Legislator Giurisprudenza & Legislazione
Vaasan HAO 03.12.2014 14/0462/1 Generato dall'IA

Court allows income equalization for severance pay deemed to accrue over two years despite termination by dismissal.

Numero d'incarto Vaasan HAO 03.12.2014 14/0462/1
Autorità giudiziaria
Giurisdizione Finlandia (FI)
Data della decisione
Esito del giudizio Parzialmente accolto (Partially Allowed)

Sintesi Legislator

Generato dall'IA

The Administrative Court partially overturned the Tax Administration's decision, granting the taxpayer income equalization for severance pay received after wrongful dismissal. While the plaintiff had already received unemployment benefits, the court determined the compensation could be treated as accruing over two years rather than a single year. Consequently, the court applied income equalization for two years, acknowledging that the dismissal was not solely based on the employment duration.

Regesto Legislator

Generato dall'IA

Tuloverolain 128 § 2 momentti; korvausta, jonka työntekijä saa erotessaan, voidaan pitää kahdelta vuodelta kertyneenä ansiotulona, jos korvauksen määrä on määritetty työsuhteen keston lisäksi muiden tekijöiden perusteella ja se voidaan katsoa kertyneen kahdelle vuodelle.

Parole chiave

Generato dall'IA
income equalization wrongful dismissal severance pay employment duration tax administration administrative court accrual period assegno di transizione

Disposizioni normative citate

Generato dall'IA
Tuloverolain 128 § 2 momentti
Generato dall'IA

Ti chiedi come si applica questa sentenza alla tua fattispecie?

Analizza questa decisione insieme alla legislazione federale e cantonale, ai commentari e alla giurisprudenza successiva in Legislator AI.

Apri in Legislator →

Testo completo

A oli ollut B Oy:n palveluksessa 1.3.1982 alkaen. Yhtiö irtisanoi A:n työsuhteen päättymään 9.12.2009. A oli saanut hovioikeuden 22.11.2013 antaman tuomion perusteella korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä 65.639,09 euroa. Hovioikeus oli katsonut kohtuulliseksi korvaukseksi 16 kuukauden palkkaa vastaavan määrän eli 85.664 euroa. A oli saanut työttömyyspäivärahaa työsuhteen päättymisen jälkeen, joten maksettavasta korvauksesta on laskennallinen osa suoritettu Työttömyysvakuutusrahastolle. Verotusta toimitettaessa A oli vaatinut mainittuun määrään sovellettavaksi tulontasausta viidelle vuodelle viitaten työsuhteen pitkään kestoon. Verohallinto hylkäsi valituksen.

Hallinto-oikeus, hyläten valituksen enemmälti, muutti Verohallinnon päätöstä ja myönsi A:lle tulontasauksen työsopimuksen perusteettoman päättämisen johdosta saadusta korvauksesta kahdelle vuodelle.

Tuloverolain 128 § 2 momentin 2 kohdan perusteella korvausta, jonka työntekijä saa erotessaan, voidaan pykälässä ilmenevin edellytyksin pitää kahdelta tai useammalta vuodelta kertyneenä ansiotulona. A ei ole eronnut, vaan hänet on käräjäoikeuden antamassa tuomiossa katsomalla tavalla irtisanottu perusteettomasti. Nyt kysymyksessä oleva tulo on perusteettoman irtisanomisen johdosta maksettua korvausta. Kyse ei siten ole tuloverolain 128 § 2 momentissa nimenomaisesti mainitusta tulosta. Koska kyse kuitenkin on työsuhteen päättymiseen liittyvästä kertakorvauksesta hallinto-oikeus katsoi, että tulontasausta voidaan soveltaa tässä tapauksessa.

Käräjäoikeus oli katsonut, että korvauksen määrää arvioitaessa oli erityisesti otettu huomioon A:n korkeasta iästä johtuvat heikot mahdollisuudet työllistyä jatkossa ammattitaitoaan ja koulutustaan vastaavaan työhön asuinpaikkakunnallaan. Työsuhteen perusteettomasta päättämisestä tuomittu korvaus ei näin ollen ollut määräytynyt yksinomaan työsuhteen keston perusteella. Hallinto-oikeus katsoi kuitenkin, ottaen erityisesti huomioon 16 kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen määräämisen takautuvasti ja sen, että korvauksesta on vähennetty 75 prosenttia työsuhteen päättymisen jälkeisten 16 kuukauden aikana 10.12.2009 - 9.4.2011 A:lle maksetuista työttömyyspäivärahoista, että korvauksen voitiin katsoa kertyneen kahdelta vuodelta. Sen takia tulontasauksen edellytykset olivat tältä osin olemassa.

Tuloverolaki 128 § 2 momentti