Supreme Court allows muscle tear compensation under work injury law despite lack of accidental event.

Palomies A oli palvelusohjelmaan kuuluvassa ohjatussa liikunnassa penkkipunnerrusta tehdessään saanut oikean ison rintalihaksen repeämän. Vamma oli tapahtumatietojen ja saadun lääketieteellisen asiantuntijalausunnon mukaan aiheutunut pelkästään A:n oman lihasponnistuksen seurauksena. Repeämään ei liittynyt mitään sairausperäisyyteen tai rappeumaan viittaavaa. Kysymyksessä ei ollut tapaturma, mutta vamman katsottiin rinnastuvan eräistä työtapaturmina korvattavista vammoista annetun asetuksen 1 §:n 6 kohdassa tarkoitettuun kipeytymiseen ja oikeuttavan tapaturmavakuutuslain mukaiseen korvaukseen.

TapVakL 4 §

A eräistä työtapaturmina korvattavista vammoista 1 § 6 kohta

ASIAN AIKAISEMPI KÄSITTELY

Vammautumista koskevat tiedot

Palo- ja pelastuslaitoksella palomiehenä työskennellyt A oli palvelusohjelmaan kuuluvassa ohjatussa liikunnassa penkkipunnerrusta tehdessään tuntenut oikeassa rintalihaksessaan voimakasta kipua. Lääkärintutkimuksissa samana päivänä diagnoosiksi oli asetettu oikean ison rintalihaksen venähdys. Löydös oli sittemmin ultraäänitutkimuksessa varmistunut oikean ison rintalihaksen repeämäksi. A vaati repeämän korvaamista työtapaturmana.

Vakuutusosakeyhtiö Yritys-Sammon päätös 17.5.1995

Vakuutusosakeyhtiö Yritys-Sampo eväsi vaaditun korvauksen katsoen, että rintalihaksen repeytyminen ei ole tapaturman aiheuttama. Kyseessä ei myöskään ole sellainen sairaus tai vamma, joka on erikseen säädetty työtapaturmana tai ammattitautina korvattavaksi.

Tapaturmalautakunnan päätös 18.10.1995

A:n haettua muutosta tapaturmalautakunnalta ja vaadittua tapaturmakorvauksen myöntämistä ja vakuutusyhtiön vastustettua valitusta tapaturmalautakunta lausui, että tapaturman aiheuttamana korvataan tapaturmavakuutuslain 4 §:n 1 momentin nojalla vakiintuneen korvauskäytännön mukaan äkillisen, odottamattoman, ulkoisen tekijän johdosta aiheutunut vamma tai sairaus. A:lle ei ollut sattunut tapaturmavakuutuslaissa tarkoitettua tapaturmaa. Kysymyksessä ei ollut myöskään tapaturmavakuutuslain 4 §:n 2 momentin nojalla korvattava, eräistä työtapaturmina korvattavista vammoista annetun asetuksen 1 §:n 6 kohdan tarkoittama, työliikkeen yhteydessä tapahtunut lihaksen tai jänteen kipeytyminen tai tapaturmavakuutuslain 4 §:n 4 momentin mukainen työtapaturman aiheuttaman vamman tai sairauden olennainen paheneminen. Tämän vuoksi tapaturmalautakunta hylkäsi valituksen.

Vakuutusoikeuden päätös 15.10.1996

Vakuutusoikeus, jolta A haki muutosta, ei muuttanut tapaturmalautakunnan päätöstä.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

A:lle myönnettiin valituslupa. Valituksessaan A on uudistanut vaatimuksensa hänen 1.2.1995 saamansa ison rintalihaksen repeämän korvaamisesta työtapaturmana.

Terveydenhuollon oikeusturvakeskus on antanut siltä pyydetyn lausunnon ja Vakuutusosakeyhtiö Yritys-Sampo vastauksen valitukseen ja oikeusturvakeskuksen lausuntoon. A on antanut oikeusturvakeskuksen lausunnon johdosta selityksen. Korkein oikeus on pyytänyt tapaturmavakuutuslain 30 b §:ssä mainitulta tapaturma-asiain korvauslautakunnalta lausunnon korvauskäytännöstä tapauksissa, joissa on ollut kysymys lihaksen tai jänteen repeämän korvattavuudesta eräistä työtapaturmina korvattavista vammoista annetun asetuksen 1 §:n 6 kohdan (232/1972) nojalla. A ja Vakuutusosakeyhtiö Yritys-Sampo ovat antaneet lausunnon johdosta selityksensä.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 15.12.1998

Perustelut

Oulun kaupungin palo- ja pelastuslaitoksella palomiehenä työskennellyt A on 1.2.1995 palvelusohjelmaan kuuluvassa ohjatussa liikunnassa penkkipunnerrusta tehdessään tuntenut oikeassa rintalihaksessaan voimakasta kipua. Lääkärintutkimuksissa samana päivänä diagnoosiksi on asetettu oikean ison rintalihaksen venähdys. Löydös on sittemmin tutkimuksessa varmistunut oikean ison rintalihaksen repeämäksi. Se korjattiin kirurgisesti 10.2.1995, jolloin olkavarren kiinnityskohdasta irti repeytynyt rintalihaksen kiinnitysjänne kiinnitettiin ompelein olkaluuhun.

Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen pysyvä asiantuntija professori, lääketieteen ja kirurgian tohtori Pär Slätis on lausunnossaan todennut kysymyksessä olevan harvinainen lihas-jännerepeämä. Sellainen voi syntyä joko ei-traumaattisesti, traumaattisesti tai spontaanisti. Ei-traumaattinen on tavallisin ja syntyy voimakkaan lihasponnistuksen seurauksena. Penkkipunnerrus ja painonnosto on kirjallisuudessa erikseen kuvattu vamman aiheuttavina suorituksina. Traumaattinen lihasrepeämä syntyy putoamisonnettomuuksien ja suoran väkivallan seurauksena. Spontaani repeämä on sisäsyntyinen ja aiheutuu ilman erityistä lihasponnistusta tai ulkoista väkivaltaa. Lausunnossa on katsottu A:n saaneen voimakkaaseen lihasponnistukseen liittyvän ei-traumaattisen ison rintalihaksen ns. lateraalisen jännerepeämän. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus on lausunnossaan yhtynyt pysyvän asiantuntijansa esittämään arvioon.

Tapaturmavakuutuslain 1 §:n mukaan työntekijällä on oikeus saada korvausta työtapaturmasta. Lain 4 §:n 1 momentin mukaan työtapaturmalla tarkoitetaan tapaturmaa, joka aiheuttaen vamman tai sairauden on kohdannut työntekijää muun muassa työssä tai työstä johtuvissa olosuhteissa. Lain 4 §:n 2 momentin perusteella korvataan eräistä työtapaturmina korvattavista vammoista annetun asetuksen 1 §:n 6 kohdan tarkoittama työliikkeen yhteydessä tapahtunut lihaksen tai jänteen kipeytyminen siltä osin kuin se ei johdu muusta sellaisesta viasta, vammasta tai sairaudesta, josta tapaturmavakuutuslain mukaan ei suoriteta korvausta.

Repeämä on syntynyt A:n tehdessä palomiehen palvelusohjelmaan kuuluvaa voimaharjoitusta ja siis työstä johtuvissa olosuhteissa. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan tapaturmalla tarkoitetaan äkillisen, ennalta arvaamattoman ja ulkoisen tekijän aiheuttamaa vammautumista. Vammaa ei tässä tapauksessa ole edeltänyt mikään äkillinen, odottamaton, ulkoisen tekijän aiheuttama tapahtuma eikä kysymyksessä siten ole tapaturmavakuutuslain 4 §:n 1 momentissa tarkoitettu tapaturma.

Näin ollen on kysymys siitä, voidaanko A:n vamma määrätä korvattavaksi eräistä työtapaturmina korvattavista vammoista annetun asetuksen 1 §:n 6 kohdan perusteella. Tapaturma-asiain korvauslautakunta on antamassaan lausunnossa todennut, että mainitun lainkohdan on vakiintuneessa korvauskäytännössä katsottu tarkoittavan vain sellaista ilman tapaturmaa syntynyttä kiputilaa, jonka ei heti voida katsoa johtuvan muusta sairaudesta. Sen sijaan säännöksellä ei tarkoiteta sellaista lihaksen tai jänteen repeämää, joka syntyäkseen muiden kuin sairausperäisten tekijöiden pohjalta edellyttää lääketieteellisen kokemuksen mukaan selkeää tapaturmaa.

Näillä perusteilla Korkein oikeus on ratkaissut asian tuomiolauselmasta ilmenevällä tavalla.

Tuomiolauselma

Vakuutusoikeuden ja tapaturmalautakunnan päätökset kumotaan. Vakuutusosakeyhtiö Yritys-Sampo määrätään suorittamaan A:lle ison rintalihaksen repeämän johdosta lainmukainen korvaus. Asia palautetaan vakuutusoikeuteen tästä aiheutuvia toimenpiteitä varten.

Asian ovat ratkaisseet vakuutusoikeuden jäsenet Ihalainen, Rauankoski, Hyvärinen, Karhu ja Rusanen. Esittelijä Jari Makkonen.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Portin, Tulenheimo-Takki, Taipale, Palaja ja Vuori. Esittelijä Jaana Hemminki.

---

[SV]

Brandmannen A hade i ledd gymnastik, som ingick i tjänsteprogrammet, vid utförandet av bänkpress fått en ruptur i högra stora bröstmuskeln. Skadan hade enligt faktabeskrivningen och det företedda medicinska sakkunnigutlåtandet förorsakats enbart av A:s egen muskelanspänning. Ingenting tydde på att rupturen berodde på sjukdom eller degeneration. Det var inte fråga om olycksfall, men skadan ansågs jämförbar med i 1 § 6 punkten förordningen angående vissa skador, som böra ersättas såsom olycksfall i arbete avsedd ömhet i muskel och berättigade därför till ersättning enligt lagen om olycksfallsförsäkring.

L om olycksfallsförsäkring 4 §

F ang. viss skador, som böra ersättas såsom olycksfall 1_§_6_punkten

Hela rättsfallet är i FKKO-registret.