintaneuvottelut tuotannon lopettamisesta Heinäpään tehtaalla. Sittemmin kaapelituotanto on suunnitelmien mukaisesti kokonaan loppunut ja Heinäpään tehtaalla on toiminnassa ainoastaan optiset tarvikkeet -osasto, jonka toiminta loppuu vuoden 1994 maaliskuun loppuun mennessä. Vielä toiminnassa oleva osasto työllistää 15 henkilöä. Todistajan mukaan Heinäpään tehtaalla ei Kariojan lähdön jälkeen ole ollut teknisen toimihenkilön tehtäviä.

Teknisten Liitto TL:n neuvottelupäällikkö ja Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton asiamies, jotka ovat osallistuneet yhdysmiessopimuksen solmimiseen johtaneisiin neuvotteluihin, ovat työtuomioistuimessa todistajina olleet yhtä mieltä siitä, että yhdysmiesasema tosiasiallisesti päättyy siinä vaiheessa, kun työpaikalla ei enää ole muita teknisiä toimihenkilöitä. Vaikka asian käsittelyn yhteydessä on esitetty, että Heinäpään tehtaalla on ollut työntekijäsopimuksen piiriin luokiteltuja tehtäviä, jotka olisivat saattaneet kuulua runkosopimuksen soveltamispiiriin, on riidatonta, ettei tehtaalla ole Kariojan työsuhteen päättyessä työskennellyt muita teknisiä toimihenkilöitä.

Heinäpään tuotantolaitoksen toiminta on taloudellisista syistä päätetty lopettaa. Tätä lopettamista on toteutettu edellä todetuin tavoin asteittain niin, että pääosa tuolloin vielä yhtiön palveluksessa olleista teknisistä toimihenkilöistä on siirtynyt pois Heinäpään tehtaalta vuoden 1992 lopussa. Se seikka, että irtisanomishetkellä tehtaalla on työskennellyt vielä teknisiä toimihenkilöitä, ei sellaisenaan ole estänyt yhdysmiehen työsopimuksen irtisanomista, kun tuolloin on jo ollut tiedossa, että Heinäpään tehtaan toiminta tullaan kokonaan keskeyttämään ja muut tekniset toimihenkilöt lopettavat työskentelynsä tehtaalla jo ennen Kariojan työsuhteen päättymistä.

Esitetyn selvityksen perusteella työtuomioistuin katsoo näytetyksi, että Nokia Kaapeli Oy:n Heinäpään tehtaan toiminta on yhdysmiessopimuksessa edellytetyllä tavalla keskeytetty. Yhtiö on siten taloudellisista ja tuotannollisista syistä voinut yhdysmiessopimuksen estämättä irtisanoa Kariojan työsopimuksen. Kariojalla ei näin ollen ole oikeutta yhdysmiessopimuksen nojalla vaatimaansa korvaukseen.

Edellä lausuttuun nähden on jäänyt näyttämättä, että Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET olisi laiminlyönyt asiassa sille työehtosopimuslain mukaan kuuluvan valvontavelvollisuuden.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Asian laatuun nähden Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET ja Nokia Kaapeli Oy saavat itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Lyytikäinen, Äimälä, Rautiainen, Sulkunen ja Vertanen jäseninä.

Tuomio on yksimielinen.