Supreme Court holds that 90-day consultation period in collective bargaining law counts calendar days, not work days.
Finlandia (FI)
Sintesi Legislator
Generato dall'IAThe Supreme Court dismissed the union's appeal against the lower court's decision to reject the union's claim. The union argued that a 90-day consultation period was violated because the work-shortening measures spanned over 90 calendar days, even though the actual number of work days was under 64. The court ruled that the 90-day limit in the collective bargaining law refers to calendar days unless specified otherwise, thereby confirming the employer's compliance with the consultation requirement.
Regesto Legislator
Generato dall'IALaki yhteistoiminnasta yrityksissä 8 § 2 momentti; The 90-day period for consultation in work-shortening measures is calculated based on calendar days, not work days, unless explicitly stated otherwise.
Parole chiave
Generato dall'IADisposizioni normative citate
Generato dall'IAGiurisprudenza citata
Generato dall'IADecisioni correlate
Generato dall'IATesto completo
Työviikkoa lyhentämällä toteutetussa osittaislomautuksessa lomautustyöpäivät, joiden lukumäärä ei ylittänyt 90 kalenteripäivää vastaavaa 64 työpäivää, olivat sijoittuneet yli 90 päivän pituiselle ajanjaksolle. Toimenpiteen ei katsottu edellyttäneen yhteistoimintalain 8 §:n 2 momentissa tarkoitettua kolmen kuukauden neuvotteluaikaa.
L yhteistoiminnasta yrityksissä 8 § 2 mom
ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA
Kanne Kirkkonummen kihlakunnanoikeudessa
Rakennusliitto r.y. lausui Gyproc Oy:tä vastaan ajamassaan kanteessa, että yhtiö oli 20.3.1991 tehnyt henkilöstöryhmien edustajille yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain (jäljempänä yhteistoimintalaki) 7 a §:n mukaisen neuvotteluesityksen neuvottelujen käynnistämiseksi yhtiön Kirkkonummella sijainneella toimintalaitoksella toimeenpantaviksi suunnitelluista lomautuksista ja irtisanomisista. Neuvotteluja oli käyty 4.4.1991 saakka. Sen jälkeen lomautukset oli toimeenpantu ja niistä oli 12.4.1991 ilmoitettu henkilöstön edustajille sekä myös ilmoitustauluilla. Yhtiö oli toteuttanut lomautukset lyhentämällä työviikon nelipäiväiseksi. Lomautukset olivat jatkuneet vielä vuonna 1992, joten lomautusjärjestelyn kesto oli selvästi ylittänyt yhteistoimintalain 8 §:n 2 momentissa tarkoitetut 90 päivää.
Tämän vuoksi yhdistys, jolle työntekijät olivat siirtäneet saatavansa perittäviksi, vaati vahvistettavaksi, että yhtiö oli laiminlyönyt yhteistoimintalain 7 §:ssä ja 8 §:n 2 momentissa säädetyn neuvotteluvelvoitteen pannessaan yhtiön työntekijöitä ja toimihenkilöitä koskeneet työajan lyhennystoimet täytäntöön ennen kuin kolme kuukautta oli kulunut neuvotteluesityksen tekemisestä.
Vastaus
Yhtiö kiisti kanteen ja vaati sen hylkäämistä. Yhtiön mukaan yhteistoimintalain 8 §:n 2 momentissa mainituilla 90 päivällä tarkoitettiin työpäiviä eli tosiasiallisia lomautuspäiviä.
Kihlakunnanoikeuden päätös 27.10.1992
Kihlakunnanoikeus lausui mainitsemillaan perusteilla, että yhtiö ei ollut lomauttanut ketään työntekijäänsä tai toimihenkilöään yli 53 päiväksi.
Yhteistoimintalaissa ei määritelty, miten sen 8 §:n 2 momentissa säädetty 90 päivän aika oli laskettava. Lain esitöistäkään ei ilmennyt, miten kyseiset päivät oli tarkoitus laskea. Lain tarkoituksena ei voinut olla, että hyvinkin lyhyet lomautusajat tulisivat pitkän neuvotteluvelvollisuuden piiriin.
Kihlakunnanoikeus katsoi, että koska lomautukset olivat kestäneet korkeintaan 53 työpäivää ja todellinen lomautusaika oli ollut vähemmän kuin lainkohdassa tarkoitetut 90 päivää, työnantaja ei ollut rikkonut yhteistoimintalain mukaisia neuvotteluvelvoitteitaan.
Tämän vuoksi kihlakunnanoikeus hylkäsi kanteen.
Helsingin hovioikeuden tuomio 29.12.1993
Yhdistys valitti hovioikeuteen. Hovioikeus totesi, että työlainsäädännössä oli sanaa "päivä" käytetty useassa eri merkityksessä. Sitä oli käytetty vastaamaan sanoja "kalenteripäivä", "arkipäivä" tai "työpäivä". Yhteistoimintalaissa omaksuttu systematiikka viittasi siihen, että sen aikamääräykset tarkoittivat kalenteripäiviä, ellei nimenomaisesti ollut muuta sanottu. Työtuomioistuin oli tuomiossaan TT 1992-150, kun kyse oli ollut työntekijöiden yhtäjaksoisesta lomauttamisesta, katsonut, että työehtosopimuksen osaksi otetun yhteistoimintalain 8 §:n 2 momentin tarkoitusta ja sanamuotoa vastasi parhaiten tulkinta, jonka mukaan säännöksessä oli päivillä tarkoitettu kalenteripäiviä. Hovioikeus ei katsonut aiheelliseksi poiketa työtuomioistuimen omaksumasta kannasta.
Hovioikeus ei muuttanut raastuvanoikeuden päätöksen lopputulosta.
MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA
Yhdistykselle on myönnetty valituslupa. Valituksessaan yhdistys on vaatinut hovioikeuden tuomion kumoamista ja kanteensa hyväksymistä. Yhtiö on vastannut valitukseen.
KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 18.10.1994
Hovioikeuden tuomiota ei muuteta.
Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Iirola, Korhonen ja Mansikkamäki. Esittelijä Timo Pirttijärvi.
Asian ovat ratkaisseet presidentti Heinonen sekä oikeusneuvokset Paasikoski, Raulos, Hidén ja Kivinen. Esittelijä Sari Ruokojärvi.
---
[SV]
Permitteringen hade verkställts genom en förkortning av arbetsveckan. De arbetsdagar då arbetstagarna var permitterade inföll under en tidsperiod som var längre än 90 dagar och permitteringsdagarnas antal översteg inte 64 arbetsdagar motsvarande 90 kalenderdagar. Åtgärden ansågs inte ha förutsatt i 8 § 2 mom. lagen om samarbete i företag avsedd tre månaders förhandlingstid.
L om samarbete i företag 8 § 2 mom
Hela rättsfallet är i FKKO-registret.