Supreme Court dismisses enforcement suit because company failed to sue the debtor within the statutory deadline. The company lost its right to claim ownership against the debtor and creditors. The court held that procedural deadlines in enforcement suits are mandatory and cannot be corrected. The company must sue both the debtor and creditors as required by law. The court found the company's failure to sue the debtor was a fatal procedural error. The company cannot correct this omission by filing a supplementary request. The court ruled that the company lost its right to the property claim. The company's suit was dismissed entirely due to the missed deadline. The company must have sued the debtor to preserve its rights. The court emphasized the strict nature of enforcement suit deadlines. The company's failure to follow the law resulted in dismissal. The court found no grounds to restore the case for retrial.
Sintesi Legislator
Generato dall'IAThe Supreme Court dismissed the company's enforcement suit entirely because it failed to sue the debtor within the statutory deadline specified in the court's order. Although the company sued only the creditors, the law required all parties, including the debtor, to be included in the suit to preserve ownership claims. The court ruled that the company lost its right to the property and could not correct this procedural omission by filing a supplementary request.
Regesto Legislator
Generato dall'IAUL 9 luku 6 § 1 mom 3 kohta; UL 9 luku 10 § 2 mom: A party loses the right to assert claims in an enforcement suit if they fail to file the required suit against all designated parties within the prescribed time limit.
Parole chiave
Generato dall'IADisposizioni normative citate
Generato dall'IADecisioni correlate
Generato dall'IATesto completo
Käräjäoikeus oli antanut osakeyhtiön sivullisena tekemän ulosottovalituksen johdosta täytäntöönpanoriitaosoituksen, jossa osoituksen saajaksi (kantajaksi) oli nimetty yhtiö ja riidan muiksi asianosaisiksi ulosottovelallinen sekä ulosottovelkojat. Yhtiö nosti täytäntöönpanoriitakanteen vain ulosottovelkojia vastaan. Käräjäoikeus ja hovioikeus hylkäsivät kanteen. Korkeimmassa oikeudessa kanne jätettiin kokonaan tutkimatta, koska yhtiö ei ollut käräjäoikeuden antaman, lakiin perustuvan osoituksen mukaisesti nostanut määräajassa kannetta ulosottovelallista vastaan.
UL 9 luku 6 § 1 mom 3 kohta
UL 9 luku 8 § 2 mom
UL 9 luku 10 § 2 mom
Asian käsittely alemmissa oikeuksissa
Ulosmittaus ja täytäntöönpanoriitaosoituksen antaminen
Avustava ulosottomies ulosmittasi 28.3.2001 A:n veloista kaksi kiinteistöä.
X Oy valitti ulosmittauksesta Espoon käräjäoikeuteen sillä perusteella, että yhtiö omisti ulosmitatut kiinteistöt. Käräjäoikeus antoi 21.3.2002 X Oy:lle täytäntöönpanoriitaosoituksen, jossa se nimesi osoituksen saajaksi (kantajaksi) X Oy:n ja muiksi asianosaisiksi ulosottovelallisen eli A:n sekä ulosottovelkojat eli veroviraston ja B Oy:n.
Espoon käräjäoikeuden tuomio 3.1.2003
X Oy nosti osoituksen perusteella kanteen, jossa se ilmoitti kantajaksi itsensä ja ulosottovelkojiksi veroviraston ja B Oy:n, sekä vaati, että X Oy:n vahvistetaan omistavan ulosmitatut kiinteistöt.
Mainitsemillaan perusteilla käräjäoikeus hylkäsi kanteen.
Asian on ratkaissut käräjätuomari Sinikka Kannisto.
Helsingin hovioikeuden tuomio 11.4.2005
X Oy valitti hovioikeuteen ja toisti vaatimuksensa.
Hovioikeus, jossa valittajan vastapuolina olivat verovirasto ja B Oy, jätti mainitsemillaan perusteilla käräjäoikeuden tuomion lopputuloksen pysyväksi.
Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Lauri Nouro, Varpu Vihuri ja Kristiina Lankoski-Joutsi. Esittelijä Antti Vuori-Karvia.
Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa
X Oy:lle myönnettiin valituslupa. Valituksessaan X Oy vaati, että hovioikeuden tuomio kumotaan ja että Korkein oikeus vahvistaa yhtiön omistusoikeuden ulosmitattuihin kiinteistöihin.
Verovirasto antoi pyydetyn vastauksen ja vaati, että valitus hylätään. B Oy ei antanut pyydettyä vastausta.
Välitoimet
Valitusta käsitellessään Korkein oikeus kiinnitti huomiota siihen, että käräjäoikeus oli 21.3.2002 antaessaan X Oy:lle edellä kerrotun osoituksen täytäntöönpanoriitakanteen nostamiseen osoittanut riidan muiksi asianosaisiksi A:n, veroviraston ja B Oy:n. Asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan X Oy oli nostanut täytäntöönpanoriitakanteen vain verovirastoa ja B Oy:tä vastaan. Tämän vuoksi Korkein oikeus kehotti X Oy:tä, verovirastoa ja B Oy:tä lausumaan perustellut käsityksensä siitä, mikä merkitys asiassa oli sillä, että kannetta ei käräjäoikeuden antaman, lakiin perustuvan osoituksen mukaisesti ollut pantu määräajassa vireille velallista eli A:ta vastaan.
X Oy, verovirasto ja B Oy antoivat pyydetyt lausumat.
Korkeimman oikeuden ratkaisu
Perustelut
Asian tausta
1. Avustava ulosottomies oli ulosmitannut 28.3.2001 A:n veloista kaksi kiinteistöä. X Oy:n valitettua ulosmittauksesta sivullisena sillä perusteella, että yhtiö omisti ulosmitatut kiinteistöt eikä niitä siten voitu ulosmitata A:n veloista, Espoon käräjäoikeus on 21.3.2002 antamallaan päätöksellä nro 02/2164 osoittanut X Oy:n ajamaan asiassa täytäntöönpanoriitakannetta.
2. Antamassaan täytäntöönpanoriitaosoituksessa käräjäoikeus on nimennyt osoituksen saajaksi (kantajaksi) X Oy:n ja riidan muiksi asianosaisiksi A:n, veroviraston ja B Oy:n. Osoituksen mukaan kanne tuli nostaa neljän viikon kuluessa osoituksen tiedoksi saamisesta. Osoituksessa ilmoitettiin myös, että osoituksen saaja menettää oikeutensa vedota väitteeseensä tai vaatimukseensa kyseisessä ulosottoasiassa, jollei hän nosta kannetta osoituksen mukaisesti määräajassa. Määräaikaa on X Oy:n pyynnöstä jatkettu 7.5.2002 saakka.
3. X Oy on 7.5.2002 toimittanut käräjäoikeuteen haastehakemuksen, jossa kantajaksi on ilmoitettu X Oy ja ulosottovelkojiksi verovirasto ja B Oy. Haastehakemuksessa ei ole nimetty asianosaiseksi A:ta. Kanteessaan X Oy on vaatinut, että sen vahvistetaan omistavan ulosmitatut kiinteistöt. Käräjäoikeus on pyytänyt asiassa kirjallisen vastauksen vain verovirastolta ja B Oy:ltä. Käräjäoikeuden pöytäkirjasta tai muistakaan asiakirjoista ei ilmene, että A olisi haastettu asiaan osalliseksi tai että häntä kohtaan olisi esitetty vaatimuksia.
Mistä asiassa on kysymys
4. Asiassa on kysymys siitä, voidaanko X Oy:n kanne tutkia, ottaen huomioon, että A:ta ei käräjäoikeuden antaman täytäntöönpanoriitaosoituksen mukaisesti ole haastettu asiaan osalliseksi.
Sovellettavat säännökset
5. Osoitusta täytäntöönpanoriitakanteen nostamiseen koskevan ulosottolain 9 luvun 6 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan, jos sivullinen vastustaa täytäntöönpanoa sillä perusteella, että se loukkaa hänen oikeuttaan, ulosottomiehen on osoitettava asianomainen nostamaan käräjäoikeudessa riita-asiana kanne (täytäntöönpanoriita) silloin, kun väitteen tai vaatimuksen tueksi on esitetty todennäköisiä perusteita ja kun ulosottoasia on tämän johdosta tullut epäselväksi eikä selvitystä voida hankkia ulosottomenettelyssä. Luvun 7 §:n mukaan osoituksessa on muun muassa mainittava riidan asianosaiset ja selostettava määräajassa tapahtuvan kanteen vireillepanon laiminlyönnin seuraus.
6. Täytäntöönpanoriidan asianosaisia koskevan ulosottolain 9 luvun 8 §:n 2 momentin mukaan osoitus on annettava 6 §:ssä mainitun väitteen tai vaatimuksen esittäjälle, jollei epäselvää kysymystä koskevan selvityksen esittäminen kuulu toiselle. Lainkohdan mukaan ulosottomiehen ja muutoksenhakutuomioistuimen on kuitenkin osoitettava sivullinen nostamaan luvun 6 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu kanne velkojaa ja velallista vastaan taikka velkoja sivullista ja velallista vastaan. Täytäntöönpanoriitaa koskevien ulosottolain 9 luvun säännösten säätämiseen johtaneissa esitöissä (HE 106/1995 vp s. 73 - 74) todetaan viimeksi mainitun lainkohdan osalta nimenomaisesti, että sivullisen omistusoikeutta koskevassa täytäntöönpanoriidassa asianosaisia olisivat velkoja, velallinen ja sivullinen huolimatta siitä, ajaako kannetta sivullinen vai velkoja. Sivullisen oikeutta koskeva täytäntöönpanoriitakanne on siis aina nostettava myös velallista vastaan.
7. Täytäntöönpanoriidan vireillepanoa ja sen laiminlyönnin seurauksia koskevan ulosottolain 9 luvun 10 §:n 2 momentin mukaan, jollei asianosainen nosta kannetta osoituksen mukaisesti siinä ilmaistussa määräajassa, hän menettää oikeutensa vedota sanottuun väitteeseen tai vaatimukseen siinä ulosottoasiassa.
Säännösten soveltaminen käsillä olevassa asiassa
8. X Oy ei ole käräjäoikeuden antaman, lakiin perustuvan täytäntöönpanoriitaosoituksen mukaisesti nostanut kannetta määräajassa velallista eli osoituksessa mainittua A:ta vastaan. Osoitukseen on sisältynyt myös selostus määräajassa tapahtuvan kanteen vireillepanon laiminlyönnin seurauksesta. Laiminlyöntinsä johdosta yhtiö on ulosottolain 9 luvun 10 §:n 2 momentin mukaan menettänyt oikeutensa vedota väitteisiin ja vaatimuksiin siinä ulosottoasiassa, jossa osoitus on annettu. Oikeudenmenetys koskee paitsi yhtiön suhdetta ulosottovelalliseen myös sen suhdetta niihin ulosottovelkojiin, joita vastaan kanne on nostettu. Yhtiön laiminlyönti on seikka, joka tuomioistuimen on viran puolesta otettava huomioon.
Asian palauttamista koskeva vaatimus
10. Vielä Korkein oikeus toteaa, että X Oy on itse laiminlyönyt nostaa kanteen A:ta vastaan. Täytäntöönpanoriitaosoituksessa tarkoitettu määräaika täytäntöönpanoriitakanteen nostamiselle on kulunut umpeen. Määräajan päätyttyä yhtiö ei voi korjata laiminlyöntiään myöskään täydentämällä haastehakemusta omasta aloitteestaan. Tähänkään nähden ei ole syytä palauttaa asiaa käräjäoikeuteen.
Päätöslauselma
Vaatimus asian palauttamisesta käräjäoikeuteen hylätään.
Käräjäoikeuden ja hovioikeuden tuomiot kumotaan. X Oy:n kanne jätetään tutkimatta.
Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Lauri Lehtimaja, Kati Hidén, Kari Kitunen, Mikael Krogerus ja Liisa Mansikkamäki. Esittelijä Kari Vesanen.
---
[SV]
Tingsrätten hade till följd av utsökningsbesvär som anförts av ett utomstående aktiebolag anvisat bolaget att väcka talan i verkställighetstvist, så att bolaget i anvisningen angetts som mottagare av anvisningen (kärande) och utsökningsgäldenären och utsökningsborgenärerna som övriga parter i tvisten. Bolaget väckte talan endast mot utsökningsborgenärerna. Tingsrätten och hovrätten förkastade käromålet. Högsta domstolen lämnade talan helt utan prövning eftersom bolaget inte väckt talan mot utsökningsgäldenären inom den tid som utsatts i den anvisning som tingsrätten gett och som grundade sig på lag.
UL 9 kap 6 § 1 mom 3 punkten
UL 9 kap 8 § 2 mom
UL 9 kap 10 § 2 mom