Labor court dismisses union compensation claim but orders employer to pay damages for wrongful termination of trade union representatives.
Legislator summary
AI generatedThe labor court dismissed the union's claim for compensation based on the employer's failure to supervise, finding no evidence of negligence. However, the court ruled that the employer wrongfully terminated two union representatives without suspending operations or proving no suitable work was available. Consequently, the employer was ordered to pay significant damages to the individuals while the union's broader claim was rejected.
Legislator headnote
AI generatedLuottamusmiessopimus 4 §; Työsuojelusopimus 18 §: When an employer terminates a trade union representative without suspending operations or proving no suitable work is available, the termination is wrongful and damages must be paid, but failure to supervise does not automatically constitute a compensable breach if no specific duty was violated.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Kun yhtiön eräällä paikkakunnalla sijaitsevan konttorin toimintaa ei ollut luottamusmiessopimuksessa ja työsuojelusopimuksessa tarkoitetuin tavoin keskeytetty kokonaan eikä työpaikalla ollut yhteisesti todettu, ettei luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle voida tarjota heidän ammattiaan vastaavaa tai muutoin sopivaa työtä, oli yhtiö menetellyt luottamusmiehen irtisanoessaaan luottamusmiessopimuksen vastaisesti ja työsuojeluvaltuutetun irtisanoessaan työsuojelusopimuksen vastaisesti.
Työnantaja tuomittu maksamaan korvausta luottamusmiessopimuksen ja työsuojelusopimuksen vastaisten työsopimusten irtisanomisten johdosta.
Työnantajaliittoa vastaan valvontavelvollisuuden laiminlyönnin perusteella esitetty hyvityssakkovaatimus hylätty.
Kantaja Rakennusliitto ry Vastaajat Putkijohtotyönantajainliitto r.y. Oy Huber Ab
TUOMIO
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Putkijohtotyönantajainliiton ja Rakennustyöläisten Liitto r.y:n, nykyisen Rakennusliiton, välillä 4.4.1990 allekirjoitetussa putkijohto ja putkieristysalan työehtosopimuksessa, jonka voimassaoloa on asianosaisliittojen 18.12.1991 allekirjoittamalla pöytäkirjalla jatkettu 31.10.1993 saakka, on muun ohella seuraavat määräykset:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
I YLEISET MÄÄRÄYKSET
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
3 §
KESKUSJÄRJESTÖSOPIMUKSET JA NIIHIN PERUSTUVAT SOPIMUKSET
Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Luottamusmiessopimus 4.4.1990.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Sopimus työsuojeluyhteistoiminnasta putki- ja putkieristysalan työpaikoilla 4.3.1992. Jos edellä mainittuihin sopimuksiin tämän työehtosopimuksen voimassaoloaikana tehdään muutoksia tai keskusjärjestöt solmivat uusia sopimuksia, noudatetaan niitä siitä päivästä lukien, jona allekirjoittaneet liitot ovat sopineet niiden liittämisestä tähän työehtosopimukseen.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Työehtosopimuksen 3 §:ssä tarkoitetussa luottamusmiessopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
4 §
Luottamusmiehen työsuhde
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
4. Pääluottamusmiestä ei saa irtisanoa paitsi jäljempänä mainitussa tapauksessa. Jos yrityksen työvoimaa vähennetään tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa pääluottamusmieheen, ellei teollisuuslaitoksen toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli yleisesti todetaan, ettei pääluottamusmiehelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa. Työosaston luottamusmieheen on osaston puitteissa, mikäli mahdollista, sovellettava samoja sääntöjä.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Jos luottamusmiehen työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena luottamusmiehelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin IML 20 §:n 2 momentissa on säädetty. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu. Jos tuomioistuin harkitsee, että edellytykset työsuhteen jatkamiselle tai jo päättyneen työsuhteen palauttamiselle ovat olemassa, eikä työsuhdetta siitä huolimatta jatketa, on tämä otettava erityisen painavana syynä huomioon korvauksen suuruutta määrättäessä.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Työehtosopimuksen 3 §:ssä tarkoitetussa sopimuksessa työsuojeluyhteistoiminnasta putki- ja putkieristysalan työpaikoilla on muun ohella seuraavat määräykset:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
18 § Työsuojeluvaltuutetun työsuhdeturva
Mikäli työpaikan työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa työsuojeluvaltuutettuun, ellei työpaikan toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli yhteisesti todetaan, ettei työsuojeluvaltuutetulle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä poiketa.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Pöytäkirjamerkintä:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Jos työsuojeluvaltuutetun työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena työsuojeluvaltuutetulle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin työsopimuslain 47 f §:n 2 momentissa on säädetty. Jos tuomioistuin harkitsee, että edellytykset työsuhteen jatkamiselle tai jo päättyneen työsuhteen palauttamiselle ovat olemassa, eikä työsuhdetta siitä huolimatta jatketa, on tämä otettava erityisen painavana syynä huomioon korvauksen suuruutta määrättäessä. Milloin työpaikassa säännöllisesti työskentelevien työntekijöiden ja toimihenkilöiden määrä on 20 tai vähemmän, on edellisessä momentissa tarkoitetun korvauksen määrä vähintään 4 ja enintään 24 kuukauden palkka.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
KANNE
Kanteen perustelut
Rakennusliitto on Putkijohtotyönantajainliittoa ja Oy Huber Ab:tä vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että putkiasentajat Matti Reijonen ja Martti Mannonen olivat työskennelleet Oy Huber Ab:n palveluksessa yhtiön Varkauden konttorin alaisuudessa toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa. Reijosen työsuhde oli alkanut 5.2.1974 ja Mannosen 21.12.1964. Reijonen oli ollut Varkauden konttorin toimialueella olevien työntekijöiden luottamusmies ja Mannonen työsuojeluvaltuutettu 15 vuoden ajan.
Työnantaja oli lomauttanut Reijosen 9.9.1991 antamallaan ilmoituksella toistaiseksi ilmoituksen antamispäivästä lukien. Reijoselle oli ilmoitettu, että yhtiöllä ei ollut tarjota enää projekti- eli uudisrakennuspuolen töitä, koska projektitoiminta oli yhtiössä lopetettu eikä myöskään Reijoselle soveltuvia huoltopuolen töitä ollut ollut tarjolla.
Reijosen ollessa lomautettuna hänen sekä Mannosen työsopimus oli irtisanottu 15.10.1991 annetuilla ilmoituksilla päättymään kuuden kuukauden irtisanomisajalla 16.4.1992. Irtisanominen oli perustunut taloudelliseen tai tuotannolliseen syyhyn. Irtisanomisten yhteydessä ei ollut yhteisesti todettu luottamusmiessopimuksen 4 §:n ja työsuojelusopimuksen 18 §:n edellyttämällä tavalla sitä, että työnantajalla ei ollut tarjota Reijoselle ja Mannoselle heidän ammattitaitoaan vastaavaa työtä.
Yhtiön Varkauden konttori oli jatkanut uudisrakennustöiden teettämistä vielä sen jälkeen, kun se oli oman ilmoituksensa mukaan lopettanut projektitoiminnan. Koko ajan olivat olleet meneillään Pieksämäellä sijaitsevan valtion virastotalon LV-asennustyöt, jota koskenut urakka oli laskettu Varkauden konttorissa. Toinen työmaalla työskennelleistä asentajista oli ollut Pieksämäeltä ja toinen oli lähetetty Kuopion konttorista. Yhtiöllä oli ollut myös Varkaudessa rivitalotyömaa ja se oli suorittanut Kangaslammilla vammaisasuntolan putkityöt ja Heinävedellä luostarin uuden rakennuksen LVI-työt.
Reijonen ja Mannonen olivat edustaneet luottamustehtävissään kaikkia Varkauden konttorin putkiasentajia ja myös huoltopuoli oli kuulunut heidän toimialueeseensa. Kokeneina asentajina he olisivat voineet tehdä kaikkia putkiasennustöitä. Projekti- ja huoltotoiminnan läheisyys käytännön toiminnan tasolla kävi ilmi myös yhtiön JärviSuomen projektikeskuksen lähettämästä kirjeestä, joka oli koskenut Varkauden toimipisteen projektitoiminnan lakkauttamista.
Lähes samanaikaisesti Reijosen ja Mannosen työsuhteiden päättymisen kanssa oli toukokuun alusta 1992 toteutettu yhtiön asennustöiden organisaatiouudistus. Uudistuksesta oli tiedotettu muun muassa yhtiön 29.4.1992 ilmestyneessä H-hetki -tiedotteessa. Organisaatiouudistuksella yhtiön huollon ja projektitoiminnan tulosyksiköt oli yhdistetty Huber-asennusyksiköiksi. Tällainen yksikkö oli ollut myös Varkaudessa. Se toimi Itä-Suomen alueyksikön alaisuudessa. Yhtiöllä ei siis ollut ollut tarkoituskaan lakkauttaa pysyvästi projektitoimintaa Varkauden alueella eikä edes yhdistää sitä johonkin toiseen toimialueeseen. Todellisuudessa asennustyöt olivat koko ajan jatkuneet nimikkeiden vaihtumisesta huolimatta. Samoin huoltotyötä oli ollut koko ajan tarjolla.
Yhtiö oli menetellyt vastoin pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun työsuhdeturvaa koskevia työehtosopimuksen määräyksiä ja oli sillä perusteella velvollinen maksamaan mainituissa sopimuksissa tarkoitettua korvausta.
Rakennusliitto oli Putkijohtotyönantajainliiton kanssa käymissään neuvotteluissa vaatinut Reijosen ja Mannosen työsuhteen palauttamista heti saatuaan tiedon projektitoiminnan jatkumisesta Varkauden toimipisteessä. Työnantajaliitto oli 11.6.1992 käytyjen muistioneuvottelujen yhteydessä esittänyt, että työsuhteet pyrittäisiin palauttamaan mahdollisesti elokuun alusta 1992 lukien. Mitään työtarjousta ei kuitenkaan ollut esitetty. Myöhemmin työnantajaliitto oli yhtynyt yhtiön kantaan ja katsonut yhtiön menetelleen työehtosopimuksen mukaisesti. Liittojen välinen neuvottelu asiasta oli käyty 27.8.1992 ja siinä asia oli jäänyt erimieliseksi.
Kanteessa esitetyt vaatimukset
Rakennusliitto on vaatinut Oy Huber Ab:n velvoittamista suorittamaan Matti Reijoselle luottamusmiessopimuksen 4 §:n 4 kohdan mukaisena korvauksena työsuhteen päättämisestä ilman mainitussa sopimuksessa hyväksyttyä syytä 30 kuukauden palkkaa vastaavat 417 960 markkaa 16 prosentin korkoineen kanteen vireilletulopäivästä lukien ja Martti Mannoselle työsuojelusopimuksen 18 §:n pöytäkirjamerkinnän mukaisena korvauksena työsuhteen päättämisestä ilman sopimuksessa hyväksyttyä syytä 24 kuukauden palkkaa vastaavat 268 320 markkaa 16 prosentin korkoineen kanteen vireilletulopäivästä lukien. Edelleen Rakennusliitto on vaatinut Putkijohtotyönantajainliiton tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla valvontavelvollisuuden laiminlyönnin vuoksi.
Rakennusliitto on asian käsittelyn aikana luopunut haastehakemuksessa esittämistään Reijosen ja Mannosen lomauttamiseen liittyneistä korvausvaatimuksista ja hyvityssakkovaatimuksesta yhtiötä kohtaan.
VASTINE
Vastineen perustelut
Putkijohtotyönantajainliitto ja Oy Huber Ab ovat kanteeseen vastatessaan lausuneet, että luottamusmies Reijosen ja työsuojeluvaltuutettu Mannosen irtisanomisten perusteena oli ollut uudisrakentamista koskevan projektitoiminnan lopettaminen yhtiön Varkauden konttorissa. Projektitoiminnassa mukana olleet asentajat ja toimihenkilöt oli kaikki irtisanottu. Varkauden konttoriin oli jäänyt vielä huoltoyksikkö.
Varkauden konttori ei ollut jatkanut uudisrakennustoimintaa. Projektitoiminnan lopettamista koskevan päätöksen aikaan käynnissä oli ollut yksi rivitalokohde, joka oli suoritettu loppuun päätöksen jälkeen. Uusia kohteita ei ollut otettu.
Reijoselle oli tarjottu työtä Varkauden konttorin huoltoyksiköstä. Reijonen oli kieltäytynyt vastaanottamasta työtä, koska huoltoasentajien palkat olivat olleet huomattavasti pienemmät kuin uudisrakennuksella työskentelevien asentajien palkat. Reijosen keskituntiansio oli ollut noin 80 markkaa, kun huoltoasentajien vastaavat palkat olivat olleet 40 - 50 markkaa.
Järvi-Suomen projektikeskuksen päällikkö oli lisäksi tarjonnut Reijoselle työtä Enocellin Uimaharjun tehtaille ennen irtisanomisen toimittamista. Työstä olisi maksettu lisäksi päivärahaa. Reijonen oli ilmoittanut, etteivät matkatyöt kiinnostaneet häntä. Kysymyksessä oli ollut työstä kieltäytyminen, joka olisi oikeuttanut työnantajan purkamaan työsopimuksen. Työnantaja oli kuitenkin tyytynyt irtisanomaan Reijosen työsopimuksen ja käyttänyt jopa työehtosopimusta pitempää kuuden kuukauden irtisanomisaikaa. Reijosta oli näin ollen kohdeltu paremmin kuin tilanne olisi edellyttänyt. Vielä joulukuussa 1992 Reijoselle oli tarjottu työtä. Hän oli ilmoittanut olevansa toisen yrityksen palveluksessa Venäjän työkohteessa.
Mannonen oli ilmoittanut jäävänsä työkyvyttömyyseläkkeelle. Yhtiössä oli ollut tapana, että eläkkeelle siirtyvälle pitkäaikaiselle työntekijälle oli lahjoitettu työkalupakki läksiäislahjaksi. Näin oli toimittu myös Mannosen kohdalla ja hän oli saanut lahjoituksen toukokuussa 1992. Työnantajalla oli ollut selkeä käsitys siitä, ettei Mannonen halunnut olla käytettävissä huoltotehtävissä. Sopimuksen irtisanominen oli näin ollen ollut ainoa vaihtoehto.
Vastineessa esitetyt vaatimukset
Putkijohtotyönantajainliitto ja Oy Huber Ab ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.
OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET
Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Oy Huber Ab on 15.10.1991 irtisanonut yhtiön Varkauden konttorin alaisuudessa vuodesta 1974 alkaen työskennelleen putkiasentaja Matti Reijosen ja vuodesta 1964 alkaen työskennelleen putkiasentaja Martti Mannosen työsopimukset päättymään 16.4.1992. Irtisanomisten perusteeksi työnantaja on ilmoittanut taloudelliset ja tuotannolliset syyt. Reijonen oli toiminut yhtiön Varkauden toimipisteen putkiasentajien luottamusmiehenä yli 10 vuotta ja Mannonen työsuojeluvaltuutettuna noin 15 vuotta.
Yhtiön Varkauden toimipiste on Reijosen ja Mannosen irtisanomisen aikaan käsittänyt uudisrakentamista eli projektitoimintaa suorittavan osaston ja huoltotoimintaa suorittavan osaston. Reijonen ja Mannonen ovat kumpikin työskennelleet uudisrakennusosastolla projektitöissä. Yhtiö on 14.6.1991 ilmoittanut uudisrakennusosaston lakkauttamisesta ja irtisanonut sittemmin osaston kaikki asentajat ja toimihenkilöt. Yhtiö on Reijosen ja Mannosen työsuhteiden päätyttyä kesällä 1992 yhdistänyt uudisrakennus- ja huolto-osastot yhdeksi asennusyksiköksi.
Luottamusmiessopimuksen luottamusmiehen työsuhdetta koskevan 4 §:n 4 kohdan toisen kappaleen mukaan, jos yrityksen työvoimaa vähennetään tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa pääluottamusmieheen, ellei teollisuuslaitoksen toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli yhteisesti todetaan, ettei pääluottamusmiehelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.
Työsuojelusopimuksen työsuojeluvaltuutetun työsuhdeturvaa koskevan 18 §:n ensimmäisen kappaleen mukaan, mikäli työpaikan työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa työsuojeluvaltuutettuun, ellei työpaikan toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli yhteisesti todetaan, ettei työsuojeluvaltuutetulle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä poiketa.
Kanteen mukaan yhtiön Varkauden konttori oli jatkanut uudisrakennustöiden teettämistä Varkaudessa sijaitsevalla rivitalotyömaalla, Pieksämäellä sijaitsevalla valtion virastotalon LV-asennustyömaalla, Kangaslammilla sijaitsevalla vammaisasuntolan työmaalla ja Heinävedellä sijaitsevalla luostarin laajennustyömaalla vielä senkin jälkeen, kun yhtiö oli oman ilmoituksensa mukaan lopettanut projektitoiminnan. Vaikka yhtiön uudisrakennus- ja huoltotyöt ovat vastanneet Reijosen ammattitaitoa, niitä ei hänelle ollut tarjottu. Myöskään Mannoselle, joka on irtisanomisaikanaan työskennellyt mainitulla rivitalotyömaalla, ei ollut tarjottu yhtiöön jäljelle jääneitä töitä. Irtisanomisten yhteydessä ei myöskään ollut yhteisesti todettu, ettei luottamusmiehelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa työtä tai työsuojeluvaltuutetulle hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä. Työnantaja oli siten kanteen mukaan menetellyt luottamusmiessopimuksen ja työsuojelusopimuksen määräysten vastaisesti.
Työnantajapuoli on muun ohella katsonut, että yhtiön Varkauden toimipisteen uudisrakentamista koskeva projektitoiminta oli vuonna 1991 kokonaan loppunut ja siinä mukana olleet kaikki asentajat ja toimihenkilöt oli sen vuoksi irtisanottu. Projektitoiminnan lopettamista koskevan päätöksen aikaan käynnissä ollut rivitalokohde oli suoritettu loppuun päätöksen jälkeen. Yhtiön Varkauden toimipisteeseen on vielä projektitoiminnan loputtua jäänyt jäljelle huoltoyksikkö, jonka alaisista huoltotöistä Reijonen ja Mannonen ovat kumpikin kieltäytyneet. Lisäksi Reijonen oli vuonna 1991 kieltäytynyt yhtiön hänelle tarjoamasta projektityöstä Uimaharjun tehtailla. Työnantajalla oli siten ollut perusteet Reijosen ja Mannosen työsopimusten irtisanomiseen.
Yhtiön Kuopion toimipisteen asennuspäällikkö on todistajana työtuomioistuimessa kertonut kesäkuussa 1991 tarjonneensa Reijoselle Uimaharjun tehtailta asennustyötä, jota hän ei ollut ottanut vastaan. Reijonen, jota on jutussa kuultu, on kertonut, että koska työkohde olisi ollut noin 150 kilometrin päässä Varkaudesta ja se olisi edellyttänyt yöpymistä paikkakunnalla, hän on perhesyiden vuoksi kieltäytynyt vastaanottamasta työkohdetta. Työtuomioistuin katsoo, ettei kesällä 1991 tapahtuneella tarjotusta työstä kieltäytymisellä ole ratkaisevaa merkitystä harkittaessa Reijosen irtisanomisen edellytyksiä luottamusmiessopimuksen perusteella.
Mannonen on irtisanomisaikanaan työskennellyt Varkaudessa sijaitsevalla rivitalotyömaalla yhtiön erään toisen asentajan kanssa. Työkohdetta ei ole edes tarjottu Reijoselle.
Yhtiön Varkauden toimipisteen asentaja on todistajana kertonut, että yhtiöllä on vuoden 1991 aikana ollut rakennuskohteena Heinävedellä luostarin laajennustyömaa ja vuoden 1992 aikana Kangaslammilla vanhusten palvelutalon kolme kuukautta kestänyt saneeraustyömaa. Edelleen todistaja on kertonut, että Pieksämäen virastotalon työmaalla on asennustöissä ollut Varkauden toimipisteestä vuoden 1992 aikana kolme asentajaa.
Yhtiön Varkauden toimipisteen huoltopäällikkö on todistajana kertonut tarjonneensa toimipisteen projektitöiden lakkaamisen yhteydessä Reijoselle syksyllä 1991 huoltotöitä, joista Reijonen ei ollut kiinnostunut. Reijonen on puolestaan kertonut, että kesäkuussa 1991 yhtiön huoltopäällikkö on keskustellut hänen kanssaan huoltotöistä tarjoamatta niitä kuitenkaan hänelle. Työtuomioistuin katsoo näyttämättä jääneen, että Reijonen olisi kieltäytynyt huoltotöistä. Näyttämättä on lisäksi jäänyt, että Mannoselle olisi edes tarjottu yhtiön huoltopuolen töitä.
Oy Huber Ab:n Varkauden toimipisteen uudisrakentamista suorittavan osaston työt ovat jatkuneet Reijosen ja Mannosen irtisanomisen jälkeen, vaikka työt osastolla ovatkin huomattavasti vähentyneet. Toiminta yhtiön huoltoosastolla on myös jatkunut heidän irtisanomistensa jälkeen. Yhtiö ei ole ryhtynyt Reijosen ja Mannosen irtisanomisten yhteydessä toimenpiteisiin, joiden tarkoituksena olisi ollut saada työpaikalla yhteisesti todetuksi, ettei Reijoselle ja Mannoselle voida tarjota heidän ammattiaan vastaavaa tai muutoin heille sopivaa työtä.
Kun Oy Huber Ab:n Varkauden konttorin toimintaa ei ole luottamusmiessopimuksen 4 §:n 4 kohdan toisessa kappaleessa ja työsuojelusopimuksen 18 §:n ensimmäisessä kappaleessa tarkoitetuin tavoin keskeytetty kokonaan eikä työpaikalla ole yhteisesti todettu, ettei Reijoselle ja Mannoselle voida tarjota heidän ammattiaan vastaavaa tai muutoin heille sopivaa työtä, on yhtiö menetellyt Reijosen irtisanoessaan luottamusmiessopimuksen vastaisesti ja Mannosen irtisanoessaan työsuojelusopimuksen vastaisesti. Oy Huber Ab on näin ollen velvollinen maksamaan luottamusmiessopimuksen 4 §:n nojalla Reijoselle korvausta luottamusmiessopimuksen vastaisen työsopimuksen lakkauttamisen vuoksi ja työsuojelusopimuksen 18 §:n nojalla Mannoselle korvausta työsuojelusopimuksen vastaisen työsopimuksen lakkauttamisen vuoksi.
Työnantajaliitto ei ole saanut tietoa asiasta ennen Reijosen ja Mannosen työsuhteiden päättymistä. Erimielisyydestä on liittojen välillä neuvoteltu 11.6. ja 27.8.1992. Tapahtumainkulun voidaan perustellusti katsoa olleen tuossa vaiheessa varsinkin tarjotusta työstä kieltäytymisen osalta epäselvä. Tosiseikoista on esitetty selvitys vasta työtuomioistuimessa tapahtuneessa pääkäsittelyssä. Putkijohtotyönantajainliitto ei näissä olosuhteissa ole hyväksymällä Oy Huber Ab:n menettelyn laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.
Tuomiolauselma
Oy Huber Ab velvoitetaan suorittamaan Reijoselle luottamusmiessopimuksen vastaisen työsopimuksen irtisanomisen johdosta korvauksena 209 000 markkaa 16 prosentin korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä 15.6.1993 lukien.
Oy Huber Ab velvoitetaan suorittamaan Mannoselle työsuojelusopimuksen vastaisen työsopimuksen irtisanomisen johdosta korvauksena 135 000 markkaa 16 prosentin korkoineen samoin haasteen tiedoksiantopäivästä 15.6.1993 lukien.
Kanne hylätään enemmälti.
Putkijohtotyönantajainliitto ja Oy Huber Ab velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Rakennusliiton oikeudenkäyntikulut 3 700 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Huopaniemi puheenjohtajana sekä Tiitinen, Äimälä, Rautiainen, Sulkunen ja Korpela jäseninä.
Tuomio on yksimielinen.