Labor court rules employer not liable for sick pay during infertility treatment periods under collective agreement.

Lausuntopyynnössä oli kysymys siitä, onko työnantaja autoliikennealojen toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen mukaan velvollinen maksamaan sairausajalta palkkaa sellaiselle työntekijälle, joka on ollut sairauslomalla keinohedelmöitystoimenpiteen vuoksi.

Työntekijän lapsettomuuden syynä ollut sairaus oli selvitetty ja sitä oli hoidettu erikseen, ja näiden hoitojen ajalta työntekijä oli saanut sairausajan palkan. Pelkästään keinohedelmöitystoimenpiteen aiheuttama työkyvyttömyys ei lausunnon mukaan ollut sairaudesta johtuva, eikä oikeutta sairausajan palkkaan siten ollut. (Ään.)

TYÖTUOMIOISTUIN LAUSUNTO Nro 111

KUULTAVAT

Autoliikenteen Työnantajaliitto ry, Helsinki

Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry, Helsinki

ASIA

Lappeenrannan käräjäoikeuden lausuntopyyntö työntekijän palkkaetuja koskevassa asiassa

Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry:n välille solmitussa, 1.2.2003 - 15.2.2005 voimassa olevassa autoliikennealojen toimihenkilöitä koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

20 § Palkka sairauden ja äitiysloman aikana sekä tapaturman jälkeen

1. Jos toimihenkilö on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön eikä hän ole tautia tai tapaturmaa aikaansaanut tahallisesti tai aiheuttanut rikollisella toiminnallaan taikka muulla törkeällä tuottamuksella, on hänellä oikeus työkyvyttömyyden vallitessa saada palkkansa luontoisetuineen sen suuruisena, kuin hän työssä ollessaan olisi säännöllisenä työaikana ansainnut sen pituisilta ajoilta, kuin seuraavasta käy ilmi.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työsuhde jatkunut..............................Täysi palkka

yhtäjaksoisesti

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5 vuotta tai kauemmin...............- 3 kuukaudelta

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = == = = = = = = =

KÄSITTELY KÄRÄJÄOIKEUDESSA

KANNE

Vaatimukset perusteineen

A on vaatinut, että Bernitz Oy velvoitetaan suorittamaan hänelle muun ohella maksamatonta sairausajan palkkaa yhteensä 1 048,27 euroa laillisine viivästyskorkoineen 1.7.2003 lukien.

A on ollut sairauslomalla 16. - 24.9.2002 ja 17. - 24.2.2003 saamatta sairausajan palkkaa tältä ajalta. Sairausloman syynä on ollut keinohedelmöitykset. Kantajalla on todettu endometrioosi, joka on ollut lapsettomuuden syy. Sairausajan palkka on erääntynyt viimeistään työsuhteen päättyessä. Saatavaa on vaadittu työnantajalta kirjeitse kuukauden sisällä työsuhteen päättymisestä.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin perusteineen

Bernitz Oy on kiistänyt vaatimukset ja vaatinut kanteen hylkäämistä sekä oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

A on ollut kanteessa kerrottuna aikana sairauslomalla keinohedelmöityksen vuoksi. Työnantajalla ei työtuomioistuimen tapauksesta TT:1986-82 ilmenevän oikeusohjeen mukaan ole velvollisuutta maksaa palkkaa tältä ajalta. Varsinaisen keinohedelmöityksen suorittaminen ei ole sairauden hoitoa.

KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ

Lappeenrannan käräjäoikeus on pyytänyt työtuomioistuimelta lausuntoa siitä, onko työnantaja autoliikennealojen toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen mukaan velvollinen maksamaan sairausajalta palkkaa sellaiselle työntekijälle, joka keinohedelmöitystoimenpiteen vuoksi on ollut sairauslomalla.

Tässä tapauksessa hedelmättömyyden syynä on ollut työntekijän oma sairaus. Työnantaja on maksanut työntekijälle sairausajan palkan sekä sairauden hoidon ajalta että niiden tutkimusten ajalta, jotka hedelmättömyyden syiden selvittäminen on vaatinut, mutta kieltäytynyt maksamasta palkkaa siltä ajalta, kun työntekijä on ollut työkyvytön varsinaisen keinohedelmöitystoimenpiteen vuoksi.

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla varannut Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO:lle ja Autoliikenteen Työantajaliitolle tilaisuuden tulla asiassa kuulluiksi.

Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO on lausunnossaan todennut seuraavaa:

Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry:n ja Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n välisessä autoliikennealojen toimihenkilöitä koskevassa työehtosopimuksessa ei ole määräyksiä keinohedelmöityksestä eikä asiaa ole liittojen välillä käsitelty työehtosopimusneuvotteluissa.

Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry on omassa jäsenneuvonnassaan lähtenyt siitä, että lapsettomuuden johtuessa työntekijän sairaudesta myös suoritettava keinohedelmöitystoimenpide on sellaista sairauden hoitoa, että työnantajan on lääkärin määrittämältä työkyvyttömyysajalta maksettava sairausajan palkkausta työehtosopimuksen 20 §:n mukaisesti. Liitolla ei ole tiedossa, että kenenkään sen jäsenen olisi tarvinnut riidellä keinohedelmöitystoimenpiteestä johtuvan työkyvyttömyysajan palkallisuudesta minkään työnantajan kanssa ennen kyseistä tapausta. Tämä viittaa siihen, että työnantajat ovat noudattaneet liiton tulkintaa asiasta ja maksaneet sairausajan palkkaa, sillä keinohedelmöitys toimenpiteenä ei ole kovin harvinainen. Esimerkiksi vuonna 2003 Suomessa suoritettiin 1200 keinohedelmöitystä.

Toimihenkilöliitto STTK:n asiantuntijalääkärin B:n kertoman mukaan sukupuolielinten päätarkoitus on tuottaa jälkeläisiä ja siinä mielessä sellaista vauriota näissä elimissä, joka aikaansaa tilan, jossa lapsia on mahdotonta saada luonnonmukaisesti, voidaan pitää sairautena. Mainitussa tapauksessa työntekijällä oli todettu endometrioosi, joka lisäksi oli siinä määrin vaikea-asteinen, että työntekijälle oli vuonna 2000 suoritettu laparotomia-niminen leikkausoperaatio.

Endometrioosi on sairaus, joka sinälläänkin jo voi aiheuttaa työntekijän työkyvyttömyyden mm. aikaansaamiensa voimakkaiden kiputilojen, hormonitoiminnan häiriöiden ja tavallista voimakkaampien kuukautisvaivojen vuoksi. Lisäksi lapsettomuus tilanteessa, jossa raskautta on pitemmän ajan kuluessa yritetty saada aikaiseksi siinä onnistumatta, saattaa aiheuttaa masennusta, joka puolestaan voi johtaa jatkuessaan ja pahentuessaan työntekijän pitkäaikaiseen tai pahimmillaan pysyvään työkyvyttömyyteen. Myös kyseisissä tapauksessa on työntekijällä esiintynyt masennusta lapsettomuuden vuoksi.

Toimenpide, joka kyseisessä tapauksessa on työntekijälle endometrioosi-nimisen sairauden vuoksi raskauden aikaansaamiseksi kahdesti suoritettu, on pitänyt sisällän munasolujen keräämisen ja siirron (punktio). Toimenpide, jossa isolla neulalla tunkeudutaan vatsaonteloon, on potilaalle varsin rankka. Myös alalle erikoistunut lääkäri on arvioinut työkyvyttömyysajaksi ensimmäisellä kerralla 9 vuorokautta ja toisella kerralla 8 vuorokautta.

Edellä mainitun kahden keinohedelmöitysoperaation välisenä aikana on mainitussa tapauksessa työntekijälle suoritettu myös pakastealkion siirto, jonka ajalta työnantaja on maksanut sairausajan palkkausta.

Kaiken edellä olevan perusteella sekä viitaten työtuomioistuimen tuomioon 1986-82, jossa työnantaja velvoitettiin endometrioosia sairastaneen työntekijän keinohedelmöitystilanteessa maksamaan sairausajan palkkaa keinohedelmöitystoimenpiteen ajalta, Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry katsoo, että sairaudesta johtuvan lapsettomuuden vuoksi suoritettu keinohedelmöitystoimenpide on autoliikennealojen toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen 20 §:n mukaista sairauden hoitoa, josta työnantajan on mainitun sopimusmääräyksen mukaisesti maksettava sairausajan palkkausta.

Autoliikenteen Työnantajaliitto on lausunnossaan todennut seuraavaa:

Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry:n välillä solmitussa autoliikennealojen toimihenkilöitä koskevassa työehtosopimuksessa ei ole keinohedelmöitystä koskevia määräyksiä, eikä asiaa muutenkaan ole liittojen välillä aiemmin käsitelty. Liittojen ohjeistus asiassa on perustunut työtuomioistuimen tuomioon 1986-82.

Lausuntoasiassa on kysymys siitä, onko varsinainen keinohedelmöitystapahtuma sairauden hoitoa vai ei. Liittojen näkemyksen mukaan lausuntoasiassa on siten kysymys työtuomioistuimen em. tuomion tulkitsemisesta. Työtuomioistuimen tuomion perusteluissa todetaan mm. seuraavaa:

"Lapsettomuutta sinänsä ei voida pitää sairautena. Sitä vastoin syy siihen voi johtua sairaudesta tai siihen rinnastettavasta tilasta. Asiakirjoihin liittyvästä selvityksestä käy ilmi, että tällaisia syitä voivat olla naisella muun muassa munatorven vioittuminen, endometrioosin nimellä kutsuttu sairaus tai sisäeritteiset häiriöt. Tutkimus- ja hoitotoimenpiteet saattavat siten kohdistua itse sairauteen tai raskaustilan aikaansaamiseen. Niillä voidaan samanaikaisesti pyrkiä vaikuttamaan parantavasti sairauteen ja hedelmättömyyden poistamiseen. Koeputkihedelmöityksellä on toimenpiteenä pääasiassa vain viimeksi mainittuun tulokseen johtavia vaikutuksia. "

Autoliikenteen Työnantajaliiton käsityksen mukaan käsiteltävänä olevassa tapauksessa A:lle on tutkimusten ja hoitojen lisäksi tehty kahdesti pelkästään varsinainen keinohedelmöitystoimenpide. Näiden toimenpiteiden vuoksi A on ollut sairaslomalla 16.-24.9.2002 sekä 17.-24.2.2003. Työtuomioistuimen tuomion edellä siteeratun kappaleen viimeisen lauseen perusteella työnantajaliitto tulkitsee, että tässä tapauksessa varsinaiset keinohedelmöitystoimenpiteet ovat tähdänneet vain raskaustilan aikaansaamiseen, eivätkä ne siten ole olleet sairauden hoitoa. Sen vuoksi toimenpiteistä aiheutuneet työkyvyttömyysajat eivät ole työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaan korvattavia.

Työtuomioistuimessa on pidetty valmisteluistunto 22.9.2004. Valmistelun yhteydessä Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO on lausunut lisäksi, että endometrioosi on sairaus, jonka hoitokeino on raskaus. Autoliikenteen Työnantajaliitto on todennut lisäksi, että työkyvyttömyys oli johtunut keinohedelmöitystoimenpiteestä eikä sairaudesta.

TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO

Riitakysymys ja siitä esitetty selvitys

Käräjäoikeudessa vireillä olevassa riita-asiassa on kysymys siitä, onko työnantaja autoliikennealojen toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen mukaan velvollinen maksamaan sairausajalta palkkaa sellaiselle työntekijälle, joka on ollut sairauslomalla keinohedelmöitystoimenpiteen vuoksi.

Työehtosopimukseen osallisten liittojen välillä vallitsee erimielisyys siitä, onko keinohedelmöitystoimenpiteestä johtuvaa työkyvyttömyyttä pidettävä työehtosopimuksessa tarkoitettuna sairaudesta johtuvana työkyvyttömyytenä. Työntekijäliiton mukaan sairaudesta johtuvan lapsettomuuden vuoksi suoritettu keinohedelmöitystoimenpide on työehtosopimuksen 20 §:n mukaista sairauden hoitoa, josta työnantajan on maksettava sairausajan palkka. Työnantajaliiton mukaan keinohedelmöitystoimenpide ei ole sairauden hoitoa, vaan sillä pyritään saamaan aikaiseksi raskaustila, eikä työntekijä ole työkyvytön sairauden vaan toimenpiteen vuoksi.

Työtuomioistuimessa on kuultu todistajina Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO:n nimeämänä asiantuntijalääkäri B:tä ja Autoliikenteen Työnantajaliiton nimeämänä ylilääkäri C:tä.

B on kertonut valmistuneensa lääkäriksi vuonna 1988 ja toimineensa muutaman vuoden käytännön tehtävissä erikoisaloilla, muun muassa gynekologiassa ja viimeiset kymmenen vuotta STTK:n asiantuntijalääkärinä. Endometrioosi on gynekologinen sairaus, jonka täsmällinen aiheuttaja ei ole selvillä. Sairaudessa kohdun sisäpinnan limakalvoa kasvaa eri paikkoihin, kuten munasarjoihin, munatorveen ja vatsaonteloon, mistä aiheutuu voimakkaitakin kipuja. Sairaudesta voi myös aiheutua hormonaalisia häiriöitä ja hedelmättömyyttä. Tahattomalla lapsettomuudella tarkoitetaan sitä, etteivät lisääntymiselimet toimi kuten on tarkoitettu. Tällöin lapsettomuus on sairaus hedelmättömyyden synonyyminä.

B:n mukaan endometrioosin hoitokeinoina käytetään hormonihoitoja ja jos sairaus on vaikea, tähystys- tai leikkaushoitoja, joilla poistetaan limakalvokudosta. Raskauskin on endometrioosin hoitokeino, ja esimerkiksi Väestöliiton lääkärit suosittelevat endometrioosia sairastaville hoidoksi raskautta. Raskauden johdosta useimmilla endometrioosia sairastavilla kipuoireisto häviää kokonaan tai ainakin vähenee raskauden ajaksi, ja raskauden jälkeen oireet voivat kadota tai ainakin henkilö voi olla pitkän aikaa kivuton. Endometrioosia sairastava voi tulla normaalisitikin raskaaksi, joskin se on harvinaista.

C on kertonut olevansa koulutukseltaan yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri, minkä lisäksi hänellä on vakuutuslääketieteen erityispätevyys. Todistaja toimii ylilääkärinä Elinkeinoelämän Keskusliitossa ja johtavana ylilääkärinä Diacor-konsernissa. Todistaja on kertonut endometrioosin taudinkuvasta kuten B. Kuitenkaan hedelmättömyys ei C:n mukaan ole sairaus, vaan hedelmättömyyden syynä on jokin sairaus kuten endometrioosi. Keinohedelmöitys toimenpiteenä ei ole sairauden hoitoa, eikä myöskään raskaus ole endometrioosin hoitokeino. Raskauden aikana oireet helpottuvat, mutta raskauden jälkeen oireet eivät pääsääntöisesti poistu, koska kudos on edelleen väärässä paikassa ja aiheuttaa kipua.

B ja C ovat selostaneet työtuomioistuimessa myös käsityksiään siitä, miten keinohedelmöityshoidon ja esimerkiksi kosmeettisten toimenpiteiden johdosta suoritetaan sairasvakuutuslain mukaisia etuuksia. Työtuomioistuimelle ei ole annettu eikä työtuomioistuin muutenkaan ole saanut käyttöönsä mitään asiakirjaselvitystä, joka luotettavasti osoittaisi, että sairauspäivärahan maksamiskäytäntö keinohedelmöitystapauksissa olisi vakiintunut tietylle kannalle. Sairasvakuutuslain tulkintoja ei siten ole voitu käyttää apuna lausuntopyynnössä tarkoitetun kysymyksen arvioinnissa.

Johtopäätökset

Työsopimuksissa osapuolten pääsuoritusvelvollisuuksia ovat palkan maksaminen tehtyä työtä vastaan. Lisäksi työnantajalla voi erityisten edellytysten täyttyessä olla palkanmaksuvelvollisuus myös työnteon estyessä. Tästä esimerkkinä ovat sairausajan palkkaa koskevat säännökset ja sopimusmääräykset.

Tarkasteltavan työehtosopimuksen 20 §:n mukaan jos toimihenkilö on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön eikä hän ole tautia tai tapaturmaa aikaansaanut tahallisesti tai aiheuttanut rikollisella toiminnallaan taikka muulla törkeällä tuottamuksella, on hänellä oikeus työkyvyttömyyden vallitessa saada normaali palkkansa luontoisetuineen sopimuksesta tarkemmin ilmeneviltä ajoilta. Työehtosopimuksessa ei ole lähemmin määritelty, mitä sairaudella tarkoitetaan. Sopimusosapuolten tarkoituksesta riidanalaista määräystä tehtäessä ei ole esitetty selvitystä, kuten ei myöskään määräyksen soveltamiskäytännöstä vastaavissa tilanteissa.

Työtuomioistuin on ratkaisussaan TT:1986-82 tulkinnut vastaavanlaista työehtosopimusmääräystä tapauksessa, jossa työntekijä oli ollut keinohedelmöityshoidoissa. Ratkaisussa työnantaja määrättiin suorittamaan työntekijälle sairausajan palkka kahdelta hoitojaksolta. Niiden kummankin aikana oli keinohedelmöitystoimenpiteiden lisäksi tutkittu ja hoidettu työntekijän lapsettomuuden syytä. Ratkaisun perustelujen mukaan tahattoman lapsettomuuden syitä voitiin pitää lääketieteellisesti sairaudesta johtuvana tilana ja tuollaisen tilan selvittämiseksi lääkärin määräämät tarpeelliset tutkimukset ja hoidot kuuluivat työehtosopimuksessa sairauden johdosta aiheutuvan työnantajan korvausvelvollisuuden piiriin. Lapsettomuutta sinänsä ei ratkaisun mukaan voitu pitää sairautena. Koeputkihedelmöityksellä todettiin olevan pääasiassa raskaustilan aikaansaamiseen johtavia, mutta ei itse sairauteen kohdistuvia vaikutuksia.

Selostetusta oikeustapauksesta poiketen työntekijälle on nyt esillä olevassa asiassa maksettu sairausajan palkka endometrioosin toteamiseen ja hoitamiseen käytetyiltä ajoilta. Erimielisyys koskee siten näistä hoidoista erillisten keinohedelmöitystoimenpiteiden aiheuttamia työkyvyttömyysjaksoja.

Jutussa todistajina kuullut lääkärit ovat esittäneet toisistaan poikkeavia käsityksiä siitä, voidaanko keinohedelmöityshoitoa käyttää paitsi lapsettomuuden, myös endometrioosin hoidossa. Asiassa ei ole esitetty selvitystä siitä, olisiko lausuntopyynnössä tarkoitetun työntekijän keinohedelmöitystoimenpiteillä ollut muutakin tarkoitusta kuin lapsettomuuden hoito. Näistä syistä työtuomioistuin arvioi asiaa siltä pohjalta, että kysymys on ollut pelkästään lapsettomuuden hoidosta.

Oikeuskirjallisuudessa ja työtuomioistuimen aikaisemmassa ratkaisussa on edellä esitetyn mukaisesti katsottu, ettei työntekijän lapsettomuus ole sairaus, jonka hoitamisesta johtuvalta työkyvyttömyysajalta työnantaja olisi velvollinen maksamaan sairausajan palkkaa. Työtuomioistuimella ei ole nyt esillä olevassa asiassa syytä poiketa näistä tulkinnoista. Näin ollen työtuomioistuin lausuntonaan katsoo, että Bernitz Oy ei ole velvollinen maksamaan A:lle työehtosopimuksen 20 §:ssä tarkoitettua sairausajan palkkaa keinohedelmöitystoimenpiteistä johtuneen työkyvyttömyyden ajalta.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Suviranta, Virtanen, Vannela, Vertanen ja Vuorio jäseninä. Sihteeri on ollut Aaltonen.

Eri mieltä olevan jäsen Vuorion lausunto:

Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että sairausajan palkkasäännöksessä sairaudella tarkoitetaan lääketieteellisesti määriteltyä fyysistä tai psyykkistä häiriötilaa. Jos työntekijä on muusta kuin sairaudesta johtuvasta syystä työkyvytön, työnantaja ei ole palkanmaksuvelvollinen. Tämä koskee esimerkiksi kauneusleikkausta, jollei kauneusleikkauksen perusteena ole olleet lääketieteelliset perusteet.

Nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa työntekijän lapsettomuuden syyksi on todettu sairaus, endometrioosi. Kantani on, että sairaudesta johtuvan lapsettomuuden vuoksi suoritettu keinohedelmöitystoimenpide on työehtosopimuksen 20 §:n mukaista sairauden hoitoa, josta työnantajan on maksettava sairausajan palkkaa. Katson myös todistaja B:n suullisen kertomuksen riittäväksi näytöksi siitä, että keinohedelmöitystoimenpiteet ovat sairausvakuutuslain mukaisia sairauspäivärahaan oikeuttavia toimenpiteitä ja sen mukaisesti myös työnantajan sairausajanpalkanmaksuvelvollisuuden piirissä.

Edellä mainituilla perusteilla Bernitz Oy on velvollinen maksamaan A:lle työehtosopimuksen 20 §:ssä tarkoitettua sairausajan palkkaa keinohedelmöitystoimenpiteestä johtuneen työkyvyttömyyden ajalta.