Supreme Court allows expropriation by city after hospital association transfers rights, citing division act rules.

Sairaalan kuntainliitto oli RakennusL 50 §:n perusteella pannut vireille sairaala-alueeseen kuuluvan tontinosan lunastustoimituksen. Kaupunki sai hakijana jatkaa toimitusta esitettyään maaoikeudessa selvityksen siitä, että kuntainliitto oli luovuttanut oikeutensa sairaalaan ja tonttiin kaupungille.

RakennusL 50 § 1 mom

LunastusL 16 § 1 mom

JL 77 §

ASIAN KÄSITTELY LUNASTUSTOIMITUKSESSA JA MAAOIKEUDESSA

Toimituksen perusteena oleva hakemus

Lapin keskussairaalan kuntainliitto on Lapin läänin maanmittauskonttorille osoittamassaan hakemuksessa pyytänyt, siltä osin kuin nyt on kysymys, että sille rakennuslain 50 §:n nojalla lunastetaan Rovaniemen kaupungin asemakaavassa sairaaloiden ja muiden sosiaalista toimintaa palvelevien rakennusten alueeksi osoitetussa 2. kaupunginosan korttelissa nro 48 olevaan tonttiin nro 5 kuuluva alue A:n myötäpuolineen yhteisesti omistaman Korkalo I nimisen tilan RN:o 17:154 ja erään toisen tilan yhteisestä alueesta. Hakemuksen johdosta maanmittauskonttori on kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain, jäljempänä lunastuslaki, 11 §:n 2 momentin nojalla antanut määräyksen lunastustoimituksen suorittamiseen.

Toimitus

Kuntainliitto on näin vireille tulleessa toimituksessa ilmoittaen omistavansa kysymyksessä olevan tontin nro 5 alueella sijaitsevan sairaalan uudistanut lunastusvaatimuksensa edellä mainituilta osin. A ja hänen myötäpuolensa yhteisesti ovat esittäneet, ettei lunastukselle ollut perusteita, koskei tonttia nro 5 ollut asemakaavassa tarkoitettu nimenomaan kuntainliiton tarpeisiin. Sen vuoksi A myötäpuolineen on vaatinut toimituksen jättämistä sikseen ja korvausta edunvalvontakustannuksistaan korkoineen.

Lunastustoimikunta oli 2.12.1987 pidetyssä toimituskokouksessa todennut, että Suomen valtio oli 12.7.1965 päivätyllä sopimuskirjalla luovuttanut Lapin keskussairaalan kuntainliitolle Lapin lääninsairaalan alueen, rakennukset ja irtaimiston keskussairaalana käytettäväksi ja että asemakaavan vahvistamisen aikaan 14.8.1979 sairaala oli ollut ja oli edelleenkin kuntainliiton omistuksessa. Tähän nähden ja koska tontti nro 5 oli asemakaavassa rakennuslain 50 §:n 1 momentissa edellytetyllä tavalla tarkoitettu kuntainliiton tarpeisiin ja kuntainliitolla siten oli lunastusoikeus tontin alueeseen nyt kysymyksessä olevilta osin, lunastustoimikunta on hylännyt vaatimuksen toimituksen sikseen jättämisestä.

Vaatimukset maaoikeudessa

A ja hänen myötäpuolensa yhteisesti ovat maaoikeudessa valituksessaan uudistaneet edellä mainitut vaatimuksensa ja lisäksi vaatineet kuntainliitolta korvausta oikeudenkäyntikuluistaan maaoikeudessa.

Rovaniemen kaupunki on maaoikeudessa kuultuna vedonnut sen ja kuntainliiton välillä 23.6.1988 tehtyyn kiinteistön luovutussopimukseen, jolla kaupunki oli hankkinut omistukseensa tontin nro 5 alueella sijaitsevan sairaalan, ja sen mukaisesti vaatinut, että kuntainliiton sijasta kaupungille rakennuslain 50 §:n 1 momentin nojalla lunastetaan tonttiin nro 5 kuuluva kysymyksessä oleva alue ja että A:n ja hänen myötäpuoltensa valitus hylätään. Lisäksi kaupunki on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan korkoineen.

Tämän johdosta A ja hänen myötäpuolensa ovat lausuneet, ettei kaupungin vaatimaa lunastusta voitu ottaa käsiteltäväksi valituksenalaisen toimituksen yhteydessä, ja lisäksi kiistäneet kaupungin lunastusoikeuden kysymyksessä olevan alueen osalta, koskei tonttia nro 5 ollut asemakaavassa tarkoitettu kaupungin tarpeisiin. Sen vuoksi he ovat vaatineet kaupungin lunastusvaatimuksen hylkäämistä ja kaupungilta korvausta kuluistaan.

Pohjois-Suomen maaoikeuden päätös 3.10.1989

Maaoikeus on päätöksessään lausunut, että toimitus oli tullut vireille maanmittauskonttorin lunastuslain 11 §:n 2 momentin mukaan antaman määräyksen perusteella. Toimituksen aloittamiseen ei ollut tarvittu lunastuslupaa. Lunastuslain 16 §:n mukaan menettelystä toimituksessa oli soveltuvin kohdin voimassa, mitä jakolaissa oli säädetty pakollisesta tilusvaihdosta, jollei lunastuslain säännöksistä muuta johtunut. Lunastuslaissa ei ollut säännöstä lunastuksen hakijan vaihtumisesta, milloin oli kysymys lunastuslain 11 §:n 2 momenttiin perustuvasta toimituksesta. Jakolain 64 §:n mukaan asianosainen toimituksessa oli sen tilan tai muun alueen omistaja, jota toimitus koski.

Näillä perusteilla maaoikeus on katsonut, että kaupunki, joka nyttemmin omisti kuntainliitolta ostamansa alueet ja joka rakennuslain 50 §:n nojalla sai ilman erityistä määräystä lunastaa sanotussa säännöksessä mainittuja alueita, oli asianosainen toimituksessa.

Edellä lausutuilla ja muutoin lunastustoimikunnan mainitsemilla perusteilla maaoikeus on pysyttänyt lunastustoimikunnan päätöksen toimituksen sikseen jättämistä koskevan vaatimuksen hylkäämisestä. Lisäksi maaoikeus on hylännyt A:n ja hänen myötäpuoltensa vaatimuksen edunvalvontakustannusten korvaamisesta ennenaikaisena ja kaupungin vaatimuksen oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta asian laadun vuoksi.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

Valituslupa on myönnetty 14.2.1990.

A ja hänen myötäpuolensa yhteisesti ovat uudistaen maaoikeudessa esittämänsä vaatineet toimituksen määräämistä jätettäväksi sikseen ja korvausta kuluistaan toimituksessa ja maaoikeudessa. Lisäksi he ovat vaatineet korvausta kuluistaan myös Korkeimmassa oikeudessa korkoineen.

Rovaniemen kaupunki ja Lapin keskussairaalan kuntainliitto erikseen ovat antaneet pyydetyt selitykset ja niissä vaatineet, paitsi valituksen hylkäämistä, kumpikin erikseen korvausta selityksen antamisesta aiheutuneista kuluistaan korkoineen.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 4.6.1991

Perustelut

Lunastuslaissa ei ole säännöstä lunastuksen hakijan vaihtumisesta, milloin on kysymys lunastuslain 11 §:n 2 momenttiin perustuvasta toimituksesta. Tällaisessa toimituksessa hakijan vaihtumisen edellytykset on lunastuslain 16 §:n 1 momentin mukaan, huomioon ottaen jakolain 194 §:n ja 216 §:n 1 momentin säännökset, arvioitava jakolain toimitusmenettelyä koskevien säännösten nojalla. Näihin säännöksiin kuuluvan jakolain 77 §:n mukaan toimitus voidaan suorittaa, vaikkei hakijalla olekaan oikeutta toimituksen hakemiseen, jos toinen asianosainen, jolla siihen on oikeus, toimituksessa vaatii sen suorittamista.

Rovaniemen kaupunki on maaoikeudessa esittänyt selvityksen siitä, että Lapin keskussairaalan kuntainliitto oli 23.6.1988 myynyt kaupungille oikeutensa muun muassa kysymyksessä olevaan tonttiin nro 5 ja sillä oleviin sairaalarakennuksiin sekä siirtänyt kaupungille oikeuden jatkaa kuntainliiton vireille panemaa lunastustoimitusta. Tämän johdosta tontti on rakennuslain 50 §:n 1 momentissa edellytetyllä tavalla asemakaavan mukaan nyt tarkoitettu kaupungin tarpeisiin ja on siten sen lunastettavissa.

Kun kaupunki edellä mainituilla perusteilla on oikeutettu lunastamaan kysymyksessä olevan tontinosan ja se on myös esittänyt tästä vaatimuksen, edellytykset tontinosan lunastamiseksi kaupungille vireillä olevassa toimituksessa ovat jakolain 77 §:stä ilmenevän periaatteen mukaan olemassa.

Tuomiolauselma

Maaoikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta. Asian laadun vuoksi kaupunki ja kuntainliitto saavat pitää vahinkonaan niille selityksen antamisesta täällä aiheutuneet kulut.

Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Salervo, Jalanko, Roos, Tulenheimo-Takki ja Krook

---

[SV]

Ett kommunalförbund för ett sjukhus hade med stöd av 50 § byggnadslagen anhängiggjort en förrättning angående inlösen av en del av en tomt som hörde till sjukhusområdet. En stad fick såsom sökande fullfölja förrättningen efter att i jorddomstolen ha företett utredning om att kommunalförbundet hade överlåtit sin rätt till sjukhuset och tomten åt staden.

ByggnadsL 50 § 1 mom

InlösningsL 16 § 1 mom

L om skifte 77 §

Hela rättsfallet är i FKKO-registret