Court rules that a minibus driver at an airport must follow bus collective agreement terms due to operational similarities.

Kysymys lentoasemalta käsin pienoisbussilla asiakkaita ns. kimppakyydillä kuljettaneeseen autonkuljettajaan sovellettavasta työehtosopimuksesta. (Ään.)

TYÖTUOMIOISTUIN LAUSUNTO Nro 41

KUULTAVAT

Autoliikenteen Työnantajaliitto ry, Helsinki

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry, Helsinki

ASIA

Vantaan käräjäoikeuden lausuntopyyntö työntekijän palkkaetuja koskevassa riita-asiassa

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Autoliikenteen Työnantajaliiton sekä Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n välisessä vuosien 2001 - 2002 linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

I YLEISTÄ

1 § Soveltamisala

Tämän työehtosopimuksen määräyksiä noudatetaan Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n jäsenyritysten linja-autohenkilökunnan työsuhteissa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

II TYÖPALKAT

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

8 § Palkkaperusteet

1. Linja-autohenkilökunnan palkka määräytyy 2-viikkojakson palkkana. Muille kuin 30 §:ssä tarkoitetuille työntekijöille maksetaan 2-viikkojakson palkka, vaikka työaika 2-viikkojaksossa olisi alle 80 tuntia.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

III TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET

10 § Säännöllinen työaika

1. Säännöllinen työaika on 80 tuntia 2-viikkojaksossa. Työaikalain moottoriajoneuvon kuljettajia koskevia vuorokautisia enimmäistyöaikoja eikä lepoaikoja sovelleta tämän työehtosopimuksen soveltamispiirissä. Vuorokautista enimmäistyöaikaa rajoittavat tämän työehtosopimuksen vuorokautista lepoaikaa ja taukoja koskevat määräykset.

Lähi- ja paikallisliikenteen vuorokautinen enimmäistyöaika

Vuorokautinen työaika on lähi- ja paikallisliikenteessä enintään 11 tuntia, ellei paikallisesti muuta sovita.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

11 § Vuosityöajan lyhentäminen

1. Soveltamisala

Työajan lyhennys koskee niitä työaikamuotoja, joissa säännöllinen työaika on 80 tuntia kaksiviikkoisjaksossa tai 40 tuntia viikossa. Lisäksi edellytetään, että työntekijällä on enintään 30 arkipäivän pituinen vuosiloma.

Työajan lyhennys koskee osa-aikaeläkkeellä olevaa työntekijää riippumatta siitä, miten osa-aikaeläkejärjestely on toteutettu. Osa-aikaeläkkeellä olevan työntekijän työaikaa lyhennetään 2 kohdassa esitetyn taulukon perusteella suhteessa hänen tekemäänsä säännölliseen työaikaan.

Työajan lyhennyksen määrästä vähennetään muut kuin edellä mainitut vuotuista työaikaa lyhentävät sopimukseen tai käytäntöön perustuvat vuosilomajärjestelyt tai vuosittain säännöllisesti toistuvat ylimääräiset vapaapäivät.

2. Vapaan kertyminen

Työaikaa lyhennetään kalenterivuosittain vuoden alusta tai sitä myöhemmästä työsuhteen alkamisesta lukien säännöllisen työajan kertymän mukaan seuraavasti:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

19 § Lomaltapaluuraha

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5. Mikäli sen palkanmaksupäivä, jona lomaltapaluuraha olisi maksettava, sijoittuu siten, että työntekijä joutuisi odottamaan lomaltapaluurahaa kauemmin kuin viisi työpäivää, maksetaan työntekijän pyytäessä enintään puolet lomaltapaluurahasta etukäteen. Näin maksettu ennakko otetaan vähennyksenä huomioon lomaltapaluurahaa maksettaessa.

6. Maksupyyntö tulee tehdä välittömästi lomalta palatessa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KÄSITTELY KÄRÄJÄOIKEUDESSA

KANNE

A on Helsinki City Cab Oy:tä vastaan ajamassaan kanteessa muun ohessa vaatinut yhtiön velvoittamista suorittamaan A:lle työsuhdesaatavia.

Yhtiö harjoittaa Vantaalla henkilötilausliikennettä toiminimellä Yellow Line - Airport Taxi. A:n pääasiallinen työtehtävä oli syyskuusta 1999 alkaen ollut ajaa yhtiön pienoislinja-autoa, johon mahtui kuljettajan lisäksi yhdeksän matkustajaa. Liikennettä harjoitetaan joukkoliikenneluvalla. Asemapaikka on ollut Helsinki-Vantaa lentoasema. A oli työsuhteensa alussa kuljettanut henkilöautoksi rekisteröityjä 1+8 hengen ajoneuvoja, mutta syyskuusta 1999 alkaen 1+9 hengen pienoislinja-autoja suoritettuaan työnantajan kustannuksella niiden kuljettamiseen oikeuttavan D 1 -ajokortin.

Työsuhteen palkkaehdot määräytyivät yleissitovan linja-autohenkilökuntaa koskevan vuosien 2001 - 2002 työehtosopimuksen mukaan. A:lle oli jäänyt työehtosopimuksen mukaisesta palkasta maksamatta korvausta pitämättä jääneistä työajan lyhennysvapaista, lomaltapaluurahoja ja odotuspäivien palkkaa.

VASTAUS

Helsinki City Cab Oy on kiistänyt kanteen.

A oli aloittanut taksinkuljettajana 3.5.1999 ajaen Yellow Line - Airport Taxin ajoneuvoa. Yellow Line - Airport Taxi oli taksiliikennettä Helsinki-Vantaan lentoasemalta harjoittava yritys. Toiminta oli alkanut vuonna 1992 ja jatkunut sellaisenaan yli 12 vuotta. Liikenteessä oli käytetty vuodesta 1995 alkaen Volkswagen Transporter -merkkisiä autoja. Vuodesta 1988 alkaen henkilöautokaluston joukkoon alettiin rekisteröidä ulkoasultaan ja koriltaan samanlaisia pienoislinja-autoja kuin aiemmin käytetyt rekisteröidyt pikkubussit. Autojen ainut ero oli rekisteröinti joko 1+8 hengen henkilöautoksi tai 1+9 hengen pienoislinja-autoksi. Toimintaperiaate samoin kuin työntekijöiden toimenkuva oli säilynyt samankaltaisena vuodesta 1992.

KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ

Vantaan käräjäoikeus on pyytänyt työtuomioistuimelta lausuntoa seuraavista seikoista:

1. Kuuluuko A:n edellä kuvattu työsuhde linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen soveltamisalaan siten, että työehtosopimus tulee edellytysten täyttyessä yleissitovana sovellettavaksi? Vaikuttaako asiaan se, onko liikennettä harjoitettu joukkoliikenne- vai taksiluvan perusteella? Onko sillä merkitystä, kuinka suuren osan ajan työajastaan A on kuljettanut henkilöautoksi ja kuinka suuren ajan pienoislinja-autoksi rekisteröityä ajoneuvoa?

2. Jos työehtosopimus tulee sovellettavaksi, lasketaanko oikeus 11 §:n mukaiseen vuosityöajan lyhentämiseen todellisten työtuntien vai niistä riippumatta vähintään 8 §:n 1 ja 10 §:n 1 kohdassa määrätyn 80 tunnin kaksiviikkoisjakson työajan mukaan?

3. Työehtosopimuksen lomaltapaluurahaa koskevan 19 §:n 6 kohdan mukaan maksupyyntö tulee tehdä välittömästi lomalta palattaessa. Liittyykö tämä vaatimus vain 5 kohdassa mainittuun ennakkoon (kantajan kanta), vai menettääkö työntekijä oikeutensa koko lomaltapaluurahaan, jollei esitä maksupyyntöä heti lomalta palatessaan (vastaajan näkemys)?

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla varannut Autoliikenteen Työnantajaliitolle sekä Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:lle tilaisuuden tulla asiassa kuulluiksi.

Autoliikenteen Työnantajaliitto on lausunnossaan esittänyt seuraavaa:

1. Linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen soveltamisala

Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:ltä on pyydetty kannanottoa ensinnäkin siihen, kuuluuko Yellow Line - Airport Taxi -kuljetustoiminta ja tällaisessa kuljetustoiminnassa kuljettajana toimiminen linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen soveltamisalaan. Koska kantaja (c/o AKT ry) on käräjäoikeudessa katsonut, että 1+8 paikkaisilla ajoneuvoilla suoritettava kuljetustoiminta ei kuulu linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen soveltamisalaan, lausunto kilpistyy siihen, kuuluuko Yellow Line - Airport Taxi -kuljetustoiminta linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen soveltamisalaan siltä osin, kuin sitä harjoitetaan 1+9 hengen pienoislinja-autoilla.

1.1 Soveltamisalasäännökset

Oikean työehtosopimuksen ratkaisee yksinomaan se, millaista toimintaa työnantaja harjoittaa (toimiala) ja kuuluuko tämä toimiala työehtosopimuksen soveltamisalaan.

Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välistä linja-autohenkilökunnan työehtosopimusta sovelletaan linja-autoliikenteessä työskenteleviin työntekijöihin. Sen 1 §:n soveltamisalasäännöksen mukaan "työehtosopimuksen määräyksiä noudatetaan Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n jäsenyritysten linja-autohenkilökunnan työsuhteissa" (alleviivaus laatijan). Soveltamisalaa ei ole sidottu ajoneuvotyyppeihin, ajokorttiluokkaan tai liikenneluvan muotoon, vaan sitä sovelletaan linja-autoliikenteen työtehtäviin.

Linja-autohenkilökunnan työehtosopimusta ei sovelleta taksiliikenteessä työskenteleviin kuljettajiin, vaan taksiliikennettä koskee oma, Taksiliikenteen Työnantajat ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välinen taksiliikenteen työehtosopimus. Sen 1 §:n mukainen soveltamisalasäännös kuuluu seuraavasti: "Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Taksiliikenteen Työnantajat ry:n taksiliikennettä sekä invataksiliikennettä harjoittavien jäsenyritysten työntekijäin työsuhteisiin" (alleviivaukset laatijan).

Helsinki City Cab Oy (jäljempänä Yhtiö) ei ole Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n jäsen. Yleissitovuuden vahvistamislautakunnan 30.10.2001 tekemän päätöksen mukaan linja-autohenkilökunnan työehtosopimus on yleissitova työehtosopimus, kun taas taksiliikenteen työehtosopimus ei ole 18.12.2001 päätöksen mukaan yleissitova työehtosopimus.

Toiminnan luonne: linja-autoliikenne vs. taksiliikenne

Linja-autohenkilökunnan työehtosopimusta sovelletaan yksinomaan linja-autoliikenteeseen, ei taksiliikenteeseen.

Linja-autoliikenne jaetaan neljään eri pääliikennetyyppiin: linja-, pikavuoro-, tilaus- ja ostoliikenteeseen. Määritelmät löytyvät luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä annetun lain 2 §:stä. Linjaliikenteellä tarkoitetaan luvanvaraista henkilöliikennettä, joka on säännöllistä, jonka palvelut ovat yleisesti käytettävissä ja jonka reitin liikennelupaviranomainen vahvistaa. Pikavuoroliikenne on puolestaan nopeaa linjaliikennettä, jossa pysähdytään matkustajien ottamista ja jättämistä varten vain harvoissa, liikenneluvassa yksilöidyissä paikoissa. Esimerkki pikavuoroliikenteestä on ExpressBus-järjestelmä. Tilausliikenne on luvanvaraista henkilöliikennettä, jota harjoitetaan vain tilauksesta tilaajan määräämällä tavalla. Tilausliikenne jaetaan säännölliseen tilausliikenteeseen, johon kuuluvat esimerkiksi sotilas- ja koululaiskuljetukset, sekä koti- ja ulkomaan linja-automatkailuun.

Ostoliikenne on luvanvaraista henkilöliikennettä, joka on säännöllistä, jonka palvelut ovat yleisesti käytettävissä ja jonka hoitaminen perustuu kunnan, kuntayhtymän, pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan, liikenneministeriön tai lääninhallituksen kanssa tehtyyn ostosopimukseen. Erityisenä ostoliikenteen muotona toimii yli 80 paikkakunnalla palveluliikenne, jonka reitit ja aikataulut on suunniteltu erityisesti vanhusten ja liikuntaesteisten tarpeita silmälläpitäen. Reitit kulkevat terveysasemien, neuvoloiden, vanhainkotien, kirjastojen ja muiden tärkeiden asiointikohteiden kautta ja pysäkkejä on tiuhasti. Ennalta vahvistetuista ajoreiteistä tietyt yksittäiset osat voidaan ajaa vain matkustajien ennalta esittämän pyynnön perusteella.

Yhteinen peruspiirre kaikessa linja-autoliikenteessä on, että se perustuu kiinteisiin, ennalta vahvistettuihin reitteihin ja aikatauluihin. Tämä ominaisuus koskee myös tilausajoja ja palveluliikennettä. Tilausajoissa asiakkaan kanssa sovitaan kuljetusreitti ja aikataulu hyvissä ajoin etukäteen kuljetussopimusta laadittaessa, eikä varsinaisten kuljetusten tapahtuessa ennalta sovitusta reitistä ja aikataulusta voida poiketa kunkin matkustajan yksilöllisen toiveen mukaan. Yleisimpinä tilaajina ovat Linja-autoliiton vuoden 2000 tutkimuksen mukaan matkatoimistot, työnantajat, eläkeläisseurat ja muut järjestöt. Myös palveluliikenteessä on muun ostoliikenteen tavoin ennalta vahvistetut aikataulut ja ajoreitit.

Taksiliikenne on puolestaan ovelta ovelle ajoa, jossa ajoreitit ja -ajat ovat yksilöllisiä, kunkin yksittäisen asiakkaan reaaliaikaisten toiveiden mukaisia. Taksiliikenteessä matkustajan kyytiin tuleminen ei ole sidottua linja-auto- tms. pysäkkeihin, vaan asiakas "haetaan ovelta ja viedään ovelle". Mitään ennalta suunniteltuja tai vahvistettuja ajoreittejä tai aikatauluja ei ole. Yksinkertaistaen: taksiliikenteessä asiakas voi halutessaan käydä kesken kuljetuksen vaikkapa ostamassa iltapäivälehden kioskin ikkunasta huomaamansa mielenkiintoisen "lööpin" perusteella, mikä ei ole mahdollista linja-autoliikenteen asiakkaalle.

Liikennelupatyyppi: joukkoliikennelupa vs. taksilupa

Liikennelupatyyppi ei ratkaise sovellettavaa työehtosopimusta. Linja-autohenkilökunnan työehtosopimusta sovelletaan linja-autoliikenteeseen, harjoitetaanpa sitä minkälaisella liikenneluvalla tahansa. Sekä joukkoliikenneluvan että taksiluvan perusteella voidaan harjoittaa ihan samanlaista toimintaa. Molemmat lupatyypit oikeuttavat harjoittamaan tilaus- ja ostoliikennettä eli luvanvaraista henkilöliikennettä, eikä kumpaakaan lupamuotoa ole siten sidottu liikennemuotoon vaan yksinomaan ajoneuvotyyppiin. Taksilupa ei tee toiminnasta taksiliikennettä, eikä joukkoliikennelupa tee toiminnasta linja-autoliikennettä.

Taksilupa voidaan myöntää ainoastaan henkilöautolla harjoitettavaa henkilöliikenteeseen. Henkilöautoksi voidaan ajoneuvolain 10 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaan rekisteröidä henkilöiden kuljetukseen tarkoitettu auto, jossa on kuljettajan lisäksi tilaa enintään kahdeksalle matkustajalle (1+8). Taksiluvan myöntäminen on harkinnanvaraista (laki luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä 9b §), mikä on johtanut etenkin pääkaupunkiseudulla siihen, ettei uusia taksilupia ole liiemmälti myönnetty.

Joukkoliikennelupa myönnetään linja-autolla harjoitettavaan henkilöliikenteeseen; sitä ei voi saada henkilöautolla harjoitettavaan liikenteeseen. Linja-autoksi voidaan ajoneuvolain 10 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaan rekisteröidä henkilöiden kuljetukseen tarkoitettu auto, jossa on kuljettajan lisäksi tilaa vähintään yhdeksällä matkustajalle (1+9). Joukkoliikenneluvan saaminen ei ole, toisin kuin taksiluvan, harkinnanvaraista, vaan se on sidottu objektiivisiin myöntämiskriteereihin. Luvan saavat kaikki, jotka täyttävät luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä annetun lain 9 §:n mukaiset ammattitaito-, vakavaraisuus- ja hyvämaineisuusvaatimukset. Tämän vuoksi joukkoliikenneluvan saaminen on käytännössä muodostunut etenkin pääkaupunkiseudulle huomattavasti helpommaksi kuin taksiluvan saaminen ja monesti jopa ainoaksi väyläksi taksiliikenteen harjoittamiseen, mikä on puolestaan lisännyt jatkuvasti 1+9 paikkaisten ajoneuvojen käyttämistä taksiliikenteessä.

Yhtiö aloitti Yellow Line - Airport Taxi -toimintansa vuonna 1992 viidellä henkilöautolla ja viidellä taksiluvalla. Vuoden 1994 lopussa taksilupia oli kymmenen. Kun joukkoliikenneluvan saanti muutettiin vuonna 1994 harkinnanvaraisesta objektiiviseksi ja kun vuodesta 1997 alkaen M2-luokan linja-auton rekisteröiminen enintään 22 matkustajan pienoislinja-autoksi tuli mahdolliseksi, joukkoliikennelupien määrä kasvoi Suomessa noin 700 luvalla ja näistä suurin osa tuli taksiliikenteen käyttöön 1+9 -paikkaisilla ajoneuvoilla. Myös Yhtiö siirtyi käyttämään 1+9 -paikkaisia ajoneuvoja. Ajoneuvokalustoa korvattiin vähitellen ja nyt kaluston rakenne on sellainen, että 1+8 -paikkaisia autoja on Yhtiön ajoissa viisi kappaletta ja 1+9 -paikkaisia 12 kappaletta. Yhtiön toiminta on ajoneuvomuutoksista riippumatta säilynyt koko ajan samana.

Ajoneuvotyyppi: henkilöauto (1+8) vs. pienoislinja-auto (1+9)

Ajoneuvotyyppi ei ratkaise sovellettavaa työehtosopimusta. Linja-autohenkilökunnan työehtosopimusta sovelletaan linja-autoliikenteeseen, harjoitetaanpa sitä minkälaisella ajoneuvolla tahansa. Esimerkiksi ostoliikennettä (paikallis- ja sopimusliikennettä) harjoitetaan paitsi joukkoliikenneluvilla varustetuilla linja-autoilla myös taksiluvilla varustetuilla henkilöautoilla. Ja päinvastoin: taksiliikennettä harjoitetaan sekä taksiluvilla varustetuilla henkilöautoilla että joukkoliikenneluvilla varustetuilla linja-autoilla.

Yhtiön käyttämät keltaiset lentokenttätaksit ovat kaikki Volkswagen Transporter -merkkisen pakettiauton runkoon valmistettuja autoja. Sekä 1+8 että 1+9 -paikkaiset autot ovat teknisesti ihan samoja ajoneuvoja: sama runko, sama pohja, samat mitat, sama massa, sama penkkijärjestys ja -määrä. Ainoana erona on, että 1+9 -paikkaisissa ajoneuvoissa on kuljettajana takana oleva ensimmäinen penkki varustettu kolmella turvavyöllä ja 1+8 -paikkaisissa puolestaan kahdella turvavyöllä. Itse penkki on kuitenkin mitoiltaan molemmissa ajoneuvotyypeissä samanlainen. Lisäksi 1+9 -paikkaisissa ajoneuvoissa on tieliikenteen valvontalaitteista annetun asetuksen (ETY 3821/85) mukaisesti ajopiirturi.

Kuljettajan osalta ei ole mitään eroa sillä, ajaako hän 1+8 tai 1+9 -paikkaista ajoneuvoa, koska niillä ajetaan samoja ajoja ja koska ne ovat samanlaisina ajoneuvoina myös ajettavuudeltaan samanlaisia. 1+9 -paikkainen ajoneuvo on monesti jopa kevyempi ajettava, koska sen massa voi olla 1+8 paikkaista pienempi. Samanlaisuudesta johtuen 1+9 -paikkaisen ajoneuvon voi rekisteröidä myös henkilöautoksi, kunhan siitä otetaan vain yksi turvavyö pois. Tällöin samaiseen ajoneuvoon voi henkilöautona hakea taksilupaa.

Henkilöautoa (1+8) saa kuljettaa ammattimaisessa henkilöliikenteessä vain se, jolla on B-luokan ajokortti ja ammattiajolupa. Ajoneuvon, jossa on kuljettajan lisäksi tilaa 9 - 16 henkilölle, ajaminen edellyttää kuljettajalta D1-luokan ajokorttia (ajokorttiasetus 5 § ja 36 §). Koska 1+8 ja 1+9 -paikkaisilla ajoneuvoilla ajetaan Yhtiössä sekaisin ihan samoja ajoja, suurimmalla osalla Yhtiön lentokenttäajojen kuljettajista on sekä D1-ajokortti että taksinkuljettajan ammattiajolupa.

1.2. Yellow Line - Airport Taxin toiminta ja A:n työtehtävät

Yellow Line - Airport Taxi harjoittaa taksiliikennettä sekä Helsinki-Vantaan lentoasemalta ja -asemalle että muualla. Yhtiöllä ei ole yhtään kiinteää linjaa tai aikataulua, vaan kaikki kuljetukset hoidetaan reaaliaikaisesti kunkin asiakkaan tilauskeskukseen tai palvelutiskille ilmoittaman ajo-ohjeen ja -ajan perusteella. Kuten muussakin taksiliikenteessä kuljetuksia hoidetaan sekä ns. non stop -periaatteen perusteella ilman ennakkovarausta että ennakkovarausten perusteella. Toiminta-alueena on ennen kaikkea laaja pääkaupunkiseutu, mutta kuljetuksia tehdään asiakkaan halutessaan myös muualle Suomeen.

Yhtiöllä on oma tilauskeskus, josta asiakkaat voivat varata kuljetuksia puhelimitse tai internetin välityksellä. Lentokentälle meno on asiakkaan tilattava tilauskeskuksesta etukäteen, mikä tapahtuu tavallisesti kuljetusta edeltävänä päivänä mutta myös saman päivän aikana ja jopa vain puolta tuntia aikaisemmin. Lisäksi Yhtiöllä on Helsinki-Vantaan lentoasemalla palvelutiski, jonka kautta tulee suurin osa lentokentältä poispäin kuljetettavista asiakkaista ilman ennakkovarausta. Asiakas voi valita joko ns. shuttle- tai private-kuljetuksen. Shuttle-kuljetuksessa samalla autolla matkustaa ajoneuvosta riippumatta 1 - 8 asiakasta. Private-kuljetuksessa autoon ei oteta muita asiakkaita.

Shuttle-kuljetuksessa kuljetus pystytään tarjoamaan asiakkaalle enintään 10 minuutin kuluessa asiakkaan ilmoittautumisesta palvelutiskille. Esimerkiksi kun asiakkaat ilmoittautuu palvelutiskille ja haluaa mennä Lauttasaareen, hänelle ilmoitetaan, että auto lähtee 10 minuutin kuluttua. Kun seuraava asiakas ilmoittautuu palvelutiskille 2 minuutin kuluttua edellisestä ja haluaa mennä esimerkiksi Kamppiin, hänelle sanotaan auton lähtevän 8 minuutin kuluttua. Ja niin edelleen. Kun 10 minuuttia on täynnä, kuljettaja vie asiakkaat autolle. Vuoropäällikkö ohjaa liikennettä ja jakaa asiakkaat eri autoihin lähinnä kuljetuskohteiden perusteella. Lisäksi vuoropäällikkö huolehtii lentokentälle tuotavista asiakkaista ja ilmoittaa kuljettajalle kyseiset noudot sen mukaan, mihin kohteisiin kuljettaja on kulloinkin viemässä asiakkaita ja kauanko asiakkaiden vienti heidän ilmoittamiinsa osoitteisiin arviolta kestää.

Asiakkaista voidaan hakea lentoasemalta myös ilman vientikuljetusta pois lentoasemalta. Esimerkiksi aamuliikenne painottuu lähtevän lentoliikenteen vuoksi lähinnä asiakkaiden tuontiin lentoasemalle. Iltapäivä on edestakaista liikennettä, ja ilta on saapuvan lentoliikenteen vaikutuksesta lähinnä asiakkaiden kuljettamista lentokentältä poispäin. Jokainen ajorupeama määräytyy kulloisenkin lentoasemalle suuntautuvan noutotilanteen ja lentoasemalta lähtevän asiakkaan perusteella.

Samanlaista lentokenttätaksiliikennettä harjoitetaan eri puolilla Suomea, muun muassa Helsinki-Vantaan lentoasemalla Helsingin Ympäristön Taksikeskus Oy:n Lähitaksi-järjestelmään kuuluva Helsinki-Vantaa Airport Taxi, joka myös käyttää ajoneuvoina Volkswagen Transporter 1+8 -paikkaisia autoja.

Paitsi että lentojen ja matkustajien määrä vaikuttaa ajojen rytmitykseen, siihen vaikuttaa myös se, montako ajoneuvoa Yhtiöllä on kunakin hetkenä käytössä lentokenttäajoissa. Määrä vaihtelee kysynnästä riippuen 8 - 14 ajoneuvon välillä. Samoilla ajoneuvoilla ajetaan myös muita tilataksiajoja esimerkiksi satamista hotelleihin, yrityksistä ja kodeista ravintoloihin ym. asiakkaiden haluamiin kohteisiin.

Kuljettajien työvuorot on jaettu aamu- ja iltavuoroon, ja kaikki kuljettajat ajavat vuoroja sekaisin. Aamuvuoro alkaa klo 04.00 - 05.30 riippuen kuljetuksista, vuoron vaihto tapahtuu klo 14.00 - 16.00 ja iltavuoron työvuorot päättyvät klo 01.00 - 03.00 riippuen jälleen kuljetuksista. Aamuvuoron kuljettajille ilmoitetaan edellisenä iltana puhelimitse klo 19.30 heidän seuraavan aamun ensimmäiset noutokohteet ja -ajat. Kuljettaja saa itse valita, haluaako hän aikaisemmat vai myöhäisemmät aamunoudot.

Yhtiöllä ei ole ajoneuvossa taksimittaria, vaan se on noudattanut vuodesta 1992 alkaen kiinteää hinnoittelujärjestelmää. Lähtökohtana on kiinteä hinta per osoite (alue), ja siihen vaikuttaa myös shuttle-kuljetuksissa samalla ajoneuvolla matkustavien henkilöiden lukumäärä. Hinta on sama, suoritetaanpa kuljetus 1+8 tai 1+9 paikkaisella ajoneuvolla.

Kuljettajan tekemä työ on Yhtiössä samanlaista sekä taksiluvallisella 1+8 -paikkaisella että joukkoliikenneluvalliselle 1+9 -paikkaisella ajoneuvolla:

samanlaiset ajoneuvot: sama runko, samat mitat, sama pohja, sama massa (1+9 monesti jopa kevyempi), sama ajettavuus;

samanlaiset asiakaslähtöiset, reaaliaikaiset taksiliikenteen kuljetukset;

samanlaiset asiakkaalta perittävät kuljetushinnat;

sama tilauskeskus ja palvelutiski.

Kuljettajat ajavatkin 1+8 ja 1+9 -paikkaisia ajoneuvoja sekaisin. Sama kuljettaja saattaa ajaa molemmilla ajoneuvotyypeillä jopa saman työpäivän aikana.

1.3. Yhteenveto

Yhteenvetona toteamme, ettei Yhtiön harjoittama toiminta eivätkä A:n työtehtävät kuulu linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen soveltamisalaan eikä Yhtiö siten ole yleissitovuuden perusteella sidottu linja-autohenkilökunnan työehtosopimukseen. Linja-autohenkilökunnan työehtosopimusta sovelletaan ainoastaan linja-autoliikenteessä työskenteleviin työntekijöihin, tapahtuupa kyseinen liikennöinti millaisella ajoneuvolla, ajokorttiluokalla tai liikenneluvalla tahansa. Yhtiö harjoittaa taksiliikennettä ja A on työskennellyt Yhtiössä taksinkuljettajana.

Kantaja (c/o AKT ry) on käräjäoikeudessa katsonut, että 1+8 -paikkaisten ajoneuvojen kuljettaminen ei kuulu linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen soveltamisalaan. Taustana 1+8 ja 1+9 -paikkaisten ajoneuvojen erottelupyrkimykselle on liikennelupapäätökset. Tarveharkintaisella liikennelupapolitiikalla saatikka ajoneuvojen rekisteröintisäännöksillä ei kuitenkaan voida puuttua työehtosopimuksen soveltamisalaan. Liikennelupatyyppi ei ratkaise työnantajan toimialaa.

Merkitystä ei ole myöskään sillä, kuinka suuren osan työajastaan A on ajanut 1+8 ja kuinka suuren osan 1+9 -paikkaisilla ajoneuvoilla. Kuljettajan tekemä työ on Yhtiössä samanlaista sekä 1+8 -paikkaisella että 1+9 -paikkaisella ajoneuvolla. Edes ajoneuvojen rakenteissa ei ole mitään eroa. Sovellettavan työehtosopimuksen ratkaisemisen kannalta merkitystä on yksinomaan Yhtiön toimialalla, joka on taksiliikenne.

Mikäli 1+9 -paikkaisella ajoneuvolla suoritettavaan työhön katsottaisiin vastoin käsitystämme sovellettavan linja-autohenkilökunnan työehtosopimusta ja kun 1+8 paikkaiseen ja sitä pienempiin ajoneuvoihin ei sovellettaisi linja-autohenkilökunnan työehtosopimusta, työntekijän työskennellessä Yhtiössä molemmilla ajoneuvoilla jopa saman työpäivän aikana osa työstä olisi linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen alaista työtä ja osa ei. Tämä johtaisi puolestaan siihen, että työsuhteen ehdot voisivat muuttua ns. minuutti minuutista -ajattelun mukaisesti työntekijän vaihtaessa ajoneuvoa, vaikka hänen työtehtävänsä eivät muuttuisi.

2. Linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen 11 §

Toiseksi Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:ltä on pyydetty kannanottoa siihen, lasketaanko oikeus linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen 11 §:n mukaiseen vuosityöajan lyhentämiseen todellisten työtuntien vai todellisista työtunneista riippumatta vähintään 8 §:n 1 ja 10 §:n 1 kohdassa määrätyn 80 tunnin kaksiviikkojakson työajan mukaan.

Oikeus vuosityöajan lyhennysvapaisiin koskee 11 §:n 1 kohdan mukaan lähtökohtaisesti vain täysiaikaisia työntekijöitä eli työntekijöitä, joiden säännöllinen työaika on 80 tuntia kaksiviikkojaksossa. Vuosityöajan lyhennyksen määrä kertyy puolestaan 11 §:n 2 kohdan mukaan säännöllisen työajan kertymän mukaan, ja säännöllisiksi työtunneiksi kertymää laskettaessa rinnastetaan myös tietyt, kyseisessä kohdassa tyhjentävästi luetteloidut poissaolot.

Täysiaikaisella työntekijällä säännöllinen työaika on kaksiviikkosjaksossa lähtökohtaisesti aina 80 tuntia. Mikäli todelliset työtunnit jäävät jossakin kaksiviikkojaksossa työnantajasta johtuvasta syystä alle 80 tuntia, työntekijällä on työehtosopimuksen 8 §:n 1 kohdan mukaan oikeus 80 tunnin säännöllisen työajan palkkaan ja kyseinen 80 tuntia lasketaan mukaan myös vuosityöajan lyhennyskertymään. Mikäli todelliset työtunnit jäävät kaksiviikkojaksossa alle 80 tuntia muusta kuin työnantajasta johtuvasta syystä esimerkiksi, kun työntekijä on ollut poissa työstä ilman hyväksyttävää syytä tai muista kuin 11 §:n 2 kohdassa tyhjentävästi luetteloiduista syistä, työntekijällä on oikeus säännöllisen työajan palkkaan todellisuudessa tekemisensä työtuntien osalta ja tällöin myös vain nämä todelliset, alle 80 tuntia jääneet säännöllisen työajan tunnit lasketaan mukaan vuosityöajan lyhennyskertymään.

Vuosityöajan lyhentäminen ei koske osa-aikaisia työntekijöitä, lukuun ottamatta osa-aikaeläkkeellä olevia työntekijöitä (11 § 1).

3. Linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen 19 §:n 6 kohta

Kolmanneksi Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:ltä on pyydetty kannanottoa siihen, liittyykö linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen 19 §:n 6 kohdan mukainen välitön maksupyyntö vain 5 kohdassa mainittuun ennakkoon vai koko lomaltapaluurahaan.

Linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen 19 § sääntelee lomaltapaluurahan saantiedellytyksiä, suuruutta ja maksamista. Lomaltapaluuraha maksetaan siihen oikeutetulle työntekijälle 4 kohdan mukaan sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin työntekijän palkka lomaltapaluupäivältä maksetaan. Mikäli kyseinen palkanmaksupäivä sijoittuu kuitenkin siten, että työntekijä joutuisi odottamaan lomaltapaluurahaa kauemmin kuin viisi työpäivää, työntekijällä on oikeus saada pyytäessään enintään puolet lomaltapaluurahastaan etukäteen ennen 4 kohdassa mainittua varsinaista lomaltapaluurahan maksupäivää. Työntekijän tulee kuitenkin pyytää 5 kohdan mukaista lomaltapaluurahan "ennakko-osuutta" välittömästi lomalta palatessaan.

Kohdan 6 mukainen maksupyyntö koskee siten ainoastaan 5 kohdan mukaisen lomaltapaluurahan "ennakko-osuuden" maksamisen pyytämistä.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on lausunnossaan esittänyt seuraavaa:

1. Yhteenveto

1.1. Sovellettava työehtosopimus

Pienoislinja-autoiksi rekisteröidyillä ajoneuvoilla tapahtuva tilausajoliikenne, jota Helsinki City Cab Oy harjoittaa joukkoliikenneluvalla Helsinki - Vantaan lentoasemalla, on linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen mukaista linja-autoliikennettä.

Työehtosopimuksen soveltamisen kannalta ratkaiseva seikka on ajoneuvotyyppi, jolla liikennettä harjoitetaan:

Luvanvaraista linja-autoliikennettä varten vaaditaan joukkoliikennelupa, ja sitä voidaan harjoittaa vain linja-autoksi rekisteröidyllä ajoneuvolla.

Taksiliikennettä varten vaaditaan taksilupa, ja sitä voidaan harjoittaa vain henkilöautolla.

Työehtosopimuksen osapuolet ovat olleet aiemmin yksimielisiä siitä, että pienoislinja-autolla ajettava liikenne on työehtosopimuksen mukaista linja-autoliikennettä.

1.2. Työehtosopimuksen 11 §:n ja 19 §:n määräykset

Lausuntopyynnön 2. ja 3. kysymyksen osalta AKT on sopimusmääräysten tulkinnasta samaa mieltä työnantajaliiton ALT:n kanssa.

2. Yksityiskohtaiset perustelut

2.1. Työehtosopimuksen soveltamismääräyksen vakiintunut tulkinta

Linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen 1 §:n soveltamismääräys kuuluu:

"Tämän työehtosopimuksen määräyksiä noudatetaan Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n jäsenyritysten linja-autohenkilökunnan työsuhteissa."

Työehtosopimusta on solmittu 1940-luvun lopulta alkaen ja vakiintuneesti sitä on sovellettu kaikessa linja-autoilla suoritetussa henkilöliikenteessä riippumatta yrityksen päätoimialasta, lukuun ottamatta kunnallisten liikennelaitosten (Helsinki, Tampere, Turku ja Eno) työsuhteita.

Käytännössä tämä on merkinnyt sitä, että ratkaiseva tekijä työehtosopimuksen kannalta on ajoneuvotyyppi; toisin sanoen se, onko auto rekisteröity linja-autoksi.

Työehtosopimuksen soveltamisalan kannalta merkitystä ei ole työnantajan toimialalla, vaan sillä kuljettaako työntekijä linja-autoa.

Linja-autoliikennettä harjoitetaan linjaliikenteenä ja tilausajoliikenteenä.

Toisin kuin ALT lausunnossaan on todennut, linja-autoliikennettä ei voida harjoittaa muilla ajoneuvoilla kuin linja-autoilla.

Edellä sanottua soveltamisalan tulkintaa eivät työehtosopimukseen osalliset ole asettaneet kyseenalaiseksi ennen kuin vuoden 2004 keväällä erään toisen kuin nyt puheena olevan yrityksen työehtosopimuksen soveltamisalariidassa. Tuossakin kiistassa lopulta ALT oli osaltaan myötävaikuttamassa siihen, että yritys alkoi noudattaa palveluksessaan olevien linja-autonkuljettajien työsuhteissa linja-autohenkilökunnan työehtosopimusta.

ALT on työehtosopimusneuvotteluissa 5.12.1997 esittänyt: "Pienlinja-autonkuljettajille sovitaan uusi palkkaryhmä sekä että lyhintä työpäivää ja katkoja koskevat määräykset poistetaan." AKT ei hyväksynyt esitystä ja siten työehtosopimusmääräys linja-autonkuljettajien palkkaryhmittelystä jäi entiselleen.

Työtuomioistuimen tuomiossa (TT 2002-83), joka koski pienoislinja-autoilla liikennöitävää ns. Tampere-lisää, ALT ei edes väittänyt, että pienoislinja-autojen kuljettajat eivät kuuluisi linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen piiriin.

ALT: lausunnossa sivulla 3 on todettu:

"Yhteinen peruspiirre kaikessa linja-autoliikenteessä on, että se perustuu kiinteisiin, ennalta vahvistettuihin reitteihin ja aikatauluihin. Tämä ominaisuus koskee myös tilausajoja ja palveluliikennettä. Tilausajossa asiakkaan kanssa sovitaan kuljetusreitti ja aikataulu hyvissä ajoin etukäteen kuljetussopimusta laadittaessa, eikä varsinaisen kuljetuksen tapahtuessa ennalta sovitusta reitistä ja aikataulusta voida poiketa kunkin matkustajan yksilöllisen toiveen mukaan."

ALT on lausunut jutussa R 59/02 (TT 2002-83)

" Toisin kuin yhteistariffiliikenne, palvelubussiliikenne on tilausajoa, josta suoritetaan yksityiselle yrittäjälle kiinteä tilausajokorvaus."

"Palveluliikenne on osittain niin sanottua kutsuohjattua liikennettä ja osin reititettyä ja aikataulutettua liikennettä. Kutsuohjaus tarkoittaa sitä, että asiakas ilmoittaa kuljetustarpeistaan puhelimitse suoraan kuljettajalle, joka sitten ilmoittaa, milloin hän ehtii hoitamaan tilatun kuljetuksen. Mikäli puheluja ei tule, kuljettaja voi odottaa soittokutsuja."

2.2. Linja-autoliikenne/taksiliikenne

Helsinki City Cab Oy:n tilausliikenne lentoasemalta tapahtuu siten, että asiakas tulee lentoasemalla olevalle yrityksen tiskille ja varaa tiimipäälliköltä kuljetuksen haluamaansa määränpäähän pääkaupunkiseudulla. Tiimipäällikkö kokoaa samalla suunnalle haluavat asiakkaat samaan autoon, joka kuljettaa heidät perille hinnaston mukaiseen hintaan. Yrityksen lupauksen mukaan kuljetus lähtee 10 min. sisällä tilauksesta. Kuljetus ei siis ala välittömästi asiakkaan tilatessa kuljetuksen. Tässä liikenteessä reitistä ei sovita, ainoastaan määränpäästä ja siitäkin voidaan poiketa kuljetustapahtuman aikana sopimalla asiasta. Samalla tavalla sopiminen tapahtuu kaikessa tilausautoliikenteessä. Kuljetukset lentoasemalle pitää asiakkaiden tilata etukäteen.

Perinteisessä taksiliikenteessä kuljetustapahtuma alkaa pääsääntöisesti siitä kun asiakas astuu autoon, mutta kuljetuksen voi myös tilata etukäteen esim. edellisenä päivänä. Taksi voi ottaa kyytejä periaatteessa mistä tahansa mihin pysähtyminen on sallittua. Linja-auto ei sen sijaan saa ottaa kyytejä taksiasemilta tai takseille varatuilta paikoilta (esim. lentoasemalla). Linja-autolla ei siis voi harjoittaa taksiliikennettä. Kaikkialta muualta kuin edellä mainituilta takseille varatuilta paikoilta tilausajoliikenteen linja-auto voi ottaa asiakkaita kyytiin. Liikenne ei ole sidottu linja-autopysäkkeihin, vaan se voi tapahtua "ovelta ovelle" ja käytännössä näin usein tapahtuukin (esim. palveluliikenne).

ALT väittää lausunnossaan, että linja-autoliikenteessäyksittäinen asiakas ei voi kesken kuljetuksen käydä ostamassa esim. iltapäivälehteä huomattuaan "mielenkiintoisen lööpin". Tilausajoliikenteessä tämä on täysin mahdollista, koska kuljetus perustuu kuljetusyrityksen ja asiakkaan väliseen sopimukseen ja sopimuksen tekeminen ja muuttaminen on osapuolten vapaasti päätettävissä.

Lausuntopyyntöä koskevassa jutussa linja-autoilla suoritettu työ on ollut samankaltaista kuin edellä selostetussa työtuomioistuimessa olleessa jutussa ja jossa myös ALT on ollut sitä mieltä, että tilausajon ei tarvitse olla aikataulutettua eikä sen tilaamisen ole tarvinnut tapahtua "hyvissä ajoin kuljetussopimusta laadittaessa". Esimerkiksi Pohjolan Turistiauto - yhtiöihin kuuluvan Aurinkobussit Oy:n paikallispäällikkö Vuokko Kuuselan mukaan ajotilaukset tapahtuvat usein siten, että "keikalle" pyydetään lähtemään välittömästi ja kun auto sekä kuljettaja ovat vapaina, kuljetus myös hoidetaan. Aurinkobussit Oy:llä ei ole linja-autoliikennettä lainkaan, kuten monella muullakaan tilausajoliikennettä harjoittavalla yrityksellä.

Joukkoliikenneluvalla tapahtuvaa tilausajoliikennettä ei siis rajaa työehtosopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle se, että kuljetuksen tilaus tapahtuu vain vähän aikaa ennen kuljetustapahtumaa tai että yrityksellä ei ole linjaliikennettä.

2.3. Vaadittavat ajokortit

A on ajanut pääosin ja työsopimuksen loppuajan kokonaan pienoislinja-autoksi rekisteröityä autoa, jonka kuljettamiseen tarvitaan D1 ajokortti ja joka liikennöi joukkoliikenneluvalla. Taksia voi kuljettaa B-luokan ajokortilla ja liikennöinti tapahtuu taksiluvalla.

B-luokan ajokorttiin vaaditaan 18-vuoden ikä, D1-luokan korttiin vaaditaan 21 vuoden ikä sekä C-luokan ajokortti, ja että hän on ennen kuljettajan tutkintoa edeltäneiden viiden vuoden aikana ajanut päätoimisesti vähintään vuoden liikenteessä autoa, jonka kokonaismassa on vähintään 12 000 kg tai saanut kuljettajaopetusta liikenneministeriön määräysten mukaisen vähimmäismäärän. D1-luokan ajokorttiin on siis huomattavasti kovemmat vaatimukset kuin B-luokan ajokorttiin.

2.4. Kuljetusvälineiden rakenne

Auton massalla (tai auton valmistajalla) ei ole merkitystä tarkasteltaessa sitä, onko auto linja-auto vai taksi. Ainoastaan matkustajapaikkojen lukumäärä ratkaisee auton rekisterikirjan merkinnän ajoneuvon käyttötarkoituksesta.

Lisäksi linja-autossa ja taksissa on erilainen varustelu: Linja-autossa tulee olla ajopiirturi, jota taksissa ei ole. Taksiksi rekisteröidyssä henkilöautossa on oltava turvavyöt kaikille matkustajille ja kuljettajalle, autossa on oltava taksikyltti ja taksamittari. Etelä-Suomen lääninhallitus lupaviranomaisena ei myönnä poikkeuslupia taksamittarin asentamatta jättämiseen, joten taksamittari tulisi olla Helsinki City Cab Oy:n takseiksi rekisteröidyissä ajoneuvoissa. Taksamittaria ei saa olla linja-autoksi rekisteröidyssä ajoneuvossa.

TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO

Erimielisyys ja työehtosopimusmääräys

Linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen soveltamisalaa koskevan 1 §:n mukaan tämän työehtosopimuksen määräyksiä noudatetaan Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n jäsenyritysten linja-autohenkilökunnan työsuhteissa.

Työtuomioistuimessa kuultavina olleet liitot ovat jääneet erimielisiksi siitä, kuuluuko A:n työsuhde ja Helsinki City Cab Oy:n kuljetustoiminta siltä osin kuin sitä harjoitetaan 1+9 hengen pienoislinja-autoilla linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen soveltamisalaan. Autoliikenteen Työnantajaliiton mukaan sovellettavan työehtosopimuksen ratkaisee yksinomaan työnantajan harjoittama toiminta eli toimiala ja se, kuuluuko tämä toimiala työehtosopimuksen soveltamisalaan. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n mukaan ratkaiseva seikka sovellettavan työehtosopimuksen kannalta on liikenteen harjoittamisessa käytettävä ajoneuvotyyppi.

Työehtosopimuksen soveltamisesta esitetty selvitys

Linja-autohenkilökunnan työehtosopimuskäytännöstä on työtuomioistuimessa kuultu Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n sopimussihteeri B:tä ja Autoliikenteen Työnantajaliiton toimitusjohtaja C:tä. Lisäksi on henkilöliikenteen käytännöistä kuultu Korsisaari Oy:n toimitusjohtajaa D:tä.

C:n mukaan linja-autohenkilökunnan työehtosopimusta sovelletaan Autoliikenteen Työnantajaliiton jäsenyritysten linja-autohenkilökunnan työsuhteissa noudattaen teollisuusliittoperiaatetta. Sopimuksessa on palkkamääräykset kuljettajia ja rahastajia varten, minkä ohella sopimusta sovelletaan muihinkin ammattiryhmiin, joille ei ole omaa työehtosopimusta. Työehtosopimuksen soveltamisalamääräys on ollut samansisältöinen todennäköisesti jo ainakin 1970-luvulta asti.

C:n mukaan linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen soveltamisen kannalta merkitystä ei ole sillä, minkälaisella ajoneuvolla tai liikenneluvalla toimintaa harjoitetaan. Varsinainen linja-autoliikenne on aikataulun mukaan ajettua liikennettä. Työehtosopimuksen piiriin kuuluvaa aikataulun mukaista linjaliikennettä voidaan harjoittaa myös henkilöautolla ja taksiluvalla. Edelleen linja-autolla voidaan ajaa myös tilausajoa. Tällöin kuljetus lähes aina tilataan etukäteen suurehkolle ryhmälle, joka kuljetetaan määränpäähän ja yleensä myös takaisin. Taksiliikenne sen sijaan on hyvin reaaliaikaista, eli taksi soitetaan puhelimella. Autoliikenteen Työnantajaliiton jäseninä ei ole taksiliikennettä harjoittavia yrityksiä. Autoliikenteen Työnantajaliiton hallitus ei ole ottanut taksiyritykseen jäsenikseen sen vuoksi, että työnantajaliitolla ei ole heille tarjota työehtosopimusta.

B:n mukaan linja-autohenkilökunnan työehtosopimusta sovelletaan sellaiseen henkilökuntaan, joka työskentelee linja-autossa, kuten kuljettajat ja rahastajat. Linja-autonkuljettajan palkkaus on sama, käytännössä aikapalkka linjaliikenteessä ja tilausliikenteessä. Sen sijaan taksiliikenteessä sovellettavan työehtosopimuksen mukaiset työehdot ovat erilaiset ja palkkaus tavallisesti prosenttiperusteinen.

C:n ja B:n mukaan linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen soveltamisrajasta suhteessa taksiliikenteeseen ei ole aiheutunut erimielisyyksiä ennen nyt esillä olevaa ja erästä vuonna 2004 sovitteluun johtanutta tapausta.

D on kertonut, että hänen yhtiöissään hoidetaan aikataulun mukaista linjaliikennettä eri muodoissaan sekä tilausliikennettä ja invataksiliikennettä. Linja-autoliikenteen tilausliikenne on ominaispiireiltään sellaista, että siinä kuljetetaan erikokoisia ryhmiä ja tilaukset tehdään pääsääntöisesti noin viikkoa ennen ajoa ja myös hinnoitellaan etukäteen. Kuljetus on käytännössä toteutettu niin, että matkaan lähdetään yhdestä paikasta ja ajo päättyy vastaavasti tiettyyn paikkaan, jossa kaikki matkustajat jäävät pois. Linja-autoliikenteen tilausajossa ei ole kuin poikkeuksellisesti kuljetuksia, jotka hoidetaan heti asiakkaan tilattua ajon. Todistaja ei muista, että tilaajana olisi koskaan ollut yksi ainoa matkustaja. Linja-autolla ajettavasta tilausliikenteestä poiketen taksiliikenteessä kuljetetaan yleensä yhtä ihmistä, tilausten sykli on nopeampi, kuljetus on ovelta ovelle ja maksu määräytyy mittarin mukaan.

A:n työtehtävistä ja Helsinki City Cab Oy:n toiminnasta esitetty selvitys

Helsinki City Cab Oy:n toiminnasta on kuultu todistajina yhtiön silloista henkilöstöpäällikköä E:tä sekä A:ta, joka on kertonut myös työtehtävistään yhtiön palveluksessa. Asiassa on esitetty kirjallisina todisteina kysymyksessä olevien ajoneuvojen valokuvia, autojen rekisteriotteita, tilauskirja 2.6.2004, aamunoudot 2.4. ja 2.6.2004 ja Yellow Linen hinnasto.

A on kertomansa mukaan ollut Helsinki City Cab Oy:n palveluksessa toukokuusta 1999 helmikuuhun 2003. Vuoden 1999 syyskuussa 1+8 paikkaisten kenttätaksien tilalle tuli linja-autoja, joihin vaadittiin D1-ajolupa. Syyskuussa 1999 A sai D1-ajoluvan ja siitä lähtien hän pääsääntöisesti ajoi yhtiön 1+9 paikkaisia linja-autoja. Yhtiön toiminta oli sellaista, että kun matkustaja halusi lentokentällä ottaa kimppataksin, niin hän tuli palvelutiskin ääreen, jossa vuoron esimies otti hänen tilauksensa vastaan ja tilattu auto lähti yleensä 10 minuutin kuluessa liikkeelle. Ajossa noudatettiin joukkoliikennelupaehtoja sikäli, että matkustajia ei saanut ottaa taksiasemilta eikä hotellien edustoilta kyytiin. Lupa myös edellytti, että matkustajia on vähintään viisi, mutta käytännössä toiminta ei juuri muuttunut aikaisemmasta taksiliikenteestä. Ajoon lähdettiin 10 minuutin kuluessa tilauksesta myös pienemmällä henkilömäärällä.

Ensimmäiset 1+9 paikkaiset pienoislinja-autot ovat E:n mukaan tulleet liikenteeseen vuonna 1998. Yhtiöllä oli enemmän asiakkaita kuin taksilupia oli mahdollista saada, mutta 1+9 linja-autoille on voitu saada omaisuutta vastaan liikennelupa ilman tarveharkintaa. Yhtiön lentokenttäliikenteessä on 1+8 paikkaisten autojen määrä vähitellen laskenut siten, että vuonna 2001 niitä oli ehkä seitsemän, seuraavana vuonna kuusi, vuonna 2003 neljä, ja tällä hetkellä niitä on kaksi yhteensä 19 autosta. Vuosina 2001-2003 A oli kuljettanut pääsääntöisesti pienoislinja-autoa, mutta satunnaisesti myös 1+8 paikkaista ajoneuvoa.

Arviointi ja johtopäätökset

Linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen 1 §:ssä ei ole lähemmin määritelty sitä toimintaa tai niitä töitä, joihin työehtosopimus on tarkoitettu sovellettavaksi. Asiassa ei ole esitetty muutakaan selvitystä viimeistään 1970-luvulta peräisin olevan määräyksen tarkoituksesta. Työtuomioistuin pitää kuitenkin selvänä, että työehtosopimus - määräyksineen kuljettajan ja rahastajan palkoista - on alkujaan solmittu lähinnä tavanomaisessa säännöllisessä linjaliikenteessä tehtävää työtä silmällä pitäen. Työehtosopimuksen rajanveto suhteessa taksiliikennettä varten solmittuun työehtosopimukseen ei esitetyn selvityksen mukaan ole aiheuttanut erimielisyyttä ennen nyt esillä olevaa vuonna 2003 vireille tullutta riitaa. Asiassa ei siis voida tukeutua myöskään vakiintuneeseen soveltamiskäytäntöön.

A:n pääasiallisena työnä Helsinki City Cab Oy:n palveluksessa on ollut 1+9 paikkaisen ajoneuvon kuljettaminen Helsinki-Vantaan lentoasemalta käsin. Ajoneuvo on ollut linja-autoksi rekisteröity, ja liikenne on ollut luvanvaraisesta henkilöliikenteestä annetun lain (343/1991, jäljempänä henkilöliikennelaki) 2 §:n 5 kohdassa tarkoitettua tilausliikennettä. Yhtiö on harjoittanut samanlaista liikennettä myös 1+8 paikkaisilla, henkilöautoksi rekisteröidyillä ajoneuvoilla, joskin vähemmässä määrin.

Autoliikenteen Työnantajaliitto puolestaan on katsonut, että sovellettavan työehtosopimuksen määrää ajoneuvotyypistä ja liikenneluvan lajista riippumatta työnantajan toimiala, joka on tässä tapauksessa taksiliikenne. Tätä käsitystä puoltavat työtuomioistuimen mielestä monet seikat, jotka vastaavasti on edellä arvioitu puutteiksi AKT:n tulkinnassa. Toisaalta työantajaliiton käsitystä vastaan voidaan esittää, ettei sillä ole mitään kiinnekohtaa henkilöliikennettä koskevassa normistossa. Lisäksi tulkintaperusteen käyttökelpoisuus vähenee juuri rajanvedon vaikeutuessa. Tavanomainen linja-autoliikenne voidaan muutenkin helposti erottaa tyypillisestä taksiliikenteestä. Sen sijaan nyt riidanalaisia lentokenttäasiakkaiden kuljetuspalveluja on vaikea luotettavasti sijoittaa jomman kumman työehtosopimuksen alaisuuteen pelkästään toiminnan luonteesta johdettavilla perusteilla.

Linja-autolla harjoitettavan tilausliikenteen suhdetta taksiliikenteeseen on kuitenkin pyritty selventämään myös henkilöliikennelaissa. Sen 6 a §:n 2 momenttiin vuonna 1998 tehdyn lisäyksen mukaan harjoitettaessa tilausliikennettä linja-autolla ei saa ottaa ajoja taksiasemilta. Jos liikennettä harjoitetaan linja-autolla, jossa on istumapaikkoja matkustajille enintään 16, tilausliikenteen harjoittamisen oikeutta voidaan lisäksi rajoittaa sellaisilla liikennelupaan otettavilla ehdoilla, jotka selventävät työnjakoa taksiluvan nojalla harjoitettavaan tilausliikenteeseen nähden (888/1998).

Lainkohdan perusteluissa todetaan seuraavaa:

"Henkilöliikennelakia vuonna 1994 uudistettaessa linja-autolla harjoitettava tilausliikenne vapautettiin tarveharkinnasta, kun taas taksilupia myönnettäessä kysyntä ja tarjonta on edelleenkin otettava huomioon lupaa myönnettäessä. Vähitellen osa joukkoliikenneluvan nojalla liikennettä harjoittavista on ryhtynyt harjoittamaan tilausliikennettä tavalla, joka on aikaisemmin ollut tyypillistä vain takseille. - - - Seurauksena on ollut tilanne, jossa taksin kysyntä on osittain tyydytetty joukkoliikenneluvan nojalla harjoitetulla liikenteellä. Tämä on sekoittanut taksien ja linja-autojen perinteistä työnjakoa. Se on myös omiaan vaikeuttamaan taksiliikenteen tarveharkintaisen lupajärjestelmän soveltamista" (HE 112/1998 s. 2).

Ongelman ratkaisuksi tuli edellä siteerattu lainmuutos, jossa lähempi rajanveto on osoitettu tehtäväksi joukkoliikenneluvan ehdoilla. Säännöksen perusteluissa on luonnosteltu tällaisia ehtoja muun muassa siten, että kuljetuspalvelun tilaajana olisi tyypillisesti jokin yhteisö, kuten kunta, työnantaja tai järjestö. Tilaajina voisivat olla myös yksityiset henkilöt edellyttäen, että palvelua käyttää yleensä vähintään viiden hengen ryhmä. Säännöksen soveltamisala rajattiin liikenteeseen, jota harjoitetaan enintään 16 matkustajapaikan pienoisbussilla. Tämä katsottiin perustelluksi, koska käytännössä työnjako-ongelmia ei ollut ilmennyt isompien linja-autojen ja taksien välillä.

Työtuomioistuimen käsityksen mukaan linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen ulottuvuuden rajauksessa tulisi muun selvityksen puuttuessa soveltaa pitkälti samankaltaisia tunnusmerkkejä kuin ne, joiden avulla henkilöliikennelaissa on määritelty lähellä taksiliikennettä oleva, linja-autolla harjoitettava liikenne. Taksiliikenteeseen sekoitettavissa olevaa pienoislinja-autoliikennettä on alkanut ilmaantua vasta 1990-luvun puolivälissä eli linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen oltua sovellettavana jo ainakin parikymmentä vuotta. Tämän mukaisesti osapuolten tarkoitusta voitaisiin katsoa vastaavan, että linja-autohenkilökunnan työehtosopimusta yleensä ei sovellettaisi henkilöliikennelain 6 a §:n 2 momentissa tarkoitettuun pienoisbussilla harjoitettavaan tilausliikenteeseen. Näin ei otettaisi kantaa esimerkiksi henkilöliikennelain 2 §:n 4 kohdassa tarkoitetussa ostoliikenteessä (palveluliikenteessä) sovellettaviin työehtoihin.

On selvää, ettei linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen soveltamisalaa voida suoraan kytkeä henkilöliikennelain 6 a §:ään, vaan kutakin yksittäistä tapausta on lisäksi arvioitava erikseen ottaen huomioon tarvittaessa myös asianomaisen kuljetusyrityksen toiminnan laatu kokonaisuudessaan. Lausunnon kohteena olevassa asiassa työtuomioistuin katsoo, että A:n työn laatu pienoisbussin kuljettajana on ollut asiallisesti varsin lähellä taksinkuljettajan työtä. Helsinki City Cab Oy:n koko toiminnassa, jossa on käytetty pienoisbusseja ja henkilöautoja tilausliikenteessä asiakkaiden heti tarvitsemiin kuljetuksiin, on muutoinkin ollut vain vähän linja-autoliikenteen piirteitä. Tätä vahvistaa selvitys, joka työtuomioistuimessa on esitetty tyypillisen linja-autoyrityksen matkustajaryhmille tarjoamista, etukäteen tilattavista kuljetuspalveluista. Työtuomioistuin näin ollen katsoo lausuntonaan, ettei A:n työhön ole ollut sovellettava linja-autohenkilökunnan työehtosopimusta.

Lausunnon lopputulos huomioon ottaen työtuomioistuin ei näe aiheelliseksi lausua käräjäoikeuden toisesta ja kolmannesta kysymyksestä enemmälti kuin ilmenee osapuolten aikaisemmin selostetuista yksimielisistä lausumista, joista poikkeamiseen ei ole aihetta.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Jalanko, Virtanen, Forsström, Ahokas ja Lehto jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunto:

Jäsen Lehto, jonka lausuntoon Ahokas yhtyi, lausui:

Yhdyn tuomion perusteluihin sikäli, ettei alalla ole syntynyt osapuolten yhteistä soveltamisalamääräyksen tulkintaa tai jommankumman sopijapuolen tulkintaa yksiselitteisesti tukevaa soveltamiskäytäntöä. Johtopäätöksen osalta en kuitenkaan voi enemmistön kantaan yhtyä, vaan katson niiden muun selvityksen puuttuessa rakentuvan työehtosopimuksen sanamuodosta, toimintaa sääntelevästä normistosta ja toiminnan laadusta rakentuvan kokonaisuuden varaan.

Taksiliikenteeseen sekoitettavissa olevaa pienoislinja-autoliikennettä on alkanut ilmaantua 1990-luvun puolivälissä eli linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen oltua sovellettavana jo ainakin parikymmentä vuotta. Todistajana kuullun Autoliikenteen Työnantajaliiton toimitusjohtaja C:n mukaan työnantajaliitto oli vuonna 1997 esittänyt osapuolten väliseen työehtosopimukseen uutta pienlinja-autonkuljettajien palkkaryhmää ja heitä koskevia työaikamääräyksiä. Esitys ei kuitenkaan johtanut työehtosopimusmuutoksiin. Tämän jälkeen ei pienlinja-autonkuljettajien asemaa tai henkilöliikennelain 6a §:n 2 momentin perusteluissakin vuonna 1998 mainittua taksien ja linja-autojen perinteisen työnjaon sekoittumista ole työehtosopimusosapuolten välillä käsitelty.

Katson, että linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen ulottuvuuden rajauksessa tulisi muun selvityksen puuttuessa soveltaa pitkälti samankaltaisia tunnusmerkkejä kuin ne, joiden avulla luvanvaraisesta henkilöliikenteestä annetussa laissa on määritelty, miten taksiliikenne eroaa muusta julkisesta liikenteestä. Linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen soveltamisalan tulkinta tulee tehdä kyseisen lain perusteella ottaen lisäksi huomioon toiminnan laatu kokonaisuudessaan.

Helsinki City Cab Oy:n harjoittaa toimintaa joukkoliikenneluvalla. Henkilöliikennelain 6a §:n 2 momentin joukkoliikennelupa edellyttää, että tilaus- ja ostoliikennettä harjoitetaan linja-autoilla. Lisäksi ajoja ei saa ottaa taksiasemalta ja pienlinja-autoilla harjoitettavaa tilausliikennettä voidaan rajoittaa liikennelupaan otettavilla ehdoilla. Viimeksi mainituista on A kertonut, että asiakkaita olisi aina pitänyt olla vähintään viisi eikä heitä saanut odottaa ja ottaa myöskään hotellien edessä. Todistaja E puolestaan kertoi, että lupaehdot kielsivät käyttämästä taksamittaria ja taksikupua katolla.

Taksin kuljettamiseen riittävän ajokortin sijasta pienlinja-autojen kuljettamiseen vaadittavasta Dl -ajokortista ovat kertoneet sekä A että todistajina kuullut C ja E. E:n mukaan kiinteähintainen kuljetus myös tilataan hyvissä ajoin etukäteen tai sitä odotellaan yhtiön toimipisteessä lentoasemalla.

Helsinki City Cab Oy:n harjoittamassa liikenteessä reitin alku- tai päätepiste on aina lentoasema. Kiinteisiin kellonaikoihin sidottuja aikatauluja ei ole, mutta yhtiön asiakkaille antaman ilmoituksen mukaan tarvittavat kuljetukset lähtevät 10 minuutin välein. Reitin ja aikataulun suunnittelee yleensä vuoropäällikkö eikä asiakas voi niitä ajon aikana muuttaa. Asiakkaan on myös hyväksyttävä se, että autoon tulee hänelle ennestään tuntemattomia henkilöitä, joiden mukaantulo- tai poistumispaikat vaikuttavat matka-aikaan ja -reittiin.

Katson, että Helsinki City Cab Oy:n toiminta on lähempänä linja-autoliikennettä kuin reaaliaikaista ja kulloisenkin asiakkaan antamiin ohjeisiin perustuvaa taksiliikennettä. Näin ollen katson lausuntonani, että A:n työhön pienlinja-auton kuljettajana on ollut sovellettava linja-autohenkilökunnan työehtosopimusta.

Käräjäoikeuden toisen ja kolmannen kysymyksen osalta osapuolet ovat työtuomioistuimessa olleet yksimielisiä. Kysymykseen 2. liittyvistä osa-aikaisten työntekijöiden työehdoista työtuomioistuin on lausunut mm. tuomioissaan TT:2000-8 ja TT:2004-77, TT:2005-27. Viimemainitut on annettu ns. osa-aikadirektiivin (97/81/EY) voimaan saattaneen työsopimuslain (55/2001) 2 luvun 2 §:n 2 momentin säätämisen jälkeen. Kolmannen kysymyksen osalta yhdyn tuomion perusteluihin.