Supreme Court allows self-defense claim against shopkeeper who shot intruder in emergency situation.

Huoltoasemalle yöksi pistoolilla varustautuneena vartioon jäänyt huoltoaseman hoitaja oli ampunut jalkaan anastustarkoituksessa sisään murtautunutta A:ta, joka uhkaavasti esiintymällä oli koettanut välttää kiinni joutumisen. Huoltoaseman hoitajan katsottiin käyttäneen oikeudettoman hyökkäyksen torjumiseksi ja A:n kiinniottamiseksi enemmän väkivaltaa kuin voitiin pitää välttämättömänä ja olosuhteet huomioon ottaen puolustettavana, minkä vuoksi hänet velvoitettiin suorittamaan A:lle korvausta ampumavamman johdosta.

Ään.

Korvausta soviteltiin vahingonkorvauslain 6 luvun 1 §:n nojalla.

VahL 6 luku 1 §

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Kanne Porin raastuvanoikeudessa

A on B:tä vastaan ajamassaan kanteessa kertonut, että B oli 22.12.1984 Porissa ampunut häntä vasempaan jalkaan seurauksin, että reisiluu oli katkennut. Toipumisvaiheessa oli todettu, että jalka tuli lyhenemään jonkin verran. Sen vuoksi ja kun ne olosuhteet, joissa ampuminen oli tapahtunut, eivät pakottaneet B:tä niin menettelemään, A on vaatinut, että B velvoitetaan suorittamaan hänelle korvaukseksi kivusta ja särystä 30.000 markkaa sekä pysyvästä viasta ja haitasta 170.000 markkaa.

Raastuvanoikeuden päätös 5.3.1986

Raastuvanoikeus on katsonut selvitetyksi, ettei B edellä selostetussa tilanteessa ollut ollut tietoinen huoltamoon tunkeutuneiden henkilöiden lukumäärästä eikä siitä, olivatko he mahdollisesti olleet aseistettuja. A ei ollut B:n varoituksen kuultuaan jäänyt paikalleen, vaan oli lähestynyt B:tä. A oli B:n ampuessa ollut niin lähellä B:tä, ettei tällä sanotuissa varsin ahtaissa tiloissa, hämärässä valaistuksessa ja huoltoaseman ovien ollessa takalukossa ollut enää itseään suojellakseen ollut mahdollisuutta muulla tavoin torjua A:n hyökkäystä kuin ampumalla.

Tämän vuoksi ja koska B oli aiheuttanut A:lle vamman, josta raastuvanoikeuden mielestä ei jäänyt pysyvää haittaa, suojellakseen itseään ja omaisuuttaan alkaneelta oikeudettomalta hyökkäykseltä, raastuvanoikeus on katsonut, ettei B ollut velvollinen korvaamaan A:lle sanotussa hätävarjelutilanteessa syntyneitä vahinkoja, ja hylännyt kanteen.

Asianajaja Reijo Myntille on määrätty maksettavaksi valtion varoista korvaukseksi asiasta aiheutuneista kuluista 168 markkaa 90 penniä ja palkkioksi työstä ja ajanhukasta 5.410 markkaa eli yhteensä 5.578 markkaa 90 penniä, jotka määrät samoin kuin A:n kuulustuttamalle todistajalle samoista varoista maksettu todistajanpalkkio jäivät valtion vahingoksi.

Turun hovioikeuden tuomio 19.12.1986

Hovioikeus, jonka tutkittavaksi A oli saattanut jutun, on jättänyt asian raastuvanoikeuden päätöksen varaan. Valtion varoista on määrätty suoritettavaksi Myntille palkkioksi A:n avustamisesta hovioikeudessa 600 markkaa, mikä määrä jäi valtion vahingoksi.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

A:lle on myönnetty valituslupa 12.3.1987.

A on valituksessaan vaatinut kanteensa hyväksymistä ja samalla pyytänyt, että asianajaja Myntin kuoltua 25.4.1986 hänen oikeudenkäyntiavustajakseen määrättäisiin 1.2.1987 lukien varatuomari Reijo Huotelin. B on antanut häneltä pyydetyn vastauksen muutoksenhakemukseen.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU

Avustajanmääräys

Koska A:n oikeudenkäyntiavustajaksi määrätty asianajaja Myntti on kuollut ja kun A ei olisi ilman avustajaa kyennyt asianmukaisesti valvomaan etuaan ja oikeuttaan täällä, Korkein oikeus määrää A:n uudeksi oikeudenkäyntiavustajaksi 1.2.1987 lukien hänen avustajanaan täällä toimineen varatuomari Reijo Huotelinin.

Pääasiaratkaisun perustelut

Lääkärintodistuksen mukaan A:n vasempaan jalkaan osunut laukaus on aiheuttanut reisiluun pirstaleisen avomurtuman, jonka seurauksena vasen jalka on lyhentynyt noin 1,5 senttimetriä. Korkein oikeus katsoo tästä aiheutuneen A:lle pysyvän vian ja haitan sekä vamman aiheuttaneen hänelle myös kipua ja särkyä.

A:n murtauduttua B:n vartioimalle huoltoasemalle ja ryhdyttyä anastamaan siellä ollutta omaisuutta hän on tehnyt rikoksen, josta saattaa tulla vankeutta. Rikospaikalla odottamassa ollut B on tavannut A:n verekseltä rikosta tekemässä, joten hänellä rikoslain voimaanpanemisesta annetun asetuksen 23 §:n 1 momentin nojalla on ollut oikeus ottaa A kiinni. A:n käyttäytyessä B:n kertomin tavoin ja siis ilmeisesti vastarintaa tekemällä koettaessa välttää kiinni joutumisen B:llä rikoslain 3 luvun 8 §:n 2 ja 4 momentin nojalla on ollut oikeus käyttää sellaisia voimakeinoja, joita kiinniottamisen toimittamiseksi voidaan olosuhteisiin nähden pitää puolustettavina. B:llä on ollut myös rikoslain 3 luvun 6 §:n nojalla oikeus itseään sekä omaansa ja toisen omaisuutta suojellakseen rangaistuksen alaiseksi joutumatta tehdä rangaistava teko, joka hänen kertomansa A:n oikeudettoman hyökkäyksen torjumiseksi on ollut välttämätön.

B on kuitenkin yöksi huoltoasemalle jääden varta vasten ryhtynyt väijymään mahdollisia murtautujia ainoana turvakeinonaan ampuma-ase, jota hän välittömästi on käyttänytkin. Tällaista voimakeinoa yksityisen kansalaisen käyttämänä ei voida kiinniottamisen toimittamiseksi olosuhteisiin nähden pitää puolustettavana eikä anastajan taholta aloitetun tai uhkaavan hyökkäyksen torjumiseksi välttämättömänä. B:llä olisi ollut muitakin keinoja varkaiden kiinniottamiseen ja huoltoasemalla olevan omaisuuden suojelemiseen kuin pelkkä turvautuminen tilanteen mukaan helposti hengenvaaralliseksi muodostuvaan ampuma-aseen käyttöön. Hänellä olisi esimerkiksi ollut mahdollisuus asettua yhteistoimintaan huoltoasemaa vartioineen vartiointiliikkeen tai muiden henkilöiden kanssa sekä edeltä käsin suunnitella toiminta tapahtuvaksi sellaisia keinoja käyttäen, joita olosuhteisiin nähden voidaan pitää puolustettavina ja anastuksen torjumiseksi riittävinä.

Näillä perusteilla Korkein oikeus katsoo, että B on tuottamuksellaan aiheuttanut A:lle edellä kerrotut pysyvän vian ja haitan sekä kipua ja särkyä, joista hän on velvollinen suorittamaan A:lle korvausta. Kun A ampumista edeltäneellä menettelyllään itse on myötävaikuttanut hänelle aiheutuneen vahingon syntymiseen, korvauksia vahingonkorvauslain 6 luvun 1 §:n nojalla puolella sovitellen Korkein oikeus arvioi B:n A:lle kivusta ja särystä suoritettavan korvauksen 5.000 markaksi sekä pysyvästä viasta ja haitasta suoritettavan korvauksen samoin 5.000 markaksi.

Avustajanpalkkio

Valtion varoista suoritetaan varatuomari Reijo Huotelinille palkkioksi A:n avustamisesta Korkeimmassa oikeudessa 1.000 markkaa, mikä määrä jutun täällä hävinneen B:n on korvattava valtiolle.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomio kumotaan. B velvoitetaan suorittamaan A:lle korvaukseksi kivusta ja särystä 5.000 markkaa sekä pysyvästä viasta ja haitasta samoin 5.000 markkaa.

Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 4 §:n 1 momentin ensimmäisestä virkkeestä ilmenevän periaatteen mukaan valtion varoista A:n avustajalle ja hänen kuulustuttamalleen todistajalle alemmissa oikeuksissa suoritetut määrät jäävät valtion vahingoksi.

Eri mieltä olevan jäsenen lausunto

Tavattuaan A:n verekseltä rikosta tekemässä B:llä on ollut rikoslain voimaanpanosta annetun asetuksen 23 §:n 1 momentin nojalla oikeus ottaa A kiinni. Kun A ilmeisesti vastarintaa tekemällä on koettanut välttää kiinni joutumista, B:llä rikoslain 3 luvun 8 §:n 2 ja 4 momentin nojalla on ollut oikeus käyttää sellaisia voimakeinoja, joita kiinniottamisen toimittamiseksi voidaan olosuhteisiin nähden pitää puolustettavina. Niin ikään B:llä on ollut rikoslain 3 luvun 6 §:n nojalla oikeus itseään sekä omaansa ja toisen omaisuutta suojellakseen rangaistuksen alaiseksi joutumatta tehdä rangaistava teko, joka A:n oikeudettoman hyökkäyksen torjumiseksi on ollut välttämätöntä.

Kysymyksessä oleva tilanne oli tullut kummallekin asianosaiselle yllätyksenä. A ja hänen toverinsa eivät etukäteen voineet aavistaa, että B oli sisällä huoltoasemalla. B:n kehotettua miehiä nostamaan kätensä ylös näiden senjälkeinen käyttäytyminen oli ennalta arvaamatonta. Vahvan humalatilansa rohkaisemina ja tietoisina miesylivoimastaan A ja hänen toverinsa eivät olleetkaan noudattaneet B:n kehotusta pysyä alallaan ja nostaa kätensä ylös. Miesten käyttäytymisestä päätellen nämä olivat tulleet tietoisiksi siitä, että B:llä oli ase. Tässä yllättävässä tilanteessa B:llä ei ollut aikaa ampua varoituslaukauksia. Perääntyminen huoltamon puolelle taas olisi saattanut aiheuttaa kaikille läsnäoleville vaaratilanteen herkästi syttyvien polttoaineiden vuoksi. Kysymyksessä olevana yönä huoltoaseman kaikki ovet olivat olleet takalukossa, joten poistuminen sieltä ei voinut tapahtua kädenkäänteessä.

Oikeuskäytännössä on edellä mainittujen rikoslain säännösten soveltamiselle hätävarjelutilanteessa, josta nytkin on kysymys, asetettu ahtaat rajat. Näin on asianlaita ollut varsinkin silloin, kun hyökkäyksen kohteeksi joutunut henkilö itse on käyttänyt ampuma-asetta. Esillä olevassa tapauksessa tilanne huoltoasemalla on kuitenkin kehittynyt niin nopeasti ja yllättäen, ettei B oman turvallisuutensa vuoksi ole voinut muulla tavoin menetellä. B:llä on yksityisenä kansalaisena ollut kerrotussa tilanteessa oikeus varjella itseään ja omaisuuttaan. Tästä syystä katson, ettei B ole tuottamuksellaan aiheuttanut A:lle reisiluun vammaa. Näillä ja muutoin alempien oikeuksien mainitsemilla perusteilla jätän hovioikeuden tuomion pysyväksi.

Valtion varoista A:n oikeudenkäyntiavustajalle täällä maksetun palkkion ja A:n kuulustuttamalle todistajalle raastuvanoikeudessa samoista varoista suoritetut määrät jätän valtion vahingoksi.

Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Salervo, Ådahl, Nikka- rinen, Hiltunen (eri mieltä) ja Lindholm

---

[SV]

Innehavaren av en servicestation hade försedd med en pistol ställt sig på vakt på stationen för natten och därvid skjutit A, som hade brutit sig in i syfte att stjäla och som för att undgå gripande hade uppträtt hotfullt, i benet. Stationsinnehavaren ansågs ha använt mera våld än vad som kunde anses nödvändigt och med hänsyn till omständigheterna försvarligt för att avvärja det orättmätiga angreppet och för att gripa A, varför han förpliktades att till A betala ersättning med anledning av skottskadan.

Omröstn.

Ersättningen jämkades med stöd av 6 kap. 1 § skadeståndslagen.

Hela rättsfallet är i FKKO-registret