Supreme Court allows seller's claim that buyer must take full common area share per contract terms.

A oli myynyt B:lle omistamastaan tilasta kauppakirjassa tarkemmin yksilöidyt määräalat ehdoin, että määräaloista muodostettava tila sai kantatilan koko osuuden yhteisiin alueisiin. Samana päivänä vahvistetulla kauppakirjalla A myi C:lle kantatilan lukuunottamatta B:lle myytyjä määräaloja. Koska B:lle myydyt määräalat olivat saaneet kantatilan koko osuuden yhteisiin alueisiin, kantatilan kaupassa ei ollut tarkoitettu, että C saisi kantatilan osalukua vastaavan osuuden yhteisistä alueista. Tämän vuoksi ja kun C oli määräalan kaupasta tietoinen, kantatilan koko osuus yhteisiin alueisiin kuului B:lle muodostettavaan tilaan.

ASIAN AIKAISEMPI KÄSITTELY

Toimitus

B oli 11.4.1988 vahvistetulla kauppakirjalla ostanut A Ranta-Hiivalan tilasta RN:o 44:8, sittemmin 44:12, Iin kunnan Pohjois-Iin kylässä kauppakirjassa tarkemmin yksilöidyt määräalat muun muassa ehdoin, että määräaloista muodostettavat tilat saivat osalukunsa mukaisen osuuden kaikista kantatilan yhteisistä. Edelleen näistä määräaloista muodostettava tila sai Veijolan kantatilan yhteisten alueiden jaossa Rontinsaaresta myytäville tiloille mahdollisesti tulevan osuuden.

Samana päivänä vahvistetulla kauppakirjalla B oli myynyt C:lle Ranta-Hiivalan kantatilan lukuunottamatta B:lle edellä mainitulla kauppakirjalla ja Iin kunnalle niin ikään 11.4.1988 vahvistetulla kauppakirjalla myytyjä määräaloja.

B oli hakenut lohkomistoimitusta saadakseen erottaa edellä tarkoitetut määräalat sekä eräät muista tiloista ostamansa määräalat itsenäiseksi tilaksi.

Lohkomistoimituksessa B:lle oli muodostettu hänen määräaloistaan Saaralan tila jm (3:89, 9:281, 44:12)/2 Ranta-Hiivalan kantatilan jäädessä C:lle.

B oli toimituksessa vaatinut tilalle jm 2 Ranta-Hiivalan tilan RN:o 44:12 koko osuutta Rontinsaaressa olleisiin Veijolan talon N:o 3 yhteisiin alueisiin, joista myös Ranta-Hiivalan tilalle kuuluva osuus oli määräalan kauppaa tehtäessä vireillä olleessa ja sittemmin maarekisteriin 23.11.1990 merkityssä talojen Veijola N:o 3 ja Piukkula N:o 4 yhteisten alueiden jakotoimituksessa nro 100415-7 liitetty Ranta-Veijolan tilaan RN:o 3:89. C oli puolestaan ilmoittanut, että hän tosin oli ollut tietoinen N:lle myydyistä määräaloista mutta ei siitä kauppaehdosta, jonka mukaan Ranta-Hiivalan tilan koko osuus mainittuihin yhteisiin alueisiin olisi tullut määräaloille. Tämän vuoksi C oli vaatinut, että lohkotilalle jm 2 tuli antaa vain sen osaluvun mukainen osuus kaikista Ranta-Hiivalan tilan RN:o 44:12 yhteisistä.

Toimitusinsinööri oli päätöksessään lausunut, että koska oli ilmeistä, ettei C ollut ollut tietoinen siitä, että koko Ranta-Hiivalan tilan RN:o 44:8 osuus Rontinsaaressa sijaitseviin yhteisiin alueisiin oli tullut B:n tilasta ostamille määräaloille, lohkotila jm 2 sai osalukuaan vastaavan osuuden mainituista yhteisistä.

Mainitulla perusteella toimitusinsinööri erotti lohkotilalle jm 2 sen osuutta 1/6 vastaavan osuuden Ranta-Hiivalan tilan yhteisistä kantatilan saadessa sen osuutta vastaavat 5/6 osaa.

Pohjois-Suomen maaoikeuden päätös 12.11.1991

Maaoikeus, jonne B oli valittanut, oli päätöksessä selostetun näytön perusteella pitänyt uskottavana, ettei C ollut ollut tietoinen, että B:lle muodostettu määräala saisi osalukuaan suuremman osuuden Rontinsaaressa olleesta yhteisestä alueesta ja että C kantatilan ostaessaan oli ollut siinä käsityksessä, että kantatilaa seurasivat sen osalukua vastaavat osuudet myös näihin yhteisiin.

Mainituilla perusteilla maaoikeus oli jakolain 187 §:n nojalla hylännyt B:n valituksen.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

B on valituksessaan ensisijaisesti toistanut maaoikeudessa esittämänsä vaatimukset ja toissijaisesti vaatinut asian palauttamista maaoikeuteen.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 19.4.1993

A on 11.4.1988 vahvistetulla kauppakirjalla myynyt B:lle Ranta-Hiivalan tilasta RN:o 44:8, sittemmin 44:12, Iin kunnan Pohjois-Iin kylässä kauppakirjassa tarkemmin yksilöidyt määräalat. Kauppakirjan 4 kohdan mukaan määräaloista muodostettavat tilat saavat osalukunsa mukaisen osuuden kaikista kantatilan yhteisistä. Edelleen näistä määräaloista muodostettava tila saa Veijolan kantatilan yhteisten alueiden jaossa Rontinsaaresta myytäville tiloille mahdollisesti tulevan osuuden.

Samana päivänä vahvistetulla kauppakirjalla A on myynyt C:lle Ranta-Hiivalan kantatilan lukuunottamatta B:lle edellä mainitulla kauppakirjalla ja Iin kunnalle niin ikään 11.4.1988 vahvistetulla kauppakirjalla myytyjä määräaloja.

Koska A:n B:lle myymät määräalat ovat kauppakirjan ehtojen mukaan saaneet muun ohessa Veijolan kantatilan yhteisten alueiden jaossa Rontinsaaresta tulevan osuuden eli enemmän kuin määräalojen osaluvun mukainen osuus edellyttäisi, Ranta-Hiivalan kantatilan kaupassa ei ole tarkoitettu, että C saisi tilan osalukua vastaavan osuuden mainitusta yhteisestä alueesta. Tämän vuoksi ja kun C on ollut tietoinen puheena olevasta määräalojen kaupasta, Korkein oikeus on määrännyt, että B:n tässä lohkomistoimituksessa muodostetulle tilalle jm 2 on kuuluva kauppakirjassa tarkoitetut osuudet Ranta-Hiivalan tilan yhteisiin.

Mainituilla perusteilla maaoikeuden ja toimitusmiesten päätökset on kumottu siltä osalta kuin jakomerkeille 2 ja 3 on erotettu yhteiseksi toimituksessa nro 100415-7 tilaan Ranta-Veijola RN:o 3:89 liitetyt tilukset siten, että jm 2 on saanut 1/6 yhteisestä ja Ranta-Hiivalan kantatila jm 3 on saanut 5/6 yhteisestä alueesta. Toimitus on palautettu kumotulta osalta toimitusmiehille uudelleen käsiteltäväksi.

Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Portin, Krook, Wirilander ja Raulos sekä ylimääräinen oikeusneuvos Hidén

---

[SV]

A hade av sin lägenhet till B sålt i köpebrevet närmare angivna områden på villkor att den lägenhet som bildades av områdena fick stomlägenhetens hela andel av de samfällda områdena. Samma dag sålde A till C stomlägenheten med undantag för de områden som sålts till B. Då de områden som sålts till B hade fått stomlägenhetens hela andel av de samfällda områdena hade avsikten inte varit att C genom köpet skulle få andel av samfällda motsvarande stommens andelstal. Därför och då C hade känt till arealköpet hörde stomlägenhetens hela andel av de samfällda områdena till den för B avstyckade lägenheten.

Hela rättsfallet är i FKKO-registret