Labor court dismisses union claim for damages for lawful dismissal but awards employee compensation.

Asianosaiset: Autokaupan Toimihenkilöt r.y. Autoalan Työnantajaliitto r.y. ja Keskusosuusliike Hankkija

RATKAISU

Asianosaisyhdistysten välillä 1.4.197231.3.1973 välisen ajan voimassa olleessa autokaupantyösopimuksessa oli muun muassa seuraavat määräykset:

4 § Työnantajan ja työntekijän yleiset velvollisuudet

1. Työntekijän tulee:

- edistää ja valvoa yrityksen etuja,

- noudattaa vaiteliaisuutta yrityksen asioissa, jotka koskevat esim. hinnoittelua, suunnittelua, kokeiluja ja tutkimuksia sekä liikesuhteita,

- tarkoin ja säästäväisesti hoitaa hänen huostaansa uskottuja yrityksen varoja ja muuta omaisuutta.

2. Työnantajan tulee:

- luottamuksella neuvotella työntekijän kanssa tämän tehtäviä koskevissa yrityksen asioissa,

- edistää ja tukea työntekijän pyrkimyksiä, jotka tarkoittavat yrityksen toiminnan kehittämistä.

5 § Työsuhteen päättyminen

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4. Tähän työehtosopimukseen sidottuihin työntekijöihin sovelletaan työmarkkinajärjestöjen välillä 8.4.1968 allekirjoitettua irtisanomissuojaa koskevaa yleissopimusta siinä laajuudessa kuin irtisanomissuojasopimuksessa määrätään.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksen 5 §:ssä tarkoitetussa keskusliittojen välisessä irtisanomissuojasopimuksessa taas määrätään muun muassa seuraavaa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 §

Työnantaja älköön irtisanoko yksityistä työntekijää ilman asiallista perustetta. Irtisanomisen syy on vaadittaessa ilmoitettava kirjallisesti välittömästi työntekijälle. Jos työnantaja irtisanoo työntekijän ilman asiallista perustetta, hän on velvollinen maksamaan työntekijälle korvauksen.

Asiallisina perusteina pidetään sellaisia taloudellisia ja tuotannollisia syitä, joiden perusteella 2 §:n 1 kappaleessa tarkoitetun työehtosopimuksen sovellutuspiiriin kuuluvaa yrityksen työntekijämäärää joudutaan supistamaan. Tällaisina perusteina pidetään myös mm. sellaisia työntekijöistä itsestään riippuvia syitä kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, järjestysmääräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

4 §

Päätettäessä 3 §:ssä mainitun korvauksen suuruudesta on otettava huomioon työntekijän ansion menetys, työsuhteen kestoaika, työntekijän ikä, työntekijän mahdollisuus hankkia uutta työtä, jota hänen ammattitaitonsa ja työkykynsä huomioon ottaen voidaan pitää hänelle sopivana, työntekijän itsensä työsuhteen katkaisemiseen ehkä antama aihe sekä muut asiaan vaikuttavat tekijät. Korvauksen suuruuden ei kuitenkaan tule ylittää kuuden edellisen kalenterikuukauden palkkaa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Autoalan Työnantajaliitolle oli asiasta ilmoitettu vasta vuonna 1973. Työpaikkaa ei tämän liiton mielestä voitu ylläpitää kannattamattomana pelkästään sosiaalisin perustein, joten Autoalan Työnantajaliitto katsoi Keskusosuusliike Hankkijan menetelleen asiassa työehtosopimuksen mukaisesti, kun vielä otettiin huomioon, että Luomalle oli tarjottu muuta työtä. Haastehakemuksen jättämisen jälkeen oli asiassa kuitenkin inhimilliset näkökohdat huomioon ottaen käynnistetty neuvottelut. Kantajayhdistys ja Luoma olivat neuvotteluissa kuitenkin esittäneet niin suuria vaatimuksia, ettei asiassa ollut mahdollista päästä sopimukseen. Luomalle oli vaadittu vuoden palkan määräistä vahingonkorvausta ja julkista anteeksipyyntöä, mihin ei ollut voitu suostua, kun kerran irtisanomiselle oli ollut olemassa sopimuksen mukaiset edellytykset.

Sanotuilla perusteilla Autoalan Työnantajaliitto ja Keskusosuusliike Hankkija ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Eri myyntimiesten myyntituloksista ja kustannuksista esitettyjä lukuja arvosteltaessa on työtuomioistuimen mielestä otettava huomioon, että niiden vertailukelpoisuutta vähentää esimerkiksi eri myyntimiesten palkkaustapojen erilaisuus, toisten toimiessa yksinomaan kiinteällä palkalla ja toisten osaksi provisiopalkalla. Toisaalta on tulokseen saattanut vaikuttaa eri myyjien käyttämä myyntitapa, onhan työtuomioistuimelle ilmoitettu, että Luoma oli vuonna 1972 alkuvuonna tehnyt eräitä alustavia myyntisopimuksia, jotka hän olisi loppuvuoden aikana voinut viedä päätökseen, jos olisi saanut edelleen olla osuusliikkeen palveluksessa. Näistä seikoista huolimatta on esitetystä selvityksestä työtuomioistuimen mielestä pääteltävissä, että Luoman myyntitulokset olivat vuosina 1971 ja 1972 jääneet niin huonoiksi, että hänen palvelussuhteensa jatkuminen entisellään oli osuusliikkeelle tappiollista.

Autoalan Työnantajaliitto on omankin ilmoituksensa mukaisesti katsonut Luoman irtisanomiselle olleen irtisanomissuojasopimuksen mukaisen perusteen ja täten jälkikäteen hyväksynyt Keskusosuusliike Hankkijan menettelyn. Asian tulkinnanvaraisuuden vuoksi työtuomioistuin katsoo kuitenkin, ettei liitto ole laiminlyönyt sille työehtosopimuslain mukaan kuuluvaa valvontavelvollisuutta.

Näillä perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi, hyläten esitetyn hyvityssakkovaatimuksen, velvoittaa Keskusosuusliike Hankkijan maksamaan Pentti Luomalle irtisanomissuojasopimuksen mukaisena korvauksena työsopimuksen irtisanomisesta ilman asiallista perustetta kohtuulliseksi harkitut 5 000 markkaa ja korvaamaan Autokaupan Toimihenkilöitten oikeudenkäyntikulut 500 markalla. Jutun näin päättyessä ja sen laatuun katsoen saa Autoalan Työnantajaliitto itse kärsiä oikeudenkäyntikulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheen johtaja, Sarkko, Järvenpää, Svartström, Heiniö, Riski, Hyppönen, Kaski ja Lankinen.

Tuomio oli yksimielinen.