Labor court allows sick pay for infertility treatment but dismisses claim for specific post-hospital examination date.

Tahattoman lapsettomuuden syitä voitiin pitää lääketieteellisesti sairaudesta johtuvana tilana. Työntekijän työkyvyttömyys oli siten johtunut sairaudesta, jonka selvittämiseksi lääkärin määräämät tarpeelliset tutkimukset ja hoidot kuuluivat sairauden johdosta aiheutuvan työnantajan korvausvelvollisuuden piiriin. (Ään.)

Kantaja Kumi- ja Nahkatyöväen Liitto KNL r.y. Vastaaja Kenkäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Kuultava Lenkki Oy

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Kumi ja Nahkatyöväen Liiton ja muun muassa Kenkäteollisuuden Työnantajaliiton välillä 10.4.1984 tehdyssä kenkä ja nahkateollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

17 §

Sairausajan ja synnytysloman palkka

2. Sairausajan palkkaa ei kuitenkaan makseta, jos työntekijä on aikaansaanut sairauden tai tapaturman tahallisesti, rikollisella toiminnallaan, kevytmielisellä elämällään tai muulla törkeällä tuottamuksella.

Pöytäkirjamerkintä: Milloin työntekijä on viipymättä ilmoittanut työkyvyttömyydestään ja sairausajan palkan perusteissa tai määrässä ei ole epäselvyyttä, maksaa työnantaja työntekijälle sairausajan palkan säännöllisen palkanmaksun yhteydessä odottamatta päivärahan tai siihen verrattavan muun korvauksen saamista.

18 §

Lääkärintarkastukset

1 Lakisääteiset lääkärintarkastukset

2 Muut lääkärintarkastukset

Ansionmenetyksen korvattavuuden edellytykset ovat seuraavat:

Perusedellytykset (koskevat kaikkia a-e kohtia)

Kysymyksessä on oltava sairastumis- tai tapaturmatapaus, jossa on välttämätöntä päästä nopeasti lääkärintarkastukseen. Työntekijän on esitettävä lääkärintarkastuksesta työnantajan hyväksymä selvitys (esim. lääkärintodistus tai lääkärinpalkkiokuitti) sekä työnantajan pyytäessä selvitys siitä kuinka kauan lääkärintarkastus odotus- ja kohtuullisine matka-aikoineen kesti.

Muissa kuin edellisessä kappaleessa tarkoitetuissa sairastumis- tai tapaturmatapauksissa edellytetään, että työntekijä varaa vastaanottoajan työaikana vain, jos se ei ole kohtuullisen ajan (esim. normaalitapauksissa viikon) kuluessa saatavissa työajan ulkopuolella. Työntekijän on esitettävä luotettava selvitys siitä, ettei hän ole voinut saada vastaanottoa työajan ulkopuolella.

Työntekijän on ilmoitettava lääkäriin menostaan etukäteen työnantajalle. Jos ilmoitusta ei ylivoimaisen esteen takia voida etukäteen tehdä, on ilmoitus tehtävä välittömästi, kun se on mahdollista.

Lääkärintarkastus on järjestettävä työajan tarpeetonta menetystä välttäen.

Mikäli työntekijä saa lääkärintarkastuksen ajalta sairausajan palkkaa, ei korvausta ansionmenetyksestä lääkärintarkastusta koskevien sopimusmääräysten nojalla suoriteta. Korvausta ei suoriteta myöskään sairausajan palkkamääräysten edellyttämänä karenssipäivänä suoritetun lääkärintarkastuksen ajalta.

Milloin sairaus on johtunut omasta törkeästä tuottamuksesta tai tahallisuudesta, ei ansionmenetystä korvata.

Erityisedellytykset

Ansionmenetys korvataan:

a) Uusi tai uusiutuva sairaus Ansionmenetys korvataan sellaisen lääkärintarkastuksen ajalta, jossa todetaan työntekijän sairaus.

Lääkärin tutkimustoimenpiteestä johtuneen, enintään vuorokauden kestäneen työkyvyttömyyden ajalta.

Milloin työntekijä sairausoireiden vuoksi on otettu sairaalaan tarkkailtavaksi tai tutkittavaksi. Tällöin noudatetaan sairausajan palkkamääräyksiä.

b) Aikaisemmin todettu sairaus Kroonisen sairauden edellyttämän lääkärintarkastuksen ajalta edellyttäen, että kysymyksessä on ao. erikoisalan lääkärin suorittama tarkastus hoidon määrittelemiseksi.

Sairauden olennaisesti pahentuessa, minkä vuoksi työntekijän on ollut tarpeen hakeutua lääkärintarkastukseen.

Hoidon määrittelemiseksi tarpeellisen ao. erikoisalan lääkärin tarkastuksen ajalta, jossa annetaan määräys apuvälineen esim. silmälasien hankkimiseksi.

Muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon määrittelemiseksi tarpeellisen lääkärintarkastuksen ajalta vain, jos lääkärinpalveluja ei ole saatavissa työajan ulkopuolella.

Syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttaman työkyvyttömyyden ajalta. Tällöin noudatetaan sairausajan palkkamääräyksiä.

KANNE

Kanteen perustelut

Kumi- ja Nahkatyöväen Liitto on lausunut, että Kankaanpäässä sijaitsevassa Lenkki Oy:ssä työskentelevä työntekijäliiton jäsen Arja Pukaralammi oli lapsettomuuden (sterilitas primaria) johdosta ollut tutkittavana Turun yliopistollisessa keskussairaalassa 18.-20.3. ja 2.-5.6.1985. Kummallakin kerralla oli hänelle tutkimusten ohessa yritetty suorittaa koeputkihedelmöitystä. Ensimmäisen kerran jälkeen Pukaralammi oli käynyt jälkitarkastuksessa 22.4.1985 ja jälkimmäisellä kerralla hänelle oli tutkimuksen yhteydessä suoritetun munasarjarakkuloiden punkteerauksen johdosta kirjoitettu sairauslomaa ajalle 6.-7.6.1985.

Turun yliopistollisen keskussairaalan lääkärin antaman lausunnon ja kansaneläkelaitoksen ilmoituksen mukaan lapsettomuutta käsiteltiin sairausvakuutuskäytännössä sairautena, jolloin myös siihen liittyvän työkyvyttömyyden ajalta oli maksettu sairausvakuutuspäivärahaa, jos karenssiaika oli tullut täyteen. Myös hoitomuotona käytetty keinohedelmöitys oli korvattu sairausvakuutuslain perusteella.

Sairausvakuutuslain mukaista käytäntöä oli vakiintuneesti noudatettu harkittaessa, oliko kysymyksessä työehtosopimukseen perustuvan sairausajan palkan maksamisen edellytyksenä oleva sairaus. Se oli nimenomaisesti todettu keskusjärjestöjen välillä vuonna 1973 sovittaessa lääkärintarkastusta koskevasta määräyksestä saman tai eri sairauden määrittelyn osalta.

Pukaralammi oli siten työehtosopimuksen 18 §:n 2 a kohdan 3 kappaleen edellyttämällä tavalla ollut sairauden vuoksi sairaalassa tarkkailtavana tai tutkittavana 18.-20.3. ja 2.-5.6.1985 välisinä aikoina sekä 18 §:n 2 b kohdan mukaisessa lääkärintarkastuksessa 22.4.1985. Lisäksi hän oli 6.-7.6.1985 ollut sairauden vuoksi estynyt tekemästä työtä työehtosopimuksen 17 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Työnantajaliiton antamien ohjeiden perusteella työnantaja oli kieltäytynyt maksamasta ansionmenetystä tutkimusten ja jälkitarkastuksen ajalta sekä sairausajan palkkaa työkyvyttömyyden ajalta. Paikallisissa neuvotteluissa oli esitetty Pukaralammin sairaudesta kaksi lääkärintodistusta ja osastoavustajan todistus. Työntekijäliitto oli 15.10.1985 esittänyt työnantajaliitolle vaatimuksen ansionmenetyksen korvaamisesta ja sairausajan palkan maksamisesta. Asia oli työnantajaliitossa puutteellisesti selvitetty. Siitä johtuen työnantajaliitto oli laiminlyönyt työehtosopimuslain 8 §:n mukaisen valvontavelvollisuutensa.

Asian esivalmistelussa työntekijäliitto on täsmentänyt kannetta siten, että ajalta 19.-20.3. ja 4.-5.6.1985 Pukaralammille vaadittiin vaihtoehtoisesti korvausta työehtosopimuksen 17 §:n nojalla sairausajan palkkana. Kysymyksessä oli näet joka tapauksessa ollut osittainen työkyvyttömyys.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Kumi- ja Nahkatyöväen Liitto on vaatinut, että Lenkki Oy velvoitetaan suorittamaan Pukaralammille työehtosopimuksen 17 §:n ja 18 §:n nojalla ansionmenetyksenä ja sairausajan palkkana, karenssipäivät huomioon ottaen, ajalta 19.-20.3. ja 4.-5.6.1985 sekä 22.4.1985 910 markkaa ja työehtosopimuksen 17 §:n nojalla sairausajan palkkana ajalta 6.-7.6.1985 364 markkaa, molemmat erät 16 %:n korkoineen 15.6.1985 lukien. Lisäksi Kumi- ja Nahkatyöväen Liitto on vaatinut Kenkäteollisuuden Työnantajaliiton tuomitsemista työehtosopimuslain 9 §:n nojalla hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.

VASTINE

Vastineen perustelut

Kenkäteollisuuden Työnantajaliitto, jonka lausumaan kuultavana oleva Lenkki Oy on yhtynyt, on kanteeseen vastatessaan lausunut, että työehtosopimuksen 17 §:n 1 kohdan mukaisesti työntekijä oli oikeutettu sairausajan palkkaan vain, mikäli hän oli työkyvytön sairauden johdosta. Sairauden tuli olla este työn tekemiselle. Edellytys täyttyi vain, jos sairaus oli välittömästi aiheuttanut kyvyttömyyden työsopimuksen mukaiseen työhön tai jos sairaus pahentuessaan oli johtanut työkyvyttömyyteen.

Sairausajan palkanmaksuvelvollisuutta ei ollut sovittu koskemaan tapauksia, joissa työkyvyttömyys ei aiheutunut sairaudesta vaan erilaisista hoitotoimenpiteistä. Tällaisia toimenpiteitä voivat olla synnynnäisen lapsettomuuden hoitoon liittyvän koeputkihedelmöityksen lisäksi esimerkiksi monet plastiikkakirurgiaan ja kauneudenhoitoon liittyvät toimenpiteet. Niille oli yhteistä se, että ne eivät olleet työkyvyn säilyttämiseksi välttämättömiä. Työnantaja ei ollut palkanmaksuvelvollinen, vaikka poissaolon ja työkyvyttömyyden syy oli eettisesti hyväksyttävä.

Lääkärintarkastuksia koskevista palkanmaksumääräyksistä ilmeni, ettei työnantajalla ollut palkanmaksuvelvollisuutta hoitotoimenpiteistä johtuvien lääkärintarkastusten osalta. Työehtosopimuksessa oli erikseen mainittu syöpäsairaus poikkeuksena pääsäännöstä. Erityisesti raskauteen liittyvien lääkärintarkastusten osalta työnantajalla oli palkanmaksuvelvollisuus ainoastaan siltä lääkärissä käyntikerralta, joka oli välttämätön raskauden toteamiseksi äitiyspäivärahan hakemista varten.

Lääkärintarkastusten korvattavuuden perusedellytyksenä oli, että työntekijän oli ollut välttämätöntä päästä nopeasti lääkärintarkastukseen. Työehtosopimuksen määräyksessä oli korostettu työajan tarpeettoman menettämisen välttämistä. Jos tilanne ei ollut kiireellinen, hoito oli mahdollisuuksien mukaan ajoitettava työajan ulkopuolelle. Työehtosopimuksen tarkoittamia ensisijaisia ajankohtia olivat esimerkiksi työajan alkamista edeltävät tai sen päättymisen jälkeiset ajat, viikottaiset vapaapäivät ja vuosilomat.

Terveydenhoitoon liittyvien toimenpiteiden ajalta ei korvausta suoritettu. Terveydenhoitoon kuuluvien lääkärintarkastusten osalta ei ollut olemassa työehtosopimuksen tarkoittamaa sairastumiseen liittyvää ansion turvaamistarvetta. Tällaiset toimenpiteet suoritettiin yleensä työntekijän omien etujen vuoksi.

Sairausvakuutuskäytännön osalta oli keskusjärjestöjen yhteisessä kannanotossa sairausajan palkan maksamisesta vuodelta 1973 todettu, että sen seikan määrittäminen, oliko kyseessä sama vai eri sairaus, tapahtui sairausvakuutustoimiston tekemän ratkaisun perusteella. Määräys liittyi saman sairauden uusiutumista koskevaan sopimuksen kohtaan. Tulkintatilanteiden ratkaisemisessa eivät osapuolet olleet halunneet tai tarkoittaneet sen laajempaa sidoittuisuutta sairausvakuutuskäytäntöön.

Nyt käsiteltävänä olevassa asiassa ei ollut vakiintunutta käytäntöä. Se oli ollut myös kansaneläkelaitokselle itselleenkin varsin uusi. Kansaneläkelaitoksen omaksuma myönteinen kanta korvattavuuteen ei sitonut työnantajaa eikä työehtosopimusosapuolia. Ainoastaan sopimalla asiasta voitiin keinohedelmöitykseen ja lapsettomuuden hoitoon liittyvät toimenpiteet saattaa työehtosopimuksen korvausvelvollisuuden piiriin.

Sairausajan palkkamääräyksiä sovellettiin työehtosopimuksen mukaan sinä aikana, joksi työntekijä oli sairausoireiden vuoksi otettu sairaalaan tarkkailtavaksi tai tutkittavaksi. Epäselvää oli, oliko synnynnäistä lapsettomuutta pidettävä sairautena. Lapsettomuus oli lähinnä fysiologinen ominaisuus eikä äkillinen terveydentilan muutos, joka johtaisi työkyvyttömyyteen. Lopputuloksesta riippumatta lapsettomuus tai siihen liittyvät hoitotoimenpiteet eivät kuuluneet työehtosopimuksen sairausajan palkanmaksuvelvollisuuden piiriin. Työntekijä ei ollut lapsettomuuden vuoksi estynyt tekemästä työtä.

Koeputkihedelmöitykseen liittyneen jälkitarkastuksen osalta Pukaralammin esittämä selvitys oli ollut puutteellinen. Vasta paikallisten neuvottelujen jälkeen esitetystä lääkärin lausunnosta oli käynyt ilmi lääkärintarkastuksen oikea luonne. Vaatimus oli jälkeenpäin hankitusta lisäselvityksestä huolimatta yhä puutteellisesti perusteltu.

Työnantaja ei ollut rikkonut työehtosopimusta eikä työnantajaliitto laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Kenkäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

Kumi- ja Nahkatyöväen Liitto on vielä lausunut, että steriliteetti oli katsottu sairausvakuutuskäytännössä sairaudeksi. Työkyvyttömyys oli tässä tapauksessa välillisesti johtunut sairaudesta. Tilanne oli samanlainen kuin niissä tapauksissa, joissa yritettäessä parantaa sairautta hoitotoimenpide sinänsä aiheutti työkyvyttömyyden syynä. Synnynnäinen selkävika tai reisiluun pään epämuodostuma eivät esimerkiksi välittömästi aiheuttaneet työkyvyttömyyttä. Työnantaja oli kuitenkin maksanut sairausajan palkan, jos leikkaus tällaisten vikojen parantamiseksi aiheutti työkyvyttömyyden. Plastiikkakirurgisista toimenpiteistä taas muun muassa synnynnäisen epämuodostuman korjaaminen tai onnettomuuden jälkihoito olivat samassa asemassa. Työnantajan oli siten maksettava sairausajan palkka hoitotoimenpiteestä johtuvan työkyvyttömyyden ajalta, jos kysymys oli ollut sairauden tai tapaturman johdosta annettavasta hoidosta.

Ansionmenetyksen korvattavuuden perusedellytyksenä mainittu välttämättömyys päästä nopeasti lääkärintarkastukseen ei soveltunut tähän tapaukseen. Keskussairaaloissa ei järjestetty lääkärintarkastuksia virka-ajan ulkopuolella. Lisäksi lääketieteellisellä perusteella suoritettavaan jälkitarkastukseen yleensä oli tultava tiettynä ajankohtana.

Keinohedelmöityksessä käytetty hoitotoimenpide aiheutti työkyvyttömyyden, jonka aikana potilasta pidettiin sairaalassa tarkkailtavana sen varalta, että toimenpide tulisi aiheuttamaan verenvuotoa vatsaonteloon. Jälkimmäisellä käyntikerralla oli lisäksi Pukaralammilta puhkaistu endometrioosiin liittyvä rakkula.

Muutettaessa vuonna 1984 työehtosopimusta tarkoitus oli ollut selventää sen määräyksiä sekä lisätä siihen työntekijöiden kannalta kaksi lisäetuutta. Ensiksi sairaalaan tarkkailtavaksi tai tutkittavaksi otetulle työntekijälle oli sovittu korvattavaksi ansionmenetys sairausajan palkan määräysten mukaan. Toisena muutoksena oli sovittu syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttaman työkyvyttömyyden korvaamisesta. Sillä ei yleisesti ollut otettu kantaa hoitotoimenpiteen aiheuttamaan työkyvyttömyyteen. Lääkärintarkastusten korvattavuuden perusedellytyksiä ei ollut tarkoitus muuttaa.

Työehtosopimuksen 18 §:n 2 a kohdassa mainitulla uudella tai uusiutuvalla sairaudella tarkoitettiin myös työntekijällä pidempään ollutta sairautta, jota oli ryhdytty tutkimaan sen toteamiseksi tai hoidon määrittelemiseksi. Työehtosopimuksen 18 §:n 2 b kohdassa tarkoitettiin aikaisemmin todetulla sairaudella muitakin kuin kroonisia sairauksia. Molemmissa kohdissa oli ollut tarkoitus vahvistaa aikaisempi oikeuskäytäntö, jonka mukaan työnantajan oli suoritettava ansionmenetys myös toistuvista lääkärintarkastuksista. Tämä käsitys kävi ilmi työtuomioistuimen tuomioista n:ot 56/1977 ja 41/1980.

Liittotason neuvotteluissa oli sairausvakuutuskäytäntöä käytetty sitovana ohjeena vakiintuneesti. Tällaisen kannan oli Suomen Työnantajain Keskusliitto ottanut vuonna 1971 lähettämässään kiertokirjeessä laillisen raskauden keskeytyksen osalta. Samoin Teknisten ja Erikoisammattien Liiton ja Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän välillä oli sovittu sairausajan palkan maksamisesta sterilisaation aiheuttaman työkyvyttömyyden ajalta.

VASTAAJAN SELITYS

Kenkäteollisuuden Työnantajaliitto on vielä lausunut, että kanteessa oli myönnetty työkyvyttömyyden johtuneen hoitotoimenpiteestä. Työehtosopimuksen 18 §:n 2 kohdan mukaan korvauksen maksamisen edellytyksenä oli, että työntekijä oli otettu sairaalaan tarkkailtavaksi sairausoireiden vuoksi. Syöpäsairautta koskevalla sopimusmääräyksellä oli tahdottu laajentaa ja samalla rajoittaa työnantajan korvausvelvollisuus ainoastaan syöpäsairauden edellyttämiin hoitotoimenpiteisiin. Sopimuksen määräyksen sisältö, tarkoitus ja oikea tulkinta ilmenivät 14.3.1984 päivätystä Suomen Työnantajain Keskusliiton kiertokirjeestä n:o N/6-84, jonka sisältämät periaatteet oli Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön kanssa yhteisesti hyväksytty.

Sairausvakuutuskäytäntö ei velvoittanut työnantajaa, mutta työehtosopimus toisaalta ei estänyt sairausvakuutuskäytännön huomioon ottamista. Työnantajan korvausvelvollisuuden määräsi yksinomaan työehtosopimus. Esimerkiksi fysikaalisen hoidon ja kuntoutuslaitoshoidon korvaamisessa oli eroavaisuuksia sairausvakuutuskäytännön ja työnantajan palkanmaksuvelvollisuuden välillä.

Lääkintöhallitus ja kansaneläkelaitos olivat vielä vuoden 1985 aikana olleet erimielisiä siitä, tuliko koeputkihedelmöityksen aiheuttamat kulut korvata sairasvakuutuksesta vai ei. Lapsettomuutta ei pidetty sairautena, vaan kulujen korvaamista oli perusteltu muilla syillä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Esitetyn selvityksen mukaan Lenkki Oy:n palveluksessa oleva Arja Pukaralammi on ollut lapsettomuuden syiden selvittämisen vuoksi tutkittavana Turun yliopistollisessa keskussairaalassa kanteessa mainittuina ajanjaksoina maalis- ja kesäkuussa 1985. Tutkimuksen yhteydessä on kummallakin kerralla hänelle yritetty suorittaa keinohedelmöitys, johon on liittynyt munasarjoissa olevien rakkuloiden punktio. Jälkimmäisellä kerralla Pukaralammissa on todettu endometrioosiksi kutsuttu sairaus. Lääkärintodistusten mukaan hän on ollut näistä syistä työkyvytön 18.-20.3. ja 2.-7.6.1985 välisinä aikoina. Sen lisäksi hän on ollut 22.4.1985 samassa sairaalassa jälkitarkastuksessa aikaisemmin suoritetun punktion takia. Tarkastuksen suorittamisesta on esitetty 4.10.1985 ja 24.3.1986 päivätyt lääkärintodistukset.

Työehtosopimuksen 17 §:n mukaan työnantajan on maksettava työntekijälle sairausajan palkkaa siinä tapauksessa, että työntekijä on ollut työnantajan hyväksymän selvityksen mukaan sairauden vuoksi estynyt tekemästä työtä. Lääkärintarkastusten osalta on ansionmenetyksen korvaamisen edellytyksistä määräykset työehtosopimuksen 18 §:ssä. Perusedellytykseksi korvauksen saamiselle on sovittu, että kysymyksessä on sairastumis- tai tapaturmatapaus.

Työehtosopimuksessa ei ole tarkemmin määritelty, miten sairaus ja sairastuminen on tarkoitettu ymmärrettäväksi. Lääkärintarkastuksia koskevasta työehtosopimuksen määräyksestä kuitenkin käy ilmi, että sairastuminen ensisijaisesti tarkoittaa äkillisiä terveystilan huononemisia. Lääkärintarkastuksen korvattavuuden yleiseksi ehdoksi on nimittäin asetettu välttämättömyys päästä nopeasti lääkärintarkastukseen. Puheena olevan määräyksen mukaan ansionmenetys voidaan korvata myös sellaisissa tapauksissa, joissa tuollaista kiireellisyyttä ei ole. Korvauksen saaminen on mahdollista, jos kohtuullisen ajan kuluessa ei ole saatavissa vastaanottoaikaa tarkastusta varten työajan ulkopuolella.

Lapsettomuutta sinänsä ei voida pitää sairautena. Sitä vastoin syy siihen voi johtua sairaudesta tai siihen rinnastettavasta tilasta. Asiakirjoihin liittyvästä selvityksestä käy ilmi, että tällaisia syitä voivat olla naisella muun muassa munatorvien vioittuminen, endometrioosin nimellä kutsuttu sairaus tai sisäeritteiset häiriöt. Tutkimus- ja hoitotoimenpiteet saattavat siten kohdistua itse sairauteen tai raskaustilan aikaansaamiseen. Niillä voidaan samanaikaisesti pyrkiä vaikuttamaan parantavasti sairauteen ja hedelmättömyyden poistamiseen. Koeputkihedelmöityksellä on toimenpiteenä pääasiassa vain viimeksi mainittuun tulokseen johtavia vaikutuksia.

Sairausvakuutuslain 14 §:n 2 momentin mukaan laissa tarkoitetaan työkyvyttömyydellä sellaista sairaudesta johtuvaa tilaa, jonka kestäessä vakuutettu on sairauden edelleen jatkuessa kykenemätön tekemään tavallista työtään tai työtä, joka on siihen läheisesti verrattava. Sairausvakuutuslaissa omaksuttu sairauden käsite ei ainakaan sanonnallisesti poikkea työehtosopimuksessa tarkoitetusta sairaudesta tai sairastumistapauksesta.

Asianosaisliittojen yhtä vähän kuin keskusjärjestöjenkään, joiden välillä sovittuun sopimukseen kenkä- ja nahkateollisuuden työehtosopimus perustuu, ei ole näytetty sopineen siitä, että sairausvakuutuslakiin perustuvalla käytännöllä olisi yleisesti sopimuspuolia sitova vaikutus. Aikaisemmin voimassa olleiden määräysten osalta asianosaisliitot, kuten keskusjärjestötkin ovat kuitenkin yhteisesti hyväksyneet sen, että todetun sairauden edellyttämien toistuvien tarkastusten kuuluminen työnantajan korvausvelvollisuuden piiriin on viime kädessä selvitettävissä sairausvakuutuksen tulkintoja noudattaen.

Työtuomioistuin on muun muassa tuomioissaan n:ot 146/1982 ja 169/1983 todennut, että asianomaisten viranomaisten sairausvakuutuslain perusteella antamilla ratkaisuilla on merkitystä erimielisyyskysymyksissä myös riidanalaisten työehtosopimuksen määräysten oikeata sisältöä selvitettäessä.

Kansaneläkelaitoksen sairausvakuutusosaston 1.4.1986 kantajaliitolle lähettämässään kirjeessä osasto on ilmoittanut katsovansa, että koeputkihedelmöityksestä aiheutuvista kustannuksista voidaan suorittaa sairausvakuutuslain mukaiset korvaukset ja että osaston käsityksen mukaan ei estettä ole myöskään laissa säädetyn päivärahan suorittamiselle. Kirjeen mukaan yleisohjeita ei ole asiasta annettu, mutta kirjeessä selostettu käsitys on saatettu tiedoksi kansaneläkelaitoksen aluetoimistojen sosiaalilääketieteellisille toimistoille, joiden tehtävänä on paikallistoimistojen ohjaaminen sosiaalilääketieteellisissä kysymyksissä. Työtuomioistuimen mielestä ei ole estettä katsoa, että työehtosopimusta tulkittaessakin tahattoman lapsettomuuden syitä pidetään lääketieteellisesti sairaudesta johtuvana tilana ja että tuollaisen tilan selvittämiseksi lääkärin määräämät tarpeelliset tutkimukset ja hoidot kuuluvat työehtosopimuksessa sairauden johdosta aiheutuvan työnantajan korvausvelvollisuuden piiriin.

Kantajaliitto on esittänyt selvitystä siitä, että Suomen Työnantajain Keskusliitto, joka on osallisena keskusjärjestöjen välisessä sopimuksessa, on suositellut sairausajan palkan maksamista eräissä tilanteissa, joita voidaan rinnastaa sairaudesta johtuvaan tilaan. Suosituksien mukaan korvausvelvollisuuden piiriin on katsottu voivan kuulua munuaisen luovuttaminen ja raskauden keskeytys. Tämä selvitys osaltaan osoittaa, että sairauden käsitettä ei ole tarkoitettu tulkittavaksi suppeasti.

Esitettyjen lääkärintodistusten mukaan Pukaralammi on ollut työkyvytön kanteessa mainittuina ajanjaksoina maalis- ja kesäkuussa 1985 ollessaan sairaalassa tarkkailtavana ja tutkittavana. Työtuomioistuimen mielestä on, kuten edellä on selvitetty, perusteltua pitää hänen työkyvyttömyyttään sairaudesta johtuvana, jota jälkimmäisen sairaalassa oloajan osalta tukee myös hänessä silloin todettu endometrioosiksi todettu sairaus. Näin ollen Lenkki Oy on ollut velvollinen suorittamaan Pukaralammille sairausajan palkkaa 19. ja 20.3.1985 väliseltä ajalta lähinnä työehtosopimuksen 18 §:n muita lääkärintarkastuksia koskevaan määräykseen sisältyvän uusia ja uusiutuvia sairauksia koskevan a) kohdan kolmannen kappaleen perusteella ja 4.-7.6.1986 väliseltä ajanjaksolta ensisijaisesti sopimuksen 17 §:n mukaan.

Sitä vastoin työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että Pukaralammille 22.4.1985 sairaalassa suoritettu jälkitarkastus olisi ollut työehtosopimuksessa tarkoitetulla tavalla hoidon määrittämiseksi tarpeellinen lääkärintarkastus tai että lääkärinpalveluja tuollaisen käynnin tekemiseksi ei olisi ollut saatavissa työajan ulkopuolella.

Työnantajan korvausvelvollisuus on ollut tulkinnanvarainen. Sitä osoittaa myös se, että työtuomioistuimelle esitetyn apulaisoikeuskanslerin 8.2.1984 päiväämän kirjeen mukaan lapsettomuuden hoitoa ei tuolloin vielä katsottu mahdolliseksi korvata sairausvakuutuslain säännösten perusteella. Näissä oloissa Kenkäteollisuuden Työnantajaliitto ei ole työnantajan menettelyn hyväksyessään rikkonut valvontavelvollisuuttaan.

Tuomiolauselma

Lenkki Oy velvoitetaan suorittamaan Arja Pukaralammille työehtosopimuksen 17 ja 18 §:n nojalla sairausajan palkkana 19.-20.3. ja 4.-7.6.1985 väliseltä ajalta 1 092 markkaa kuudentoista prosentin korkoineen 27.1.1986 lukien.

Kanne hylätään siltä osin, kuin siinä on vaadittu korvausta 22.4.1985 tapahtuneen lääkärintarkastuksen ajalta ja Kenkäteollisuuden Työnantajaliiton tuomitsemista hyvityssakkoon. Asian tulkinnanvaraisuuteen nähden saa Kumi- ja Nahkatyöväen Liitto pitää oikeudenkäyntikulut vahinkonaan.

Jäsenet: Pelkonen puheenjohtaja, Suhonen, K. Rautiainen, Sariola, Kuivanen ja Pohja

Eri mieltä olevan jäsen Sariolan lausunto, johon jäsen K. Rautiainen yhtyi:

Yhdyn tuomioon muilta osin, mutta katson, että Pukaralammin maaliskuussa 1985 tapahtunutta sairaalassa oloa ei voida pitää työehtosopimuksen tarkoittamana sairausoireista tai sairaudesta johtuvana poissaolona. Kun työnantaja ei ole velvollinen suorittamaan hänelle sairausajan palkkaa tuolta ajalta, velvoitan Lenkki Oy:n maksamaan Pukaralammille sairausajan palkkana vain 728 markkaa tuomiossa mainittuine korkoineen.