Supreme Administrative Court quashed mining permit due to failure to publish notice as required by law.
Finlandia (FI)
Sintesi Legislator
Generato dall'IAThe Supreme Administrative Court quashed the regional environmental center's confirmation of a mining permit because the required public notice was not published in the official gazette but only on a municipal bulletin board. The court held that this procedural error deprived interested parties of an effective opportunity to challenge the decision under the Municipalities Act. Consequently, both the environmental center's and the municipal council's decisions were annulled, and the case was remitted for re-examination.
Regesto Legislator
Generato dall'IAMaa-aineslain 19 § 1 momentti; KuntaL 92 §:n nojalla päätös, johon voitiin hakea muutosta, vaatii lainmukaisen julkaisun, jolla varmistetaan asianosaisten tehokas muutoshakuehto, ja julkaisun puute johtaa päätösten kumoamiseen.
Parole chiave
Generato dall'IADisposizioni normative citate
Generato dall'IAGiurisprudenza citata
Generato dall'IADecisioni correlate
Generato dall'IATesto completo
Alueellinen ympäristökeskus oli, naapurikunnasta olevien mutta toisessa kunnassa sijaitsevan louhoshankkeen vaikutuspiiriin kuuluvien asuinkiinteistönomistajien valituksen hyläten, vahvistanut kunnanhallituksen 15.4.1996 louhoshanketta varten myöntämää maa-aineslupaa koskeneen päätöksen. Puheena olevaan päätökseen liitetyn valitusosoituksen mukaan päätökseen voitiin hakea muutosta viimeistään 30. päivänä luettuna valitusosoitukseen merkitystä päätöksen antopäivästä 23.4.1996. Saadun selvityksen mukaan lupapäätöstä ei kuitenkaan ollut annettu, niin kuin olisi pitänyt, julkipanon jälkeen maa-aineslain 19 §:n 1 momentissa (555/1981) tarkoitetulla tavalla, vaan julkipanoilmoitus oli pantu kunnan ilmoitustaululle vasta 14.6.1996. Ilmoituksessa tarkoitettuun päätökseen liittyi edellä kerrottu valitusosoitus tuolloin jo päättynyttä valitusaikaa koskevine mainintoineen.
KHO katsoi, että näissä oloissa kuntalain 92 §:ssä tarkoitetuille asianosaisille ja kunnan jäsenille ei ollut tehokkaalla tavalla annettu tilaisuutta muutoksen hakemiseen. Menettelyvirhe oli vaikuttanut myös muiden mahdollisten valittajien oikeuksiin. Koska ympäristökeskuksen ei olisi tullut alistusviranomaisena vahvistaa kunnanhallituksen päätöstä, ympäristökeskuksen samoin kuin kunnanhallituksenkin päätökset kumottiin louhoshankkeen naapurikunnasta olevien asuinkiinteistönomistajien jatkovalituksesta ja asia kokonaisuudessaan palautettiin kunnanhallitukselle uudelleen käsiteltäväksi. (). Vähemmistöön jäänyt jäsen katsoi, ettei ympäristökeskuksen ja kunnanhallituksen päätöksiä voitu kumota sillä lupapäätöksen tekemisen jälkeen sen tiedoksiantoon liittyvällä perusteella, että julkipanomenettely oli ollut edellä kuvatulla tavalla virheellinen.
Samoin D:1264/3/97
Äänestys 4-1
Ks. myös KHO:1969-A-II-121
Maa-ainesL 19 § 1 mom
KuntaL 90 § 2 mom 1 kohta
KuntaL 92 §