Labor court dismisses employer's appeal against union fines for failing to verify trade union representative's skills.

Työnantaja oli irtisanonut työmaalla laudoitustyöhön osallistuneen ja mittakirvesmiehen apulaisena sekä mittakirvesmiehenä toimineen työsuojeluvaltuutetun työsuhteen ilmoittaen irtisanomisen syyksi sen, että työntekijöitä jouduttiin työkohteen valmistumisen vuoksi vähentämään. Tarjotuista apumiehen töistä työsuojeluvaltuutettu oli kieltäytynyt.

Työsuojeluvaltuutetun väitettyä kykenevänsä tekemään jäljellä olleita kirvesmiehen töitä olisi työnjohdon tullut ryhtyä toimenpiteisiin hänen työkalujensa toteamiseksi ja työtaitonsa selvittämiseksi. Näyttämättä oli jäänyt, että yhtiön edustaja olisi tahallansa toiminut vastoin työsuojeluvaltuutetun irtisanomissuojaa koskevien määräysten mukaista velvollisuutta ylläpitää työsuojeluvaltuutetun työsuhdetta kieltäytyessään jatkamasta sitä muutoin kuin aputöitä antamalla. Näyttämättä oli jäänyt, että työnantaja olisi syyllistynyt työehtosopimuksen tieten rikkomiseen.

Työnantajaliiton ja sen piirijärjestön olisi asian tultua niiden tietoon pitänyt ottaa selvää siitä, oliko työnantaja tarpeellisella huolellisuudella selvittänyt kysymyksen työsuojeluvaltuutetun ammattitaidosta. Kun näin ei ollut tapahtunut ja liitto oli hyväksynyt työnantajan menettelyn, sekä liitto että piirijärjestö tuomittu valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoon.

Asianosaiset: Rakennustyöläisten Liitto r.y. Suomen Rakennusteollisuusliitto r.y. ja Rakennustoimisto Matti Vuorela Oy

RATKAISU

Asianosaisten välillä 23.4.197431.1.1976 voimassa olleessa työehtosopimuksessa ja sen allekirjoituspöytäkirjassa on muun muassa seuraavat määräykset:

28 §

Työsuojelua koskevasta työnantajan ja työntekijäin yhteistyöstä allekirjoittaneet liitot sopivat keskenään erikseen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

PÖYTÄKIRJA

RAKENNUSALAN TYÖEHTOSOPIMUSNEUVOTTELU

Aika 23.4.1974

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 §

Sovittiin, että tämän pöytäkirjan allekirjoittavat sopimukseen osallisten liittojen puolesta allekirjoittamiseen oikeutetut henkilöt.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5 §

Työsuojelua koskeva työnantajan ja työntekijäin yhteistyö työpaikalla määräytyy työsuojelun valvonnasta annetun lain toisen luvun ja asetuksen ao. määräysten mukaisesti sellaisenaan, kunnes allekirjoittaneet liitot ovat keskenään tehneet sanottua yhteistyötä koskevan sopimuksen. Se pyritään aikaansaamaan ennenkuin sopimus turvallisuustyöstä rakennuskohteissa lakkaa olemasta voimassa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työsuojelun valvonnasta annetun lain 11 §:n 4 momentissa on seuraava määräys:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työsuojeluvaltuutetun työsopimuksen irtisanomisesta on vastaavasti voimassa mitä työsopimuslain 53 §:n 2 momentissa säädetään luottamusmiehen työsopimuksen irtisanomisesta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työsopimuslain 53 §:n 2 momentissa puolestaan lausutaan:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Edellä 1 momentissa tarkoitetun luottamusmiehen työsopimus voidaan työnantajan toimesta irtisanoa vain, jos niiden työntekijäin enemmistö, joiden luottamusmiehenä hän on, antaa siihen suostumuksen tai kun työ kokonaan päättyy eikä voida järjestää muuta työtä, joka vastaa hänen ammattitaitoaan.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Pennasen ammattitaidon osalta kanteessa on todettu, että hän oli vuodesta 1971 alkaen toiminut kirvesmiehenä Helsingin seudulla tehden kaikkia niitä töitä, joita kirvesmiehelle kuului. Suurimmaksi osaksi hän oli ollut sisustustöissä. Oman kertomansa mukaan hän olisi pystynyt tekemään työmaalle 9.1.1976 jälkeen jääneet kirvesmiehen työt. Työnantaja ei ollut edes yrittänyt perustella väittämäänsä, ettei Pennanen olisi pystynyt tekemään työmaalle tuolloin jääneitä kirvesmiehen töitä. Pennasen ei edes annettu jäädä käytännössä töitä tekemään, jotta hänen väitetty kyvyttömyytensä olisi voitu todeta. Työnantajan väitteiden mielivaltaisuus olisi tuolloin luonnollisesti paljastunut. Irtisanomisensa jälkeen Pennanen oli jo muutaman päivän kuluttua onnistunut saamaan kirvesmiehen paikan eräässä yrityksessä tuntipalkan jäädessä 2 mk pienemmäksi, mitä hänellä vastaajayhtiön palveluksessa ollessa oli ollut.

Rakennustyöläisten Liiton Uudenmaan aluetoimitsija oli muun muassa 12.1.1976 ollut yhteydessä työmaan vastaavaan mestariin ja vaatinut Pennasen irtisanomisen peruuttamista, mutta tämä neuvottelu jäi tuloksettomaksi. Aluetoimitsija oli tämän jälkeen ollut yhteydessä Suomen Rakennusteollisuusliiton Uudenmaan piirin asiamieheen ja pyytänyt tämän toimenpiteitä Pennasen työsuhteen palauttamiseksi, mutta tämä oli kieltäytynyt mistään toimenpiteistä ja väittänyt syyksi sen, ettei Pennanen pystyisi tekemään jäljelle jääneitä töitä. Asiasta oli neuvoteltu liittojen kesken 10. ja 21.9.1976, joissa tilaisuuksissa työnantajaliitto oli kiistänyt sen, että työnantajapuoli olisi menetellyt sopimusten tai lain vastaisesti.

Edellä lausumansa perusteella kantajaliitto on vaatinut, että työtuomioistuin vahvistaisi sen, että Rakennustoimisto Matti Vuorela Oy oli menetellyt työehtosopimuksen osaksi tulleiden työsuojelun valvonnasta annetun lain 11 §:n 4 momentin ja työsopimuslain 53 §:n 2 momentin vastaisesti irtisanoessaan työsuojeluvaltuutetun siitä huolimatta, että työmaalle oli jäänyt tämän ammattitaitoa vastaavaa työtä, että työtuomioistuin tuomitsisi sanotun rakennustoimiston työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta, että työtuomioistuin tuomitsisi Suomen Rakennusteollisuusliitto r.y:n ja Suomen Rakennusteollisuusliiton Uudenmaan Piiri r.y:n työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä ja että vastaajat yhteisvastuullisesti velvoitettaisiin korvaamaan kantajaliiton oikeudenkäyntikulut tässä asiassa.

Pennasen ammattitaidon osalta vastaajat ovat lausuneet, että hänet oli otettu työmaalle telinekirvesmieheksi, minkä vuoksi hän sitten oli tehnytkin telinekirvesmiehen töitä koko työsuhteensa ajan. Hän ei ollut tehnyt vaativampia kirvesmiehen töitä. Ei ollut edes väitetty, että Pennanen olisi käynyt esimerkiksi ammattikoulua ja siten hankkinut pohjaa tulevalle ammattitaidolle. Työnjohdolle oli alusta pitäen ollut selvää, että Pennasen ammattitaito ei ollut riittävä sisustuskirvesmiehen töihin, minkä vuoksi näitä töitä ei hänelle ollut voitu missään vaiheessa osoittaakaan.

Kaapelitelevision sisustustöistä oli tehty urakkasopimus 21.4.1976 ja työt olivat alkaneet 4.5.1976. Tammikuussa ei rakennusliikkeellä ollut vielä ollut mitään tietoa näiden töiden ajankohdasta, joten niillä ei ollut mitään merkitystä Pennaselle tarjolla ollutta työtä selvitettäessä. Kun työnantajalla ei ollut tarjota Pennaselle hänen ammattiaan vastaavaa työtä, hänelle oli tarjottu muuta työtä, joka oli ollut aputyötä. Tätä työtä Pennanen oli kuitenkin kieltäytynyt ottamasta vastaan.

Työkohteen rakentaminen oli aloitettu 1973. Pennanen oli tullut vastaajayhtiön palvelukseen tammikuussa 1975 ja valittu työmaan työsuojeluvaltuutetuksi lokakuussa 1975. Pennasen työsuhde oli päättynyt samana päivänä kun työkohde oli valmistunut eli 9.1.1976. Hänen työsuhteensa oli kestänyt yhden vuoden ja nyt oli kysymys työkohteen valmistumisen jälkeisestä ajasta, jona aikana työnantajalla ei ollut tarjota Pennaselle hänen ammattiaan vastaavaa työtä. Työsuojelun valvonnasta annetun lain ja työsopimuslain säännösten tarkoituksena ei ollut se, että työsuojeluvaltuutetun täytyi antaa seistä työmaalla mitään tekemättä ja maksaa hänelle siitä palkkaa.

Edellä esittämillään perusteilla vastaajat ovat vaatineet kannetta kokonaisuudessaan hylättäväksi ja kantajaliiton velvoittamista korvaamaan vastaajien oikeudenkäyntikulut.

Työtuomioistuin on kuullut asiassa myös Suomen Rakennusteollisuusliiton Uudenmaan Piiri r.y:tä.

Näillä perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi Rakennustoimisto Matti Vuorela Oy:tä vastaan tehdyn hyvityssakkovaatimuksen hyläten vahvistaa, että yhtiö on menetellyt rakennusalan työehtosopimuksen osaksi tulleiden työsuojelun valvonnasta annetun lain 11 §:n 4 momentin ja työsopimuslain 53 §:n 2 momentin vastaisesti kieltäytyessään, ryhtymättä toimenpiteisiin Pennasen ammattitaidon selvittämiseksi, jatkamasta Pennasen työsuhdetta siten, että Pennanen olisi saanut tehdä kirvesmiehen työtä sekä työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Suomen Rakennusteollisuusliitto r.y:n ja Suomen Rakennusteollisuusliiton Uudenmaan Piiri r.y:n maksamaan Rakennustyöläisten Liitto r.y:lle hyvityssakkoa edellisen 3 000 markkaa ja jälkimmäisen 2 000 markkaa sekä yhteisvastuullisesti suorittamaan Rakennustyöläisten Liitto r.y:lle oikeudenkäyntikulujen korvaukseksi 800 markkaa. Jutun näin päättyessä ja asian laatuun katsoen yhtiö saa pitää vahinkonaan sille jutusta aiheutuneet kulut.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: V. Hämäläinen, puheenjohtaja, Kourilehto, Sarkko, P. Hämäläinen, Sariola, Kaski ja Kenraali.

Eri mieltä oleva jäsen Kenraali lausui:

Yhdyn asiassa annetussa ratkaisussa enemmistön kantaan muuten, mutta katson esitettyjen selvitysten perusteella, että Rakennustoimisto Matti Vuorela Oy on tietensä rikkonut työehtosopimusta, minkä vuoksi tuomitsen sen maksamaan hyvityssakkona Rakennustyöläisten Liitolle viisisataa markkaa ja osallistumaan yhteisvastuullisesti työnantajaliiton ja sen piirijärjestön kanssa Rakennustyöläisten Liitolle tuomittujen oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen.