Legislator Giurisprudenza & Legislazione
Kuopion HAO 11.11.2011 11/0424/2 Generato dall'IA

Administrative court dismissed public access claim to police logs, ruling applicants were not parties due to pending internal investigation.

Numero d'incarto Kuopion HAO 11.11.2011 11/0424/2
Autorità giudiziaria
Giurisdizione Finlandia (FI)
Data della decisione
Esito del giudizio Respinto (Dismissed)

Sintesi Legislator

Generato dall'IA

The Administrative Court dismissed the applicants' request for access to police log data regarding their children's records. The police refused access citing internal lawfulness investigations and security concerns, while the applicants argued they had standing to monitor official conduct. The court held that the applicants were not parties to the proceedings because the underlying investigation was still ongoing, thus remanding the case for the police to decide first.

Regesto Legislator

Generato dall'IA

Public Access to Information and Documents Act 1999, s. 11; Public Access to Information and Documents Act 1999, s. 24: Applicants must be parties to the proceedings to claim access to information, and if an internal investigation is pending, the authority must resolve the matter before the court.

Parole chiave

Generato dall'IA
public access to information police log data party status in proceedings internal lawfulness investigation security of information systems polizia locale agenti di polizia autorizzazione di polizia

Disposizioni normative citate

Generato dall'IA
Public Access to Information and Documents Act 1999, s. 11
Public Access to Information and Documents Act 1999, s. 24
Generato dall'IA

Ti chiedi come si applica questa sentenza alla tua fattispecie?

Analizza questa decisione insieme alla legislazione federale e cantonale, ai commentari e alla giurisprudenza successiva in Legislator AI.

Apri in Legislator →

Testo completo

Asiassa oli ratkaistavana kysymys lokitietojen julkisuudesta ja siitä, oliko valittajilla syntynyt asianosaisasema asiassa.

A ja B olivat pyytäneet lokitietoja kaikista niistä henkilöistä, jotka olivat katsoneet heidän ja heidän lastensa rekisteritietoja poliisin henkilörekistereistä. Alunperin yksilöimätön lokitietopyyntö oli siirtynyt poliisilaitoksen ratkaistavaksi. Poliisilaitos oli kieltäytynyt luovuttamasta lokitietoja sillä perusteella, että ne ovat tiedonhakua, eivät sellaisia asiakirjoja, joista tieto tulisi luovuttaa asianomaisille. Lokitiedot eivät kuulu myöskään henkilötietolain 6 luvun 26 §:n mukaisen tarkastusoikeuden piiriin. Poliisilaitoksen päätöksestä ilmeni, että poliisilaitos oli käynnistänyt sisäisenä laillisuusvalvontana selvityksen, millä perusteilla poliisilaitoksen henkilökuntaan kuuluvat olivat kysyneet A:n ja B:n rekisteritietoja. Päätöksen perusteena olevista asiakirjoista ilmeni, että Poliisihallitus oli luovuttanut poliisilaitokselle A:n ja B:n ilmoittamalta ajankohdalta kyseessä olevat lokitiedot.

Hallinto-oikeus tutki asian viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain (julkisuuslain) mukaisena asiana. Lokitietoja oli pidettävä poliisilaitoksen hallussa olevina viranomaisen asiakirjoina. Ne eivät kuuluneet poliisilaitoksen päätöksessä mainitussa julkisuuslain 5 §:n 3 momentin 3 kohdassa säädetyn niin sanotun kirjastoklausuulin piiriin.

Lokitietoja oli pidettävä julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitettuna tieto- ja viestintäjärjestelmien turvajärjestelyjä koskevina ja niiden toteuttamiseen vaikuttavina asiakirjoina. Ne olivat kyseisen lainkohdan perusteella salassapidettäviä, jollei ole ilmeistä, että tiedon antaminen niistä ei vaaranna turvajärjestelyjen tarkoituksen toteutumista. Lisäksi hallinto-oikeuden käsityksen mukaan poliisin rekisterin lokitietoihin saattoi liittyä myös muita poliisin toimintaan ja julkiseen etuun liittyviä julkisuuslain mukaisia salassapitoperusteita. Lokitietojen julkisuutta oli tarkasteltava myös siltä kannalta, että lokitiedot muodostavat itsenäisen henkilörekisterin, johon on sovellettava julkisuuslain henkilötietojen luovuttamista koskevia säännöksiä.

A:n ja B:n oikeutta lokitietoihin oli tarkasteltava myös asianosaisen tiedonsaantioikeutta koskevien säännösten valossa. A ja B olivat pyytäneet lokitiedot pystyäkseen käyttämään viranomaiseen kohdistuvaa valvontaoikeuttaan ja valvomaan etuaan. Poliisilaitos oli käynnistänyt selvityksen A:n ja B:n lokitietopyyntöjen johdosta. Selvityksen tarkoituksena oli ollut ratkaista, onko jonkun virkamiehen osalta syytä ryhtyä rikosoikeudellisiin tai työnjohdollisiin toimenpiteisiin. Valituksenalaisessa päätöksessä poliisilaitos oli ilmoittanut, että se ilmoittaa A:lle ja B:lle, mikäli selvityksen johdosta ryhdytään toimenpiteisiin jonkun virkamiehen osalta. Poliisilaitos oli sittemmin ilmoittanut, ettei sisäisenä laillisuusvalvontana toteutettu selvitys anna aihetta muihin toimenpiteisiin. Hallinto-oikeus arvioi, että edellä kuvatun selvityksen perusteella kysymys oli siten A:n ja B:n oikeuksista, että he olivat julkisuuslain 11 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla asianosaisia asiassa.

Hallinto-oikeus kumosi poliisilaitoksen päätöksen ja palautti asian sille uudelleen ratkaistavaksi. Asianosaisen poliisin rekisterin lokitietojen tiedonsaantioikeutta koskeva kysymys ei ollut hallinto-oikeusprosessissa saadun selvityksen perustella ratkaistavissa ja oli myös tarkoituksenmukaista, että poliisilaitos ottaa asiaan ensi asteena kantaa. Poliisilaitoksen tuli viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetussa laissa tarkoitetulla tavalla ja lain edellä mainitut lokitietoja ja asianosaisjulkisuutta koskevat säännökset huomioon ottaen ratkaista A:n ja B:n oikeus nyt kyseessä sisäisen laillisuusvalvonnan perusteena olleisiin lokitietohin.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeustuomarit Päivi Toivanen, Timo Tervonen ja Jukka Korolainen. Asian esittelijä Riitta Eskola.

Lainvoimainen