Legislator Giurisprudenza & Legislazione
Helsingin HAO 18.6.2026 4506/2026 Generato dall'IA

Administrative court dismissed separate co-payments for disability transport, ruling all trips must be treated as one service type.

Numero d'incarto Helsingin HAO 18.6.2026 4506/2026
Autorità giudiziaria
Giurisdizione Finlandia (FI)
Data della decisione
Esito del giudizio Respinto (Dismissed)

Sintesi Legislator

Generato dall'IA

The Administrative Court of Helsinki dismissed the applicant's appeal against separate co-payments for disability transport services. The court found that the law treats all disability transport as a single service type, regardless of whether trips are for study, business, or leisure. Consequently, charging separate fees for trips within the same public transport zone violated the statutory cap on co-payments.

Regesto Legislator

Generato dall'IA

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (380/1987) 8 § 2 mom (608/2022) ja 14 § (743/1992); Vammaispalvelulaki (675/2023) 41 § ja 42 § 2 mom; Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (759/1987) 4 § 3 mom (808/1992) ja 6 §; Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 1 § 1 mom; Asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 6 § (912/1992): Disability transport services must be treated as a single service type for co-payment purposes, prohibiting separate charges for different trip purposes within the same public transport zone.

Parole chiave

Generato dall'IA
disability transport services co-payment limits public transport zone separate service charges administrative appeal study travel costs leisure travel fees compensazione ed assistenza ai passeggeri

Disposizioni normative citate

Generato dall'IA
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (380/1987) 8 § 2 mom (608/2022) ja 14 § (743/1992)
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (380/1987) 8 § 2 mom (608/2022) ja 14 § (743/1992)
Vammaispalvelulaki (675/2023) 41 § ja 42 § 2 mom
Vammaispalvelulaki (675/2023) 41 § ja 42 § 2 mom
Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (759/1987) 4 § 3 mom (808/1992) ja 6 §
Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (759/1987) 4 § 3 mom (808/1992) ja 6 §
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 1 § 1 mom
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 1 § 1 mom
Asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 6 § (912/1992)
Asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 6 § (912/1992)
Generato dall'IA

Ti chiedi come si applica questa sentenza alla tua fattispecie?

Analizza questa decisione insieme alla legislazione federale e cantonale, ai commentari e alla giurisprudenza successiva in Legislator AI.

Apri in Legislator →

Testo completo

A:lle oli myönnetty vammaispalvelulain mukaisena kuljetuspalveluna enintään kaksi yhdensuuntaista matkaa päivässä kodin ja oppilaitoksen välille sekä 18 yhdensuuntaista asiointi- ja vapaa-ajan matkaa kuukaudessa. A:lta oli päätetty periä opiskelumatkoista julkisen liikenteen kausilippujen hintaa vastaava omavastuu. Tämän lisäksi A oli maksanut asiointi- ja vapaa-ajan matkoista erillisen matkakohtaisen omavastuun matkan määränpäästä riippumatta, silloinkin kun matka oli suuntautunut opiskelumatkoihin käytettävien julkisen liikenteen kausilippujen matkustusalueen sisälle. Asiassa oli hallinto-oikeudessa arvioitavana, oliko valittajalle voitu määrätä erilliset omavastuuosuudet vammaispalvelulain mukaisena kuljetuspalveluna järjestettävistä opiskelumatkoista ja asiointi- ja vapaa-ajan matkoista.

Asiakasmaksuasetuksen 6 §:stä (912/1992) ilmenee, että pääsäännön mukaan vaikeavammaisten henkilöiden kuljetuspalveluista voidaan periä enintään paikkakunnalla käytettävissä olevan julkisen liikenteen maksua vastaava maksu. Vammaispalvelulain mukainen kuljetuspalvelu on tarkoitettu rinnasteisena julkisen liikenteen käyttämiseen niille vaikeavammaisille henkilöille, joilla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joilla on sairautensa tai vammansa vuoksi kohtuuttomia vaikeuksia käyttää julkista joukkoliikennettä. Kuljetuspalveluista perittävä omavastuuosuuden suuruus määräytyy siten asuinkunnan alueella ja lähikuntiin ulottuvien kuljetusten osalta käytössä olevien julkisen liikenteen maksujen mukaan.

Valituksenalaisessa päätöksessä oli katsottu, että vammaispalvelulain mukaiset opiskelumatkat sekä asiointi- ja vapaa-ajanmatkat ovat eri palvelukokonaisuuksia, joista peritään erilliset omavastuuosuudet. Hallinto-oikeus totesi, että vammaispalvelu- ja asiakasmaksulainsäädännössä kuljetuspalveluja käsitellään yhtenä palvelumuotona. Näin ollen kuljetuspalvelujen jakamista matkan tarkoituksen perusteella eri palvelukokonaisuuksiin omavastuuta määritettäessä oli pidettävä vammaispalvelu- ja asiakasmaksulainsäädännön vastaisena.

Kun A:lle oli määrätty opiskelumatkojen osalta omavastuuosuudeksi kahden julkisen liikenteen kausilipun hintaa vastaava summa, muodostui A:n asiointi- ja vapaa-ajan matkoista maksama erillinen omavastuu tosiasiassa kokonaisuudessaan suuremmaksi kuin julkista liikennettä vastaava maksu. Hallinto-oikeus katsoi, että asiointi- ja vapaa-ajan matkoista määrätty omavastuu ylitti julkista liikennettä vastaavan maksun siltä osin kuin A:lta oli peritty erillinen omavastuu niiden asiointi- ja vapaa-ajan matkojen osalta, jotka suuntautuivat hänen jo maksamiensa kausilippujen matkustusalueen sisälle. A:lle määrätty omavastuuosuus oli tältä osin asiakasmaksulain ja -asetuksen vastainen.

Hallinto-oikeus kumosi valituksenalaisen päätöksen ja palautti asian hyvinvointialueelle uudelleen käsiteltäväksi.

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (380/1987) 8 § 2 mom (608/2022) ja 14 § (743/1992)

Vammaispalvelulaki (675/2023) 41 § ja 42 § 2 mom

Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (759/1987) 4 § 3 mom (808/1992) ja 6 §

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 1 § 1 mom

Asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 6 § (912/1992)

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Outi Siimes ja Aliisa Takanen (t).

Asian esittelijä Anniina Karhunen.

Ei lainvoimainen