Insurance court allowed injury claim as sudden muscle tear from work activity constitutes compensable accident under insurance law.
Finland (FI)
Legislator summary
AI generatedThe insurance court reversed the lower board's dismissal, ruling that the insured farmer's sudden muscle tear was a compensable accident. While the lower board rejected the claim due to lack of extraordinary force, the insurance court found the injury resulted directly from the specific work activity of crossing a ditch. The court applied the statutory provision allowing compensation for injuries occurring during work, establishing that the tear was not disease-related.
Legislator headnote
AI generatedTapaturmavakuutuslaki 4 § 2 mom. 7 kohta; Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslaki 1 § 1 mom., 6 § ja 9 § 1 mom.: A sudden muscle tear occurring during a specific work activity, without evidence of pre-existing disease, constitutes a compensable accident under insurance law.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedCited Case Law
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Vasemman kaksipäisen reisilihaksen jänteen kiinnityskohdasta irtoaminen, jänteen repeämä, korvattiin työliikekipeytymisenä tapaturmavakuutuslain 4 §:n 2 momentin 7 kohdan nojalla.
Esitiedot
Maatalousyrittäjä A oli työssään 1.6.2014 harpannut vasemmalla jalallaan ojan yli pitäen sylissään noin 10 kg painavaa siemensäkkiä, jolloin vasemmassa reidessä oli tuntunut äkillistä kipua. Myöhemmin tehdyssä röntgentutkimuksessa vasemmassa kaksipäisessä reisilihaksessa oli todettu reisilihaksen jänteen repeämä. A:lla ei ollut todettu olevan vasemmassa alaraajassa sairausperäisiä muutoksia.
Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen päätöksellä A:lle ei maksettu maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain ja tapaturmavakuutuslain mukaisia korvauksia, koska päätöksen mukaan kyseinen repeämä ei ollut johtunut tapaturmasta eikä repeämää voitu korvata työliikekipeytymisenäkään.
A haki Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen päätökseen muutosta tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnalta. A vaati vahinkotapahtuman korvaamista työtapaturmana. A katsoi, että kyse oli tapaturmasta, koska hänellä ei ollut todettu minkäänlaista vikaa, vammaa tai sairautta, josta kyseinen jänteen irtoaminen istuinkyhmystä olisi voinut aiheutua. Tällaista ei ollut ilmennyt myöskään magneettikuvassa, jossa näkyi myös oikea, terve puoli. A oli vielä todennut, että ojan ylitys oli vaatinut askeleen tai jopa harppauksen. A oli nostanut noin puolet säkeistä autosta ojan yli toiselle peltosaarekkeelle ennen kuin oli pudonnut ojaan kovan kivun saattelemana. A:n mukaan jänteen irtoaminen oli aiheutunut ylivoimaisesta voimanponnistuksesta, jonka toistuva säkkien nosto ojan yli oli aiheuttanut.
Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan ratkaisu
Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta hylkäsi valituksen.
Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan perustelut
Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan mukaan vasemman kaksipäisen reisilihaksen irtoaminen, jänteen repeämä, ei ollut aiheutunut tapaturman seurauksena. Vasen takareisi oli kipeytynyt äkillisesti työliikettä tehdessä, mutta mitään tavallisuudesta poikkeavaa ei ollut tällöin tapahtunut reiden kipeytymistä lukuun ottamatta. Kyseessä ei ole ollut myöskään tapaturmaksi katsottava ylivoimainen ponnistus. Repeämän pelkkä ajallinen yhteys ei riitä osoittamaan syy-yhteyttä. Lääketieteellisen kokemusperäisen tiedon perusteella 1.6.2014 suoritettu työliike ei ollut myöskään omiaan aiheuttamaan lihasjänteen irtoamista kiinnityskohdasta terveeseen ja normaalirakenteiseen kudokseen. Näin ollen A ei ollut oikeutettu korvaukseen maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain perusteella. Asiassa ei ollut myöskään aiheutunut tapaturmavakuutuslain 14 §:n 4 momentin nojalla korvattavia perusteltuja ja tarpeellisia tutkimuskuluja.
Muutoksenhaku vakuutusoikeudessa
A haki muutosta tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätökseen ja vaati vahinkotapahtuman korvaamista tapaturmana.
Vakuutusoikeuden ratkaisu
Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätöstä muutettiin ja Maatalousyrittäjien eläkelaitos määrättiin suorittamaan A:lle lainmukainen korvaus vasemman kaksipäisen reisilihaksen jänteen kiinnityskohdasta irtoamisen, jänteen repeämän, johdosta.
Vakuutusoikeuden perustelut
Vakuutusoikeus katsoi, että A:n vahinkotapahtuma ei ole ollut tapaturmavakuutuslain 4 §:n 1 momentissa tarkoitettu tapaturma. Lihasrepeämiä on sen sijaan korvattu työliikekipeytymisenä oikeuskäytännössä esimerkiksi voimanponnistuksen tai äkillisen liikkeen yhteydessä. Tältä osin vakuutusoikeus viittasi korkeimman oikeuden ratkaisuihin KKO 1998:153, KKO 2002:7 ja KKO 2010:76. Esitetyn selvityksen perusteella vakuutusoikeus katsoi, että A:n vasemman kaksipäisen reisilihaksen jänteen kiinnityskohdasta irtoaminen, jänteen repeämä, on seurausta hänen 1.6.2014 suorittamastaan työliikkeestä. Vakuutusoikeus totesi lisäksi, ettei repeämään ole liittynyt sellaista löydöstä, jonka perusteella sitä voitaisiin pitää sairaus- tai rappeumaperäisenä. Repeämä on siten tapaturmavakuutuslain 4 §:n 2 momentin 7 kohdan nojalla korvattava vamma.
Lainkohdat
Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslaki 1 § 1 mom., 6 § ja 9 § 1 mom.
Tapaturmavakuutuslaki 4 § 2 mom. 7 kohta