Legislator Giurisprudenza & Legislazione
Helsingin HAO 05.05.2010 10/0543/1 Generato dall'IA

Administrative court dismisses triple tax penalty as disproportionate punishment violating ECHR Protocol 7 Art. 4.

Numero d'incarto Helsingin HAO 05.05.2010 10/0543/1
Autorità giudiziaria
Giurisdizione Finlandia (FI)
Data della decisione
Esito del giudizio Respinto (Dismissed)

Sintesi Legislator

Generato dall'IA

The Administrative Court of Finland dismissed the tax authority's decision to impose triple tax penalties on the taxpayer. The court found that the administrative penalties were based on the same facts as a final criminal conviction for tax fraud, creating a double punishment scenario. Relying on the European Court of Human Rights ruling in Ruotsalainen v. Finland, the court held that such cumulative penalties violated the prohibition of double jeopardy under Protocol 7 Article 4.

Regesto Legislator

Generato dall'IA

Valmisteverotuslaki 32 § 1 mom 3 kohta; Euroopan ihmisoikeussopimus 7 lisäpöytäkirja 4 artikla 1 kohta: Where administrative penalties are imposed on the same facts as a final criminal conviction, they constitute a prohibited double punishment under Protocol 7 Article 4.

Parole chiave

Generato dall'IA
double jeopardy tax penalties criminal conviction ECHR Protocol 7 proportionality principle administrative law procedural fairness credito di restituzione statale

Disposizioni normative citate

Generato dall'IA
Valmisteverotuslaki 32 § 1 mom 3 kohta
Valmisteverotuslaki 32 § 1 mom 3 kohta
Euroopan ihmisoikeussopimus 7 lisäpöytäkirja 4 artikla 1 kohta
Euroopan ihmisoikeussopimus 7 lisäpöytäkirja 4 artikla 1 kohta
Suomen perustuslaki 22 §
Suomen perustuslaki 22 §

Giurisprudenza citata

Generato dall'IA
Ruotsalainen v. Finland (16.6.2009)
Generato dall'IA

Ti chiedi come si applica questa sentenza alla tua fattispecie?

Analizza questa decisione insieme alla legislazione federale e cantonale, ai commentari e alla giurisprudenza successiva in Legislator AI.

Apri in Legislator →

Testo completo

A oli kahdella eri arvioverotuspäätöksellä velvoitettu suorittamaan tupakkaveroa, veronlisäystä ja veronkorotusta. Arvioverotus oli perustunut tullipiirin esitutkinnassa ilmenneisiin seikkoihin.

A vaati muun ohella veronkorotuksen alentamista.

Hallinto-oikeus poisti arvioverotuspäätöksillä määrätyt veronkorotukset.

Hallinto-oikeus viittasi perusteluissaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) tuomioon Ruotsalainen v. Suomi 16.6.2009, jossa EIT katsoi Suomen rikkoneen Euroopan ihmisoikeussopimuksen 7 lisäpöytäkirjan 4 artiklaa. Tapauksessa B oli ensin lainvoimaisesti tuomittu rangaistusmääräysmenettelyssä, jota oli pidettävä rikosoikeudenkäyntinä 7 lisäpöytäkirjan 4 artiklan mielessä. Tämän jälkeen hänelle oli määrätty polttoainemaksu hallintomenettelyssä. Maksu oli peritty kolminkertaisena, mitä oli EIT:n mukaan pidettävä rangaistuksena. EIT totesi myös, että 7 lisäpöytäkirjan 4 artiklan kieltoa voitiin soveltaa vain, jos syytteet tai oikeudenkäynnit perustuivat samoihin tai olennaisesti samoihin tosiseikkoihin eli konkreettisiin tosiasiallisiin seikkoihin, jotka koskivat samaa vastaajaa ja liittyivät toisiinsa erottamattomasti ajan ja tilan suhteen.

Hallinto-oikeus totesi, että Helsingin käräjäoikeus oli tuominnut A:n törkeästä veropetoksesta 8 kuukauden ehdolliseen vankeuteen ja 80 päiväsakkoon. Tuomio oli lainvoimainen. Tullipiiri oli tämän jälkeen määrännyt arvioverotuspäätöksillä verot ja veronkorotusta 30 prosenttia. Hallinto-oikeus katsoi, että käräjäoikeuden tuomio ja tullipiirin arvioverotuspäätökset perustuivat olennaisesti samoihin tosiseikkoihin, koskivat samaa vastaajaa sekä liittyivät toisiinsa erottamattomasti ajan ja tilan suhteen. Kun otettiin huomioon edellä mainittu Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomio, hallinto-oikeus katsoi, ettei A:lle olisi sen jälkeen kun käräjäoikeus oli antanut samaa tapahtumainkulkua koskevan lainvoimaisen ratkaisunsa tullut määrätä maksettavaksi veronkorotuksia.

Valmisteverotuslaki 32 § 1 mom 3 kohta

Euroopan ihmisoikeussopimus 7 lisäpöytäkirja 4 artikla 1 kohta

Suomen perustuslaki 22 §

KHO:n päätös 20.4.2011 taltionumero 1119: Asia palautetaan