Legislator Giurisprudenza & Legislazione
Uudenmaan LO 22.11.1988 1786/II Generato dall'IA

City council lost loan authorization case for exceeding statutory delegation limits under municipal law.

Numero d'incarto Uudenmaan LO 22.11.1988 1786/II
Autorità giudiziaria
Giurisdizione Finlandia (FI)
Data della decisione
Esito del giudizio Respinto (Dismissed)

Sintesi Legislator

Generato dall'IA

The Administrative Court of Uusimaa annulled the city council's decision granting loan authorization to the city council. The council argued the previous mandate had expired and needed renewal for investment financing, while the court found the delegation violated specific statutory limits. The court ruled that the council improperly transferred its decision-making power regarding loan approval to the executive body without proper legal basis.

Regesto Legislator

Generato dall'IA

Kunnallislain 11 § 2 mom 4 kohda; The municipal council cannot delegate its authority to approve loans to the city council if the original mandate has expired or if the delegation exceeds statutory limits.

Parole chiave

Generato dall'IA
municipal loan authorization delegation of authority city council mandate administrative law violation statutory limits loan approval power municipal finance approvazione del regolamento

Disposizioni normative citate

Generato dall'IA
Kunnallislaki 11 § 2 mom 4 kohda
Generato dall'IA

Ti chiedi come si applica questa sentenza alla tua fattispecie?

Analizza questa decisione insieme alla legislazione federale e cantonale, ai commentari e alla giurisprudenza successiva in Legislator AI.

Apri in Legislator →

Testo completo

Kaupunginvaltuusto oli oikeuttanut kaupunginhallituksen

ottamaan vuosina 1987-1989 enintään 300 miljoonaa markkaa

vastaavan määrän koti- ja/tai ulkomaisia lainoja, joiden

nimelliskorko oli lainan ottamishetkellä enintään 14 prosenttia,

laina-aika vähintään neljä vuotta ja joukkovelkakirjalainan

ollessa kyseessä myyntihinta vähintään 95 prosenttia,

ja valtuuttanut kaupunginhallituksen tai sen määräämän

henkilön tai henkilöt vahvistamaan lainojen lopulliset

ehdot ja suorittamaan kaikki ne toimenpiteet, jotka

olivat välttämättömiä tällaisten lainojen saamiseksi tai

liittyivät niihin, sekä hyväksynyt lainavarat käytettäviksi

vuosien 1987-1990 talousarvioihin merkittävien investointien

ja valtion kaupungille myöntämissä lainoissa määriteltyjen

kohteiden rahoittamiseen.

Kaupunginhallitus oli todennut asiaa koskevassa ehdotuksessaan,

että valtuuston kaupunginhallitukselle aiemmin myöntämä

lainanottovaltuus oli lakannut ja että nopean päätöksenteon

vuoksi lainanottovaltuuus olisi uusittava, jolloin

kaupunginhallitus voisi valtuuden nojalla riittävällä joustavuudella

ja nopeudella ottaa kaupungin lähivuosien investointien

rahoittamiseen tarvittavat lainat sekä valtion

kaupungille myöntämät korkotuki-, koulu- ynnä muut lainat.

Kaupunginhallituksen ehdottama 300 miljoonan markan määrä

kattoi kaupungin vuosien 1987-1989 pitkäaikaisen lainarahoituksen

tarpeen.

Kun otettiin huomioon ehdotuksen perustelut ja se, ettei

kaupunginvaltuusto ollut yksilöinyt otettavia lainoja, kaupunginvaltuusto

oli antanut kaupunginhallitukselle lainanottovaltuuden.

Lääninoikeus kumosi kaupunginvaltuuston päätöksen,

koska valtuusto oli kunnallislain 11 §:n 2 momentin

4 kohdan vastaisesti siirtänyt päätösvaltansa lainan ottamista

koskevassa asiassa kaupunginhallitukselle.

KunL 11 §

KunL 139 §

KHO:n päätös A:22.11.1989 T:4230 : Ei muutosta, päätös

tallennettu oikeustapausrekisteriin (FKHO)