Labour court dismissed union claim that employer violated collective agreement by shortening statutory notice period.

Asiassa on ollut kysymys siitä, oliko työnantaja voinut sopia viranhaltijan kanssa lyhyemmästä kuin kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen lomautusilmoitusta koskevassa määräyksessä sovitusta yhden kuukauden lomautusilmoitusajasta. Lisäksi kysymys on ollut siitä, oliko kaupungin ja viranhaltijoiden välillä sovittu lomautusten ajankohdista ja oliko kaupunki lomautusten yhteydessä rikkonut virkaehtosopimusta. (Ään.)

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 36

KANTAJA

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry, Helsinki

VASTAAJAT

Kunnallinen työmarkkinalaitos

Lieksan kaupunki

ASIA

Virkaehtosopimuksen tieten rikkominen ynnä muu

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 17.12.2004

Pääkäsittely 1.2.2005

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Kunnallisessa yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa 2001-2002 (KVTES) on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

VIII LUKU

LOMAUTTAMINEN

1 § Viranhaltijan ja työntekijän lomauttaminen

Viranhaltijat

1 mom.

Viranhaltija voidaan lomauttaa noudattaen kunnallisen viranhaltijan palvelussuhdeturvasta annetun lain (484/96) lomauttamista koskevia säännöksiä ja jäljempänä olevia 2 §:n määräyksiä siten täydennettynä, että määräaikainen viranhaltija voidaan lomauttaa vain, jos virkasuhde on jatkunut keskeytymättä vähintään kuusi kuukautta.

Soveltamisohje

Edellä oleva 1 momentin määräys on omaksumismääräys.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 § Lomautusmenettely

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Lomautusilmoitus

4 mom.

Työnantajan on lomauttaessaan noudatettava vähintään yhden kuukauden ilmoitusaikaa.

Soveltamisohje

Lomautusilmoitusaika on pitempi kuin kunnallisen viranhaltijan palvelussuhdeturvasta annetun lain ja työsopimuslain mukainen ilmoitusaika.

Lomautusilmoituksen antamisesta on säädetty työsopimuslaissa (viittausmääräys) ja viranhaltijan palvelussuhdeturvasta annetun lain 19 §:ssä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO on vaatinut, että työtuomioistuin

tuomitsee Lieksan kaupungin kunnallisen virkaehtosopimuslain 20 §:n mukaiseen hyvityssakkoon kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta,

tuomitsee Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kunnallisen virkaehtosopimuslain 20 §:n mukaiseen hyvistyssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä ja

velvoittaa Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Lieksan kaupungin yhteisvastuullisesti korvaamaan Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO:n oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun 30 päivää on kulunut työtuomioistuimen tuomion antamisesta.

Perusteet

Lieksan kaupunki oli kaupunginvaltuuston 28.1.2002 tekemän päätöksen perusteella lomauttanut 30 sivistystoimessa työskentelevää viranhaltijaansa. Lomautukset oli toimeenpantu yhtä kuukautta lyhyempää lomautusilmoitusaikaa noudattaen. Kaupunki oli lomauttanut myös muita kuin sivistystoimen viranhaltijoita ja työntekijöitä, ja heidän kohdallaan oli noudatettu kuukauden lomautusilmoitusaikaa. Yksipuolisesti toimeenpantujen lomautusten perusteeksi Lieksan kaupunki oli ilmoittanut tarpeen saada aikaan palkkasäästöjä.

Voimassa olleen kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen VIII luvun 2 §:n 4 momentin mukaisesti työantajan on lomautuksessa noudatettava yhden kuukauden ilmoitusaikaa. Sopimuksen sanamuoto viittaa työnantajan päättämään yksipuoliseen toimenpiteeseen. Lieksan kaupunki oli tämän määräyksen vastaisesti toimeenpannut lomautukset lyhyempää lomautusilmoitusaikaa noudattaen.

Lomautusta koskevat määräykset oli otettu kunnalliseen yleiseen virka- ja työehtosopimukseen vuonna 1992. Tuosta ajasta lähtien lomautusilmoitusaika on ollut kuukauden pituinen siitä huolimatta, että vuonna 1996 voimaan tullut palvelussuhdeturvalaki ja tätä aikaisemmin voimassa ollut laki säätävät lyhyemmästä lomautusilmoitusajasta. Lomautusilmoitusajasta ei osapuolten välillä ole aikaisemmin ollut erimielisyyttä. Kunnallinen työmarkkinalaitos on tosin esittänyt lomautusilmoitusajan muuttamista 14 vuorokauden pituiseksi, mutta tähän palkansaajapuoli ei ole suostunut.

Kunnallinen työmarkkinalaitos oli vedonnut keskusneuvotteluissa kunnallisen viranhaltijan palvelussuhdeturvasta annetun lain lomauttamista koskeviin säännöksiin katsoen niiden oikeuttavan virkasuhteen osapuolet sopimaan lomautusilmoitusajasta. Nyt esillä oleva asia koskee kuitenkin kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen tulkintaa. Myöskään palvelussuhdeturvalakiin ei sisälly virkasuhteen osapuolten sopimismahdollisuutta lomautusilmoitusajasta silloin, kun lomautus perustuu työnantajan määräykseen. Sen sijaan lain 17 §:n 2 momentti säännöstää tilannetta, jossa työnantaja ja viranhaltija sopivat lomautuksesta. Tällöin osapuolet voivat sopia paitsi lomautuksesta ja sen kestosta myös lomautuksen toimeenpanossa noudatettavista määräajoista. Palvelussuhdeturvalakia koskevassa hallituksen esityksessä on yksipuolisesti päätetty ja sovittu lomautus erotettu selvästi toisistaan.

Lieksan kaupunki oli menetellyt tietoisesti KVTES:n vastaisesti lomauttaessaan mainitut viranhaltijat yhtä kuukautta lyhyempää lomautusilmoitusaikaa noudattaen. Vaikka asiasta olisikin sovittu viranhaltijoiden kanssa, kaupungilla ei olisi ollut oikeutta käyttää KVTES:ssa sovittua lyhyempää lomautusilmoitusaikaa. Nyt esillä olevassa tapauksessa lomautusilmoitusajasta ei ollut sovittu vaan viranhaltijoiden suostumus, jota ei ollut edes saatu kaikilta viranhaltijoilta, oli hankittu jälkikäteen lomautuksen toimeenpanon jälkeen. Jälkikäteen annettua suostumusta ei voida pitää sopimuksena lomautusilmoitusajan lyhentämisestä.

Kunnallinen työmarkkinalaitos ei ollut ryhtynyt mihinkään toimiin saadakseen Lieksan kaupungin noudattamaan KVTES:n määräyksiä, vaan se oli tukenut kaupungin menettelyä ja laiminlyönyt siten valvontavelvollisuutensa.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Lieksan kaupunki ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä.

Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Lieksan kaupunki ovat lisäksi vaatineet Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO:n velvoittamista korvaamaan niiden oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Lieksan kaupunki oli kaupunginvaltuuston 28.1.2002 tekemän päätöksen perusteella lomauttanut henkilöstönsä lyhytaikaisesti kaupungin taloudellisesta tilanteesta johtuvan palkkakustannusten pakottavan vähentämistarpeen vuoksi. Sittemmin Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO:n ja kaupungin välillä oli syntynyt erimielisyyttä siitä, oliko 30 sivistystoimen viranhaltijan kohdalla ollut mahdollista kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2001-2002 määräykset huomioon ottaen noudattaa kuukautta lyhyempää lomautusilmoitusaikaa silloin, kun asiasta oli sovittu viranhaltijan tai työntekijän kanssa. Erimielisyys koskee myös sitä, oliko asiasta sovittu viranhaltijoiden kanssa.

Lieksan kaupungin lomautuksissa oli pääsääntöisesti noudatettu KVTES VIII luvun 2 §:n 4 momentissa määrättyä yhden kuukauden irtisanomisaikaa. Lyhyempää ilmoitusaikaa oli sovellettu ainoastaan niissä tapauksissa, joissa viranhaltijan kanssa oli sovittu lyhyemmästä ilmoitusajasta. Sopimus oli käytännössä syntynyt viranhaltijan pyynnöstä, johon työnantaja oli suostunut. Lomautusajankohdasta ja lomautusilmoitusajasta oli sovittu suullisesti tai kirjallisesti ennen lomautusilmoitusten antamista eli viranhaltijat olivat esittäneet toiveensa ja työnantaja oli niihin suostunut. Useimmat viranhaltijat, joiden lomautusta erimielisyys koskee, olivat vielä jälkikäteen erikseen kirjallisesti vahvistaneet sopineensa edellä mainituin tavoin lomautusilmoitusajasta ja lomautusajankohdasta. Tällainen kirjallinen vahvistus ei olisi ollut välttämätön, sillä sopiminen ei vaadi kirjallista muotoa.

Kunnallinen työmarkkinalaitos oli vielä erikseen todennut seitsemän viranhaltijan osalta, että heidän kohdaltaan ei neuvottelujen päättyessä 24.3.2004 ollut esitetty riittävää selvitystä lomautusilmoitusajasta sopimisesta. Tämän johdosta Kunnallinen työmarkkinalaitos oli antanut ohjeen, että mikäli tällaista sopimista ei näytetä tapahtuneen, lomautus on voinut laillisesti alkaa vasta KVTES VIII luvun 2 §:n 4 momentin mukaisen ilmoitusajan jälkeen. Työnantaja oli sittemmin toimittanut myös näiden henkilöiden osalta lomautusilmoitukset, joista ilmenee, että lomautukset oli toteutettu heidän pyytämänään ajankohtana. Lieksan kaupungin sivistystoimenjohtaja oli ilmoittanut, että myös näiden henkilöiden kanssa oli sovittu lomautusilmoitusajasta.

Sivistystoimenjohtaja oli vielä sekä suullisesti että kirjallisesti ohjeistanut sivistystoimen johtavia viranhaltijoita, joiden tehtävänä oli ollut vastuualueellaan lomautusten toimeenpano, että kaikkien lomautettavien kohdalla tulee noudattaa virkaehtosopimuksen mukaista kuukauden lomautusilmoitusaikaa paitsi niissä tapauksissa, joissa lomautettava viranhaltija tai työntekijä on nimenomaisesti itse pyytänyt tiettyä ajankohtaa ja joissa viranhaltijan tai työntekijän kanssa on sovittu lyhyemmästä lomautusilmoitusajasta.

Koska sopimisoikeus on ollut palvelussuhdeturvalain 17 §:n 2 momentin mukaan laaja ja käsittänyt oikeuden sopia lomautuksen perusteista ja menettelytavoista, on selvää, että viranhaltijalla on tällöin ollut oikeus sopia myös suppeammin eli pelkästään lomauttamismenettelystä tai vain osasta menettelytapoja kuten esimerkiksi lomautusilmoitusajasta.

Se, että lomautus oli Lieksassa perustunut muilta osin työnantajan yksipuoliseen päätökseen, ei ole esteenä sille, että viranhaltija voisi sopia lomautusilmoitusajasta toisin, koska viranhaltijalla on oikeus sopia lomautuksesta laajemminkin. Työnantajan on noudatettava KVTES VIII luvun 2 §:n 4 momentin ilmoitusaikaa, ellei viranhaltija tai työntekijä käytä oikeuttaan sopia asiasta. Mikäli paikallisesti halutaan poiketa valtakunnallisen virkaehtosopimuksen lomautusilmoitusajasta ilman, että yksittäisen viranhaltijan kanssa sovitaan asiasta, pitää asiasta tehdä paikallinen virkaehtosopimus.

Palvelussuhdeturvalaissa, työsopimuslaissa tai KVTES:ssa ei ole asetettu mitään määrämuotoa sille, miten sopimisen tulee tapahtua silloin, kun lomautus kokonaisuudessaan tai joiltakin osin perustuu työnantajan ja työntekijän tai viranhaltijan väliseen sopimukseen. Tätä tukee myös työtuomioistuimen ratkaisu TT:1999-27. Siinä on ollut kysymys vuonna 1994 voimassa olleen kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen lomauttamista koskevien määräysten tulkinnasta ja virkaehtosopimuksen mahdollisesta tieten rikkomisesta. Kunnallisen viranhaltijan palvelussuhdeturvasta annettu laki tuli voimaan vasta vuonna 1996, joten viranhaltijan lomauttamista koskevassa KVTES 1994 143 §:n määräyksessä viitattiin työsopimuslain lomauttamista koskeviin säännöksiin. Tuolloin voimassa olleet KVTES:n lomautusta koskevat määräykset viranhaltijoiden osalta vastasivat asiallisesti sisällöltään edelleen voimassa olevia määräyksiä nyt esillä olevaan asiaan vaikuttavilta osin.

Työtuomioistuin totesi edellä mainitussa tuomiossaan, että KVTES:n tai lomautusmenettelyä koskevan sopimuksen määräykset eivät estä sitä, että lomauttamisen ajankohdasta voidaan työnantajan ja viranhaltijan välillä sopia noudattamatta KVTES:n tai lomautusmenettelyä koskevan sopimuksen mukaisia määräaikoja. Mainittujen sopimusten määräysten ei myöskään selvitetty edellyttävän, että tällainen sopimus olisi tehtävä kirjallisesti. Tuomion kohteena olevat lomautukset olivat perustuneet työnantajan yksipuoliseen päätökseen, jolla kuntayhtymä oli lomauttanut niin sanottujen säästösopimusten ulkopuolelle jääneen henkilöstön, joten kysymyksessä ei ollut kaikilta osin sopimukseen perustuva lomautus.

Lieksan kaupungin menettely ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kanta ovat perustuneet niiden oikeaksi katsomaan tulkintaan lomautusaikana vuonna 2002 voimassa olleen virkaehtosopimuksen lomautusmääräyksistä. Kanta perustuu KVTES:n lomautusmääräysten sanamuotoon ja tarkoitukseen, työsopimuslain ja palvelussuhdeturvalain lomautussäännösten sisältöön sekä työtuomioistuimen tuomioon TT:1999-27. Lieksan kaupunki oli noudattanut lyhyempää lomautusilmoitusaikaa vain niiden viranhaltijoiden kohdalla, joiden osalta työnantajalla oli ollut perusteltu syy katsoa, että asiasta oli sovittu viranhaltijan kanssa heidän toivomustensa mukaisesti. Asiassa oli noudatettu kaikkea sitä huolellisuutta, jota työnantajalta voidaan kohtuudella edellyttää. Samoin Kunnallisella työmarkkinalaitoksella on ollut perusteltu syy katsoa täyttäneensä kunnallisen virkaehtosopimuslain 11 §:ssä tarkoitetun valvontavelvollisuutensa.

Mikäli työtuomioistuin katsoisi Lieksan kaupungin menettelyn olleen KVTES:n määräysten vastaista, ei kaupungin kuitenkaan voida katsoa tietensä rikkoneen sopimusmääräyksiä. Kaupungin ei ollut perustellusti pitänyt tietää rikkoneensa sopimusmääräyksiä. Myöskään Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ei voida katsoa laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan, koska KVTES:n lomauttamista koskevat määräykset ovat olleet epäselviä ja tulkinnanvaraisia.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Tausta ja erimielisyys

Lieksan kaupunki on kaupunginvaltuuston 28.1.2002 tekemän päätöksen perusteella kaupungin taloudellisesta tilanteesta johtuvan palkkakustannusten pakottavan alentamistarpeen vuoksi lomauttanut muiden ohella kanteessa tarkoitetut 30 sivistystoimessa työskentelevää viranhaltijaa.

Asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys siitä, onko työnantaja voinut sopia viranhaltijan kanssa lyhyemmästä kuin kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2001 - 2002 VIII luvun 2 §:n 4 momentin mukaisesta yhden kuukauden lomautusilmoitusajasta Toiseksi asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys siitä, onko kaupungin ja viranhaltijoiden välillä sovittu lomautusten ajankohdista.

Sopimusmääräysten tulkinta

Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen lomautusmääräysten tulkinnasta työtuomioistuimessa on kuultu kantajan nimeämänä todistajana Suomen Lähi- ja Perushoitajaliitto SuPer ry:n johtajaa A:ta ja vastaajien puolesta Kunnallisen työmarkkinalaitoksen neuvottelupäällikköä B:tä.

Myös B:n kertomuksesta on käynyt ilmi, että kun viranhaltijoita koskevista lomautusmääräyksistä oli sovittu, tarkoituksena oli ollut, että viranhaltijoihin sovellettavat määräykset ovat samansisältöiset kuin työsopimuslain lomautusta koskevat säännökset. Asiallisesti sopimusmääräyksiä ei myöskään ollut tarkoitus muuttaa siinä vaiheessa, kun sopimusmääräykseen sisältynyt viittaus työsopimuslakiin oli korvattu viittauksella kunnallisen viranhaltijan palvelussuhdeturvasta annettuun lakiin, sillä mainittuun lakiin sisältyvät säännökset ovat samansisältöiset kuin työsopimuslain lomautusta koskevat säännökset. Koska työsopimuslain mukaan työntekijä ja työnantaja voivat sopia lomautusilmoitusajasta myös siinä tilanteessa, jossa työnantaja on tehnyt päätöksen lomautuksesta taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä, on tämä mahdollista myös kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen lomautusmääräyksiä sovellettaessa.

Kantaja on viitannut kirjallisena todisteena jättämäänsä OAJ:n lomautuksia koskevaan luottamusmiestiedotteeseen vuodelta 1998, jossa on muun muassa todettu, missä tilanteessa virkasuhteen kestäessä lomautuksesta voidaan sopia.

Arvio sopimusmääräysten tulkinnasta

Nyt sovellettavana olevan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen VIII luvun 1 §:n lomauttamista koskevassa määräyksessä on viranhaltijan lomauttaminen sovittu tapahtuvaksi noudattaen muun muassa kunnallisen viranhaltijan palvelussuhdeturvasta annetun lain lomauttamista koskevia säännöksiä. Lomauttamista koskevat säännökset sisältyvät lain 17 §:ään. Hallituksen esityksessä laiksi kunnallisen viranhaltijan palvelussuhdeturvasta (HE 44/1996) on lain 17 §:n perusteluissa todettu, että säännösehdotukseen ehdotetaan selvyyden vuoksi otettavaksi työsopimuslain lomauttamista koskevia säännöksiä vastaavat säännökset. Hallituksen esityksessä on myös todettu, että yksittäisestä lomautuksesta voitaisiin lisäksi sopia kunnan ja yksittäisen viranhaltijan kanssa ja että tämä sopimisoikeus vastaa työoikeudessa yleisesti hyväksyttyä järjestelmää.

Siinä yhteydessä, kun kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen lomautusmääräykseen sisältyvä viittaus työsopimuslakiin on korvattu viittauksella kunnallisen viranhaltijan palvelussuhdeturvasta annettuun lakiin, ei määräystä ole esitetyn selvityksen mukaan tarkoitettu asiallisesti muuttaa. Näin ollen työtuomioistuin edellä esitetyillä perusteilla katsoo, että sillä ei ole perusteita poiketa tuomiossaan TT:1999-27 omaksumasta tulkinnasta, jonka mukaan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen määräykset eivät estä työnantajaa ja viranhaltijaa sopimasta lomautuksen ajankohdasta noudattamatta sopimuksessa sovittuja vähimmäismääräaikoja.

Lomautuksista sopiminen

Vastaajat ovat esittäneet kirjallisiksi todisteiksi lomautettuja viranhaltijoita koskevat lomautusilmoitukset, viranhaltijoiden kirjallisia vahvistuksia siitä, että lomautusilmoitusajasta on sovittu, Lieksan kaupungin sivistysjohtajan muun muassa peruskoulujen ja lukioiden rehtoreille 20.3.2002 lähettämän lomautuksia koskevan ohjeen sekä peruskoulun ja lukioiden rehtorien 26.2.2002 pidetystä kokouksesta laaditun muistion. Viimeksi mainitussa asiakirjassa on lomautusten osalta todettu, että viranhaltija saadaan lomauttaa noudattaen yhtä kuukautta lyhyempää lomautusilmoitusaikaa, jos lomautettava sitä toivoo ja jos näin sovitaan. Myös edellä mainitussa 20.3.2002 lähetyssä ohjeessa on todettu, että kuukautta lyhyempi lomautusilmoitusaika voi tulla kysymykseen vain lomautettavan henkilön omasta pyynnöstä.

Lomautusten toimeenpanosta työtuomioistuimessa on kuultu kantajan puolesta todistajana pääluottamusmies C:tä ja vastaajien puolesta sivistysjohtaja D:tä.

Arviointi ja johtopäätökset lomautusten virkaehtosopimuksen mukaisuudesta

Esitetyn selvityksen mukaan kanteessa tarkoitettuja viranhaltijoita on ennen lomautuksen toimeenpanoa kehotettu valitsemaan lomautuksen ajankohta heille työn kannalta soveltuvimpana aikana. Tämä on koskenut myös viransijaisina toimivia opettajia. Opettajien omasta lomautusajankohtaa koskevasta toivomuksesta johtuen lomautusilmoitusaika on useimpien kanteessa tarkoitettujen viranhaltijoiden kohdalla jäänyt kuukautta lyhyemmäksi. Pääluottamusmies C:n kertomuksesta on käynyt ilmi, että E:tä lukuun ottamatta lomautusilmoituksen mukainen lomautusajankohta on määrätty viranhaltijan esittämän mukaiseksi.

Työtuomioistuin on edellä mainitussa tuomiossaan TT:1999-27 todennut, että kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen määräyksen ei ole näytetty edellyttävän, että sopimus lomautuksen ajankohdasta tulisi tehdä kirjallisesti. Kun lomautuksen ajankohta on perustunut työnantajan ja lomautetun viranhaltijan yhteisymmärrykseen, merkitsee tämä työtuomioistuimen mielestä myös sitä, että asianosaisten välillä on samalla sovittu kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaista lomautusilmoitusaikaa lyhyemmästä lomautusilmoitusajasta.

Kaupunki on antanut lomautusilmoitukset niiden tietojen pohjalta, jotka eri koulujen rehtoreilta oli saatu. Työnantaja on tiedot saadessaan voinut luottaa siihen, että kouluissa oli menetelty ohjeiden mukaisesti ja sovittu kunkin viranhaltijan kanssa lomautuksen ajankohdasta. Esitetyn selvityksen mukaan työnantajalla ei myöskään E:n lomautuksen yhteydessä ole ollut syytä epäillä, että hänen kohdallaan ei olisi menetelty ohjeiden mukaisesti.

Edellä lausutuilla perusteilla työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että lomauttaessaan kanteessa tarkoitetut viranhaltijat Lieksan kaupunki olisi kunnallisen virkaehtosopimuslain 20 §:ssä tarkoitetulla tavalla tietensä rikkonut kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen määräyksiä tai että sen olisi edes perustellusti pitänyt tietää niitä rikkovansa. Näin ollen ei myöskään Kunnallinen työmarkkinalaitos ole laiminlyönyt asiassa valvontavelvollisuuttaan.

Oikeudenkäyntikulut

Jutun hävitessään Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO on velvollinen korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Lieksan kaupungin oikeudenkäyntikulut. Kulujen määrä on jätetty oikeuden harkintaan. Asian laatu, sen hoidon edellyttämät toimenpiteet ja aiheutuneet kustannukset huomioon ottaen kohtuullinen korvauksen määrä on 1 000 euroa.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO velvoitetaan korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Lieksan kaupungin oikeudenkäyntikulut 1 000 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Suviranta, Sutela, Vainio, Sulkunen ja Lounasmaa jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Eri mieltä olevan jäsen Sulkusen lausunto:

Yhdyn työtuomioistuimen ratkaisun perusteluihin muilta osin, mutta sopimusmääräysten tulkintaa ja työnantajapuolen menettelyn virkaehtosopimuksen mukaisuutta koskevilta osin totean, että työtuomioistuimen ratkaisussa viitatussa työtuomioistuimen tuomiossa TT:1999-27 oli kanteen mukaan kysymys lomautuksen siirrosta, jota koskevat sopimusmääräykset oikeuttivat työnantajan siirtämään lomautuksen alkamisaikaa uutta ilmoitusta antamatta KVTES:n 138 §:n 5 momentin mukaan vain kerran ja paikallisen Tampereen yliopistollisen keskussairaalan lomautusmenettelyä koskevan sopimuksen mukaan useammankin kuin kerran asianomaisen suostumuksella. Näiden kelpuuttavien normien tulkinnasta ei mielestäni voida saada suoraa johtoa nyt käsiteltävänä olevaan tapaukseen, missä ei ole kysymys lomautuksen siirrosta vaan lomautusilmoitusajasta sopimisesta yksilötasolla toisin kuin työehtosopimuksessa on sovittu ilman nimenomaista kelpuuttavaa normia.

Kun kuitenkin otetaan huomioon tähän tuomioon sisällytetty, työtuomioistuimen ratkaisussa referoitu - mielestäni kannetta pitemmälle menevä - lausuma, ja myös työtuomioistuimen kannanotto tuomiossa TT:1995-37, ei Lieksan kaupungin voida mielestäni katsoa tietensä rikkoneen KVTES:iä eikä Kunnallisen työmarkkinalaitoksen laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan.

Näillä perusteilla yhdyn työtuomioistuimen tuomiolauselmaan.