Sale of magnifying glasses deemed optometry practice unless seller had reasonable grounds to believe they were not corrective lenses.

Suurentavien sangallisten lasien, joita voitiin käyttää näkökyvyn parantamiseksi, vähittäismyyntiä oli pidettävä optikon toimen harjoittamisesta annetun lain 1 §:ssä tarkoitettuna optikon toimen harjoittamisena.

Kun syytetyillä kuitenkin oli ollut perusteltua aihetta uskoa, etteivät lasit olleet mainitussa lainkohdassa tarkoitettuja silmälaseja, myyntiä ei luettu heidän syykseen tahallisena rikoksena.

L optikon toimen harjoittamisesta 1 §

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Helsingin raastuvanoikeuden päätös 15.1.1987

Raastuvanoikeus on virallisen syyttäjän syytteestä ja saatuaan asiassa lääkintöhallituksen asiantuntijalausunnon katsonut selvitetyksi, että A ja B olivat vuonna 1986 Helsingissä, A toukokuun ja 10.6. välisenä aikana A Oy:n omistamalla Shell-huoltamolla ja B huhtikuun lopun ja 17.6. välisenä aikana omistamallaan TB-huoltamolla ilman laillista oikeutta harjoittaneet silmälaseiksi luokiteltavien vahvuudeltaan +1,0...+2,5 diopterin sangallisten suurennuslasien vähittäismyyntiä, joita laseja heikkonäköiset ostajat ovat voineet käyttää myös heikkonäköisyytensä korjaamiseksi.

Tämän vuoksi raastuvanoikeus on optikon toimen harjoittamisesta annetun lain 1 ja 5 §:n sekä rikoslain 7 luvun 2 §:n nojalla tuominnut A:n ja B:n kummankin jatketusta optikon toimen harjoittamisesta annetun lain säännösten rikkomisesta, A:n 7:ään 45 markan määräiseen päiväsakkoon eli maksamaan sakkoa 315 markkaa ja B:n 7:ään 60 markan määräiseen päiväsakkoon eli maksamaan sakkoa 420 markkaa.

Tämän ohessa A ja B on tuomittu menettämään valtiolle rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä A 1.065 markkaa ja B 710 markkaa. Samalla B:ltä takavarikoidut lasit on julistettu valtiolle menetetyiksi.

Helsingin hovioikeuden päätös 28.7.1988

Hovioikeus, jossa A ja B ovat vaatineet syytteen hylkäämistä, on todennut, että A ja B olivat huoltoasemillaan myyneet kuluttajille raastuvanoikeuden päätöksessä mainittuja sangallisia niin sanottuja suurentavia lukulaseja. Asiantuntijain lausuntojen mukaan A:n ja B:n myymät vakiomitoituksella varustetut lähityöskentelyyn tarkoitetut lasit olivat olleet silmälaseja.

Optikon toimen harjoittamisesta annetun lain 1 §:n mukaan oikeutettuja määräämään silmälaseja näkövikojen korjaamiseksi olivat ainoastaan lääkärit ja sanotussa laissa tarkemmin määritellyt optikot. Tällaisten silmälasien sovittamista ja vähittäismyyntiä eivät saa toimittaa muut kuin edellä mainitut henkilöt. Hovioikeus katsoi, että laki tarkoittaa sellaisia silmälaseja, jotka määrätään ja sovitetaan yksilöllisesti ja näkövikojen korjaamiseksi. A:n ja B:n myymät vakiomitoituksella varustetut lähityöskentelyyn tarkoitetut lasit, jotka paransivat näkökykyä, eivät olleet sellaisia silmälaseja, jotka määrätään ja sovitetaan yksilöllisesti näkövikojen korjaamiseksi ja joiden sovittamista ja vähittäismyyntiä saa toimittaa ainoastaan lain 1 §:ssä tarkoitettu henkilö.

Asiassa ei ollut myöskään selvitetty, että A ja B olisivat laseja myydessään itse toimittaneet kyseessä olevien lasien sovittamista kuluttajille lain 1 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Koska asiassa oli siten jäänyt näyttämättä, että A ja B olisivat syyllistyneet optikon toimen harjoittamisesta annetun lain säännösten rikkomiseen, hovioikeus on hylännyt syytteen ja vapauttanut A:n ja B:n heille tuomitusta rangaistuksesta ja taloudellisen hyödyn korvausvelvollisuudesta. Vielä hovioikeus on poistanut lausunnon B:ltä takavarikoitujen lasien tuomitsemisesta valtiolle menetetyiksi ja määrännyt ne palautettaviksi B:lle.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

Viralliselle syyttäjälle on myönnetty valituslupa 18.10.1988. A on antanut häneltä pyydetyn vastauksen, mutta B ei ole käyttänyt tilaisuutta vastauksen antamiseen.

A on vastauksessaan muun ohella viitannut Helsingin hovioikeuden ratkaisuun, jossa syyte vastaavanlaisessa asiassa oli hylätty.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 13.10.1989

Perustelut

A ja B ovat raastuvanoikeuden päätöksessä mainituissa tilaisuuksissa ilman laillista oikeutta harjoittaneet silmälaseiksi luokiteltavien vahvuudeltaan +1,0...+2,5 diopterin suurentavien sangallisten lasien vähittäismyyntiä, joita laseja heikkonäköiset ovat voineet käyttää myös näkökykynsä parantamiseksi. A:lla ja B:llä on kuitenkin ollut laseista saamansa tiedon nojalla perusteltua aihetta uskoa, etteivät lasit ole olleet sellaisia silmälaseja, joita tarkoitetaan optikon toimen harjoittamisesta annetun lain 1 §:ssä. Tämän vuoksi tapahtunutta myyntiä ei voida lukea A:n ja B:n syyksi tahallisena rikoksena.

Päätöslauselma

Hovioikeuden päätöksen lopputulos jää pysyväksi.

Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Salervo, Mörä, af Häll- ström, Rintala ja Huopaniemi

---

[SV]

Minutförsäljning av med skalmar försedda förstorande glas som kunde användas för rättande av synfel ansågs utgöra i 1 § lagen om utövande av optikeryrket avsett utövande av optikeryrket.

Då de åtalade emellertid hade haft grundad anledning att tro att glasen inte utgjorde i lagrummet avsedda glasögon tillräknades försäljningen dem inte som ett uppsåtligt brott.

L om utövande av optikeryrket § 1

Hela rättsfallet är i FKKO-registret