Labour court dismisses judge's claim that gender-based pay differences violate equality law.

Kysymys siitä, oliko työnantajalla hyväksyttävä syy sijoittaa samaa työtä tehneiden eri sukupuolta olleiden käräjätuomareiden virat eri palkkausluokkiin. Ks. TT:2002-7, TT:2003-80. (Ään).

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 82

KANTAJA

Käräjätuomari B, Nurmes

VASTAAJA

Valtiovarainministeriö

ASIA

Virkaehtosopimuksen tulkinta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 9.5.2003

Pääkäsittely 13.5.2003

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Oikeusministeriön ja AKAVA-JS ry:n välillä 19.4.2000 tehdyssä tuomioistuinten tuomareiden ja lakimiesten palkkausta koskevassa tarkentavassa virkaehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 §

Peruspalkka

Virkaan kuuluvien tehtävien vaativuuden perusteella suoritettava peruspalkka määräytyy viroittain liitteen 1 mukaan.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

8 §

Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotto

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Virkojen A-palkkausluokat muuttuvat uuden palkkausjärjestelmän mukaisiksi T-palkkausluokiksi oheisen liitteen 2 mukaan.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Edellä mainitun tarkentavan virkaehtosopimuksen täytäntöönpanosta oikeusministeriö on 5.5.2000 antanut ohjeen, jossa on muun muassa seuraava kohta:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Virkojen ja virkasuhteiden muuttaminen

A-palkkausluokan sopimuksessa mainitut vakinaiset virat muutetaan T-palkkausluokan viroiksi sopimuksen liitteen 2 mukaisesti. Hovioikeuksien, hallinto-oikeuksien ja käräjäoikeuksien osalta oikeusministeriö kuultuaan järjestöjä tekee päätökset virastokohtaisesta virkojen muuttamisesta.

Kukin virasto päättää siitä, miten sopimuksen piiriin kuuluvan virkamiehen palkkaus muuttuu. Tapauksessa, jossa saman A-palkkausluokan viroista osa muuttuu ylempään ja osa alempaan T-palkkausluokkaan, virasto tekee ratkaisunsa soveltaen yleisiä virkaylennysperusteita. Mikäli virastolla ei ole nimittämistoimivaltaa ao. virkojen suhteen, niin ratkaisu tulee tehdä noudattaen virkaikää (ns. rangia). Mikäli virastossa ei ole muotoutunut tällaista järjestystä, voidaan ratkaisu perustaa tuomari- tai lakimiehenä toimimisikään taikka kokemuslisään laskettavaan aikaan.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

B on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että hänellä on oikeus tuomioistuinten tuomareiden ja lakimiesten palkkauksesta tehdyn tarkentavan virkaehtosopimuksen nojalla saada mainitun virkaehtosopimuksen T13-palkkausluokan mukaista palkkaa 1.2.2000 lukien.

B on lisäksi vaatinut valtiovarainministeriön velvoittamista korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa laillisine korkoineen.

Perusteet

Oikeusministeriö ja AKAVA-JS ry ovat solmineet 19.4.2000 tarkentavan virkaehtosopimuksen tuomareiden ja lakimiesten palkkauksesta. Virkaehtosopimus on tullut voimaan 1.2.2000. Oikeusministeriö antoi 5.5.2000 ohjeet virkaehtosopimuksen täytäntöönpanosta. Samana päivänä annetun oikeusministeriön päätöksen mukaan Nurmeksen käräjäoikeudessa toinen A27-palkkausluokan käräjätuomari siirrettiin palkkausluokkaan T13 ja toinen saman palkkausluokan käräjätuomari eli B palkkausluokkaan T11. B oli katsonut samaa työtä tekevien käräjätuomareiden sijoittamisen eri palkkaluokkiin perusteettomaksi sekä yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa loukkaavaksi. B:n palkkausta koskevasta erimielisyydestä välittömät neuvottelut käytiin 15.4.2002 ja paikallisneuvottelut 28.6.2002. Keskusneuvottelut asiassa oli saatettu loppuun helmikuussa 2003.

Käräjätuomareiden yhdenvertaisuus, eri sukupuolta olevien työntekijöiden syrjintäkielto, virkaehtosopimuksen päätavoitteeksi ilmoitettu oikeudenmukainen palkkaus ja virkaehtosopimuksen 4 §:n määräys virkaan kuuluvien tehtävien vaativuuden perusteella suoritettavasta peruspalkasta edellyttävät, että Nurmeksen käräjäoikeudessa vaativuudeltaan samaa työtä tekeville käräjätuomareille, jotka ovat aikaisemmin saaneet saman palkkausluokan mukaista palkkaa, maksetaan palkkausjärjestelmän uudistamisen jälkeenkin saman palkkausluokan mukaan määräytyvää peruspalkkaa.

Perustuslain 6 §:n 1 momentista ilmenee yleinen yhdenvertaisuus- ja samapalkkaisuusperiaate. Valtion virkamieslain 11 §:ssä on säädetty tasapuolisuusvelvoitteesta. Tasa-arvolain 8 §:ssä kielletään työnantajaa soveltamasta samaa tai samanarvoista työtä tekevään työntekijään tai työntekijöihin epäedullisempia palkkaehtoja sukupuolen perusteella.

Edellä mainitun virkaehtosopimuksen 4 §:ssä todetaan, että virkaan kuuluvien tehtävien vaativuuden perusteella suoritettava peruspalkka määräytyy viroittain liitteen 1 mukaan. Virkaehtosopimuksen liitteen 2 mukaan 180 A27-palkkausluokassa ollutta käräjätuomaria siirrettiin T13-palkkausluokkaan ja 71 A27-palkkausluokassa ollutta käräjätuomaria palkkausluokkaan T11. Oikeusministeriön 5.5.2000 antamassa soveltamisohjeessa oli muun muassa todettu, että niissä tilanteissa, joissa saman A-palkkausluokan viroista osa muuttui ylempään ja osa alempaan T-palkkausluokkaan, virasto teki ratkaisunsa soveltaen yleisiä virkaylennysperusteita. Mikäli virastolla ei ole nimittämisvaltaa virkojen suhteen, ratkaisu tulee tehdä noudattaen virkaikää eli niin sanottua rangia. Ellei virastossa ole muodostunut tällaista järjestelyä, voidaan ratkaisu perustaa tuomarina tai lakimiehenä toimimisikään taikka kokemuslisään laskettavaan aikaan.

Työtuomioistuin on tuomioillaan TT:2002-7-10 katsonut, että virkaehtosopimuksen mukainen palkan määräytymisperuste on ensisijassa työn vaativuus. Peruspalkka voi riippua myös työn laatuun tai määrään vaikuttavasta kokemuksesta tai henkilökohtaisista ominaisuuksista. Viraston sisäinen virkaikäjärjestys ei tuomioissa todetuin tavoin sellaisenaan ole hyväksyttävä kriteeri osoittamaan henkilöiden kokemusta ja henkilökohtaisia ominaisuuksia. Työtuomioistuin on myös todennut, että koska rangiin sijoittuminen riippuu usein sattumanvaraisista seikoista, tuomareiden sijoittamisessa uusiin palkkausluokkiin tulee virastokohtaisen virkaiän sijasta ottaa huomioon lakimiehenä toimimisikä taikka kokemuslisään oikeuttava aika.

Työtuomioistuin on tuomioissaan myös todennut, että työnantajan menettelyä on pidettävä tasa-arvolaissa kiellettynä syrjintänä, jos työnantaja soveltaa työntekijään tai työntekijöihin sukupuolen perusteella epäedullisempia palkka- tai muita palvelussuhteen ehtoja kuin yhteen tai useampaan muuhun työnantajan palveluksessa samassa tai samanarvoisessa työssä olevaan työntekijään. Syrjinnänkieltoa ei rikota, jos työnantaja voi osoittaa, että hänen menettelynsä on johtunut muusta hyväksyttävästä seikasta kuin työntekijän sukupuolesta. Tuomioissa todetuin tavoin palkkavertailu ja hyväksyttävän syyn vaatimus on ulotettava koskemaan kaikkia samoissa tehtävissä toimivia käräjätuomareita riippumatta siitä, missä käräjäoikeudessa he työskentelevät.

B oli tullut Nurmeksen käräjäoikeuden käräjätuomariksi vuonna 1991 ja A vuonna 1990. Molemmat oli ennen uuden palkkausjärjestelmän voimaantuloa sijoitettu palkkausluokkaan A27. A oli toiminut tuomarina hieman kauemmin kuin B, mutta B:llä oli muutoin pidempi kokemus lakimiehenä. Vuonna 2000 B:llä oli ollut tällaista kokemusta 18 vuotta, joten hänellä oli enemmän kokemuslisään oikeuttavaa palvelusta kuin A:lla.

Nurmeksen käräjäoikeuden työnjaon mukaan työt jaetaan tasan käräjätuomareiden kesken. B toimii lisäksi kiinteistöyksikön vastuutuomarina, joka ohjaa ja kouluttaa kansliahenkilökuntaa ja notaareja sekä seuraa ratkaisutoimintaa ja ratkaisee hänelle siirtyneet kiinteistöasiat. B:n vastuulla ovat myös vihkimiset. A toimii notaarien koulutuksesta vastaavana tuomarina ja käräjäoikeuden työsuojelupäällikkönä. Käytännössä molemmat käräjätuomarit kouluttavat ja ohjaavat notaareja. Laamannin ja A:n poissa ollessa laamannin sijaisena toimii B.

Virkavastuu ja tehtävät Nurmeksen käräjäoikeuden molemmilla käräjätuomareilla ovat periaatteessa samat. Tuomareiden kokemuksessakaan ei ole olennaista eroa. B:llä on lakimieskokemusta jonkin verran enemmän kuin A:lla. A:n ei myöskään ole esitetty olevan henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan B:tä pätevämpi. Pelkkä Nurmeksen käräjäoikeuden virastokohtainen virkaikäjärjestys ei työtuomioistuimen tuomioiden valossa ole objektiivisesti hyväksyttävä syy maksaa erilaista palkkaa samaa työtä tekeville tuomareille. Palkkausluokkiin sijoittamisessa on rikottu yhdenvertaisen ja tasapuolisen kohtelun vaatimusta.

Oikeuslaitoksen palveluksessa on myös useita naiskäräjätuomareita, joille maksetaan korkeampaa peruspalkkaa kuin B:lle, vaikka heidän saman työnantajan palveluksessa tekemänsä työt ovat samoja ja vaikka heidän kokemuslisään luettava palvelusaikansa on lyhyempi kuin B:llä. Näin on esimerkiksi Oulun käräjäoikeudessa. Koska työnantaja ei ole esittänyt hyväksyttävää, asiallista syytä sijoittaa B alempaan palkkausluokkaan kuin vastaavaa työtä tekevät naiskäräjätuomarit, on B:n kohdalla rikottu myös tasa-arvolain edellyttämää samanlaisen kohtelun vaatimusta.

EY:n tuomioistuimen ratkaisusta C-381/99 Brunnhofer käy ilmi periaate, jonka mukaan oikeuttamisperusteen eli perusteen erisuuruisen palkan maksamiseen samasta työstä on oltava sellainen, että se on todellisuudessa vaikuttanut ratkaisuun. Näin ollen jälkeenpäin esitettyjä tai ilmenneitä syitä ei voida ottaa huomioon. Jälkeenpäin toteutettu tuomareiden valtakunnallisen rangin muodostaminen ja tämän rangin mukaan tehdyt jaot eri palkkausluokkiin eivät siten voi olla perusteina kanteen kiistämiselle tässä asiassa.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Valtiovarainministeriö on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Valtiovarainministeriö on lisäksi vaatinut B:n velvoittamista korvaamaan valtiovarainministeriön oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä.

Kanteen kiistämisen perusteet

Helmikuun 1. päivästä 2000 lukien toteutetun tuomioistuinten tuomareiden ja lakimiesten palkkausuudistuksen päätavoite oli korvata vanha ja lähinnä aikaisempiin virkaehtosopimuksiin nojautuneiden virkojen virastokohtaisten palkkausluokkatarkistusten johdosta vinoutunut ja virastoja eriarvoistanut virkapalkkajärjestelmä virastoja tasa-arvoistavalla uudella virkapalkkajärjestelmällä. Tarkoituksena oli, että virkamiesten palkkasuhteet uudessa järjestelmässä eivät muuttuisi olennaisesti verrattuna vanhaan palkkausjärjestelmään. Nurmeksen käräjäoikeudessa palkkausluokassa A27 olleista käräjätuomarin viroista muutettiin yhden palkkausluokaksi T13 ja yhden palkkausluokaksi T11. Uudistuksessa kenenkään palkkaus ei heikentynyt.

Korkein oikeus on kanteluasioissa 6.11.2002 antamissaan kolmessa päätöksessä nrot 2926-2928 pitänyt nykytilanteessa mahdollisena käyttää palkankorotusten kohdentamisperusteena tuomioistuimen sisäistä, vakiintuneen käytännön mukaan määräytyvää, siis käräjäoikeuskohtaista virkaikäjärjestystä, jollei siitä poikkeamiseen ole painavaa syytä. Korkeimman oikeuden mukaan peruste on epäkohdista huolimatta omiaan johtamaan ennustettaviin lopputuloksiin, joten sitä voidaan pitää myös oikeudenmukaisena. Korkein oikeus siis katsoi, että virastokohtainen virkaikäjärjestys oli hyväksyttävä peruste palkkausluokkiin sijoittelulle.

Erityisesti korkeimman oikeuden edellä mainittujen päätösten nojalla voidaan todeta, että tuomareiden palkkausjärjestelmäuudistuksen toteuttamisen yhteydessä käytetty virastokohtainen virkaikäjärjestys on ollut oikea ja ensisijainen palkankorotusten kohdentamisen peruste päätettäessä A27-palkkausluokkien virkojen sijoittamisesta T11 ja T13-palkkausluokkiin Nurmeksen käräjäoikeudessa. B ei ole esittänyt virkaikäjärjestyksestä poikkeamiselle painavaa syytä.

Ellei virkaikäjärjestystä voida pitää B:n palkkausluokkaan sijoittamisen perusteena, tulee ottaa huomioon se, että työtuomioistuin on vuonna 2002 antamissaan tuomioissaan nimenomaisesti maininnut hyväksyttävänä käräjätuomareiden palkkauksellisten erojen perusteena kokemuslisään oikeuttavana aikana mitattavan ammattikokemuksen kertymisen edellyttäen, että sitä sovelletaan yhtenäisesti kaikkiin käräjätuomareihin. Kun palkkausuudistuksessa kaikista 251:stä palkkausluokkaan A27 kuuluneista käräjätuomareiden viroista 180 viran palkkaus muutettiin palkkausluokaksi T13 ja 71 viran palkkaus palkkausluokaksi T11, niin edellä mainitun perusteen mukaisesti niiden A27-palkkausluokkaan sijoitettujen käräjätuomareiden, jotka kokemuslisäaikansa pituuden perusteella sijoittuivat 180 ensimmäisen käräjätuomarin joukkoon, virat olisi tullut sijoittaa palkkausluokkaan T13.

EY:n tuomioistuimen ratkaisu C-381/99 ei estä valtiovarainministeriötä vetoamasta muuhunkin perusteeseen kuin virkaikäjärjestykseen. Tuomion perustelujen mukaan työnantajalla on oikeus perustella palkkaeroa objektiivisilla perusteilla, joihin ei liity sukupuoleen perustuvaa syrjintää. Rajoituksena on vain se, että erisuuruista palkkaa ei voida perustella seikoilla, jotka ovat tiedossa ja voidaan todeta vasta ratkaisun tekohetken (tässä tapauksessa 1.2.2000, jonka ajankohdan perusteella palkkausluokkiin sijoittelu tapahtui) jälkeen. Oikeusministeriön käräjäoikeustuomareiden kokemuslisään oikeuttavaa aikaa koskevaan selvitykseen perustuva ratkaisuperuste on ollut tiedossa ja arvioitavissa jo ennen 1.2.2000.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Tausta ja erimielisyys

Nurmeksen käräjäoikeudessa työskentelevän käräjätuomarin B:n virka on ollut 31.1.2000 saakka sijoitettuna palkkausluokkaan A27.

Oikeusministeriön ja AKAVA-JS:n välillä solmitussa ja 1.2.2000 voimaan tulleessa virkaehtosopimuksessa on sovittu käräjätuomareiden sijoittamisesta uusiin T11- ja T13-palkkausluokkiin. Oikeusministeriö on antanut 5.5.2000 ohjeen palkkausjärjestelmän täytäntöönpanosta. Oikeusministeriön päätöksen mukaan Nurmeksen käräjäoikeuden kahdesta A27-palkkausluokan käräjätuomarin virasta toinen sijoitettiin palkkausluokkaan T13 ja toinen virka palkkausluokkaan T11.

Oikeusministeriön täytäntöönpano-ohjeen mukaan tapauksessa, jossa saman A-palkkausluokan viroista osa muuttuu ylempään ja osa alempaan T-palkkausluokkaan, virasto tekee ratkaisunsa soveltaen yleisiä virkaylennysperusteita. Mikäli virastolla ei ole nimittämistoimivaltaa ao. virkojen suhteen, ratkaisu tulee tehdä noudattaen virkaikää eli ns. rangia. Jos virastoissa ei ole muotoutunut tällaista järjestystä, voidaan ratkaisu ohjeen mukaan perustaa tuomarina tai lakimiehenä toimimisikään taikka kokemuslisään laskettavaan aikaan.

Nurmeksen käräjäoikeuden laamannin oikeusministeriön ohjeiden mukaisesti tekemällä päätöksellä B sijoitettiin rangijärjestystä noudattaen palkkausluokkaan T11 1.2.2000 alkaen.

Vastaaja on viitannut muun muassa myöhemmin annettuihin korkeimman oikeuden päätöksiin ja katsonut, että työnantajalla on ollut hyväksyttävät perusteet sijoittaa B palkkausluokkaan T11 virastokohtaisen virkaiän perusteella. Lisäksi myöhemmin tehdyllä tarkentavalla virkaehtosopimuksella käräjätuomareita on nostettu palkkausluokkaan T13 kokemuslisään oikeuttavan ajan perusteella, mutta B ei ole tätäkään perustetta sovellettaessa ollut oikeutettu korkeampaan palkkaan.

Työtuomioistuimen aikaisemmat tuomiot

Työtuomioistuin on tuomioissaan TT:2002-7-10 ottanut tasa-arvolain ja perustuslain yhdenvertaista kohtelua koskevien säännösten nojalla kantaa siihen, onko työnantajalla ollut hyväksyttävä syy erilaiseen kohteluun, kun samassa käräjäoikeudessa työskenteleviä A27 palkkausluokassa olleita käräjätuomareita on kysymyksessä olevan virkaehtosopimuksen ja oikeusministeriön päätöksen ja ohjeiden perusteella sijoitettu eri palkkausluokkiin. Työtuomioistuin on tuomioissaan muun muassa todennut tasa-arvolain 8 §:n 2 momentin 2 kohdasta ja 3 momentista ilmenevän, että hyväksyttävän syyn perusteella on voitava selittää kaikkien saman työnantajan palveluksessa olevien, samaa työtä tekevien välillä olevat palkkaerot. Työtuomioistuimen mukaan esillä olleissa tapauksissa tämä merkitsee sitä, että palkkavertailu ja hyväksyttävän syyn vaatimus on ulotettava koskemaan kaikkia samoissa tehtävissä toimivia käräjätuomareita riippumatta siitä, missä käräjäoikeudessa he työskentelevät.

Tämän asian käsittelyn yhteydessä valtion puolelta on ilmoitettu uudistuksen päätavoitteeksi korvata vanha, lähinnä virastokohtaisten palkkausluokkatarkistusten johdosta vinoutunut ja virastoja eriarvoistanut virkapalkkajärjestelmä virastoja tasa-arvoistavalla uudella virkapalkkajärjestelmällä. Tähän on pyritty sijoittamalla kuhunkin käräjäoikeuteen suhteellisesti yhtä paljon ylemmän ja alemman palkkausluokan käräjätuomarinvirkoja.

Korkeimman oikeuden ratkaisut

Edellä tarkoitetut korkeimman oikeuden päätökset on annettu kanteluasioissa, joissa kysymys on ollut siitä, onko viraston päällikkö ylittänyt harkintavaltansa soveltaessaan virkaehtosopimuksen määräyksiä ja oikeusministeriön palkkausuudistuksen toimeenpanoa koskevia ohjeita. Päätöksissä ei ole otettu kantaa siihen, onko virkaehtosopimuksen soveltaminen loukannut lainsäädäntöön perustuvaa tasapuolisen ja yhdenvertaisen kohtelun vaatimusta. Päätöksistä ei siten ole saatavissa tukea sille kannalle, että virastokohtaisen virkaiän käyttö palkkausluokkiin sijoittelun yhteydessä olisi hyväksyttävää myös huomioon ottaen lainsäännöksistä johtuva yhdenvertaisen ja tasa-arvoisen kohtelun vaatimus.

Palkkausluokkiin sijoittuminen vuoden 2003 virkaehtosopimuksen jälkeen

Helmikuun alusta 2000 voimaan tulleessa palkkausuudistuksessa oli A27-palkkausluokkaan kuuluneista 241 käräjätuomarista 176 sijoitettu palkkausluokkaan T13 ja 65 palkkausluokkaan T11. Käräjäoikeuksissa tehtyjen päätösten perusteena oli Helsingin käräjäoikeutta lukuun ottamatta käräjätuomarien virastokohtainen virkaikäjärjestys.

Työtuomioistuimen tuomioiden TT:2002-7-10 antamisen jälkeen oikeusministeriö on tehnyt selvityksen eri käräjäoikeuksissa 1.2.2000 työskennelleiden A27-palkkausluokan virkaan sijoitettuna olleiden käräjätuomareiden kokemuslisään oikeuttavasta ajasta. Selvityksen pohjalta oikeusministeriön ja AKAVA-JS:n välillä on solmittu 7.2.2003 tarkentava virkaehtosopimus. Sillä on sovittu, että 28:lla T11-palkkausluokkaan sijoitetulla käräjätuomarilla, joilla kaikilla on ollut 1.2.2000 kokemuslisään oikeuttavaa aikaa yli 20 vuotta, on oikeus T13-palkkausluokan mukaiseen palkkaukseen takautuvasti 1.2.2000 lukien. B:llä on ollut mainittuna ajankohtana kokemuslisään oikeuttavaa aikaa 17 vuotta 8 kuukautta.

Oikeusministeriön tekemällä päätöksellä on myös Helsingin käräjäoikeuden kahdeksan T11-palkkausluokan käräjätuomarin viran palkkausluokaksi muutettu T13 virastokohtaisen virkaikäjärjestyksen perusteella. Lisäksi työtuomioistuimen edellä mainittujen tuomioiden johdosta on neljälle T11-palkkausluokkaan sijoitetulle käräjätuomarille maksettu palkkausluokkien T11 ja T13 välinen erotus 1.2.2000 lukien.

Selostettujen ratkaisujen lopputuloksena on, että niistä 241 käräjätuomarista, jotka alun perin ovat olleet sijoitettuina palkkausluokkaan A27, maksetaan vuonna 2003 tehdyn tarkentavan virkaehtosopimuksen jälkeen 216 käräjätuomarille palkkausluokan T13 mukaista palkkaa. Nurmeksen käräjäoikeudessa palkkausluokkaan T13 sijoitetulla käräjätuomarilla on vähemmän kokemuslisään oikeuttavaa aikaa kuin B:llä ja muista vastaavista käräjätuomareista 22 on esitetyn selvityksen mukaan sellaisia, joilla on 1.2.2000 ollut vähemmän kokemuslisään oikeuttavaa aikaa kuin B:llä. Näistä käräjätuomareista 14 on sijoitettu ylempään palkkausluokkaan virkaikäjärjestykseen perustuvalla käräjäoikeuden päätöksellä ja kahdeksan oikeusministeriön päätöksellä. Ylempään palkkausluokkaan sijoitettujen käräjätuomareiden joukossa on sekä naisia että miehiä.

Kun B on sijoitettu alempaan palkkausluokkaan kuin edellä mainitut samaa työtä tekevät 216 käräjätuomaria, joiden joukossa on myös naisia, asiassa on syntynyt tasa-arvolain 8 §:n 2 momentissa tarkoitettu syrjintäolettama. Syrjintäolettama voidaan kuitenkin kumota näyttämällä, että erilaiseen kohteluun on ollut hyväksyttävä, asianomaisen sukupuoleen liittymätön syy. Työtuomioistuimen aikaisempien ratkaisujen mukaan pidempi ammattikokemus tulee kysymykseen tällaisena hyväksyttävänä syynä. Korkeampaan palkkausluokkaan sijoitettujen käräjätuomarien joukossa on kuitenkin myös käräjätuomareita, joihin sanottu peruste ei sovellu.

Kanteessa on viitattu EY:n tuomioistuimen 26.6.2001 antamaan ratkaisuun C-381/99 Brunnhofer. Kantajan mukaan työnantaja ei voi jälkikäteen vedota hyväksyttävänä syynä siihen, että käräjätuomareiden palkkausta on korjattu takautuvasti uudella tarkentavalla virkaehtosopimuksella ottamalla huomioon käräjätuomareiden kokemuslisään oikeuttava aika. Työtuomioistuin kuitenkin toteaa, että mainittu peruste on ollut olemassa sinä ajankohtana, josta lukien korjaus on tullut voimaan. Uusi tarkentava virkaehtosopimus voidaan siten Brunnhofer-ratkaisun estämättä ottaa asiassa huomioon.

Uudella virkaehtosopimuksella on saatu aikaan varteenotettavaa edistystä käräjätuomarien palkkauksen yhdenvertaisuudessa havaittujen epäkohtien korjaamiseksi. Toimenpiteet eivät kuitenkaan ole vielä ulottuneet B:hen sillä tavoin, että hänen kohteluunsa liittyvä syrjintäolettama olisi poistunut. Virkaehtosopimusratkaisun jälkeenkin T13-palkkausluokan mukaista palkkaa on maksettu useille käräjätuomareille siitä huolimatta, että heillä on kokemuslisään oikeuttavaa aikaa vähemmän kuin B:llä. Tässä tilanteessa sitä, että toisten käräjätuomarien asemaa on parannettu, ei työtuomioistuimen käsityksen mukaan voida pitää perusteena, joka oikeuttaisi B:n kohdalla jatkuneen eriarvoisen kohtelun.

Eri palkkausluokkiin sijoittelun hyväksyttävyys

Tämän asian käsittelyn yhteydessä valtion puolelta on ilmoitettu vuoden 2000 palkkausuudistuksen päätavoitteeksi korvata vanha, lähinnä virastokohtaisten palkkausluokkatarkistusten johdosta vinoutunut ja virastoja eriarvoistanut virkapalkkajärjestelmä virastoja tasa-arvoistavalla uudella virkapalkkajärjestelmällä. Tavoitteeseen on pyritty sijoittamalla kuhunkin käräjäoikeuteen suhteellisesti yhtä paljon ylemmän ja alemman palkkausluokan käräjätuomarinvirkoja.

Työtuomioistuin on edellä mainituissa tuomioissaan todennut, että tuomarina tai lakimiehenä toimimisikään taikka kokemuslisään oikeuttavan ajan perusteella mitattavaa ammattikokemuksen kertymistä voidaan pitää objektiivisesti hyväksyttävänä palkkaperusteena edellyttäen, että sitä sovelletaan yhtenäisesti kaikkiin käräjätuomareihin.

Sovittaessa vuoden 2000 virkaehtosopimusratkaisusta käräjätuomarinvirat oli sijoitettu käräjäoikeuskohtaisesti palkkausluokkiin A26, A27 ja A28. Käräjätuomareiden tehtäviä voidaan ainakin jossakin määrin jakaa niin, että vaativimmat tehtävät ohjautuvat pääsääntöisesti kokeneimpien ja pätevimpien käräjätuomareiden käsiteltäviksi. Tässä mielessä on myös perusteltavissa, että käräjätuomareita voi olla eri palkkausluokissa. Toisaalta on hyväksyttävää pyrkiä turvaamaan sitä, että eri käräjäoikeuksiin hakeutuu riittävän pätevää henkilöstöä ja että virkarakenne takaa maan eri osissa samanlaiset mahdollisuudet uralla etenemiseen. Tähän on pyritty sillä, että jokaisessa käräjäoikeudessa on myös ylemmän palkkausluokan käräjätuomarin virkoja.

Käräjätuomareiden virat ovat olleet käräjäoikeuskohtaisia ja niihin on haettu ja nimitetty normaalissa järjestyksessä. Se, kuinka kokeneita lakimiehiä on eri puolilla maata sijaitseviin käräjäoikeuksiin ollut saatavissa, on jossakin määrin voinut vaihdella. Näin joidenkin käräjäoikeuksien ylemmän palkkausluokan virkoihin on voinut tulla nimitetyiksi tuomareita, joilla on ollut vähemmän kokemusta kuin jollakin toisessa käräjäoikeudessa työskentelevällä samassa tai alemmassa palkkausluokassa olevalla käräjätuomarilla. Vastaavasti palkkausjärjestelmän uudistamisen yhteydessä ylempään palkkausluokkaan T13 on voinut sijoittua käräjätuomareita, joilla on vähemmän kokemuslisiin oikeuttavaa palvelusaikaa kuin jossakin toisessa käräjäoikeudessa palkkausluokkaan T11 sijoitetuilla käräjätuomareilla.

Esillä olevassa asiassa ei kuitenkaan ole kysymys edellä kuvatusta virkarakenteesta johtuvista ongelmista vaan siitä, että vastaavanlaisissa tehtävissä olevat ja aikaisemmin palkkausluokkaan A27 sijoitetut käräjätuomarit on palkkausjärjestelmää uudistettaessa virastokohtaisen virkaiän perusteella sijoitettu eri palkkausluokkiin ilman, että virkaan kuuluvien tehtävien vaativuudessa sinänsä olisi mitään eroja. Vakiintuneessa oikeuskäytännössä on edellytetty erilaisen kohtelun oikeuttavalta syyltä, että sinänsä hyväksyttävän tavoitteen saavuttamiseksi käytettävät keinot ovat oikeasuhtaisia ja myös välttämättömiä tavoitteen saavuttamiseksi (EY-tuomioistuimen ratkaisu asiassa Bilka C-170/84). Arvioitaessa virkarakenteen tasapuolisuuden tavoitetta on työtuomioistuimen mielestä pidettävä silmällä sitä, minkälaisia vaikutuksia järjestelmällä on sen piiriin kuuluviin yksilöihin, joita yhdenvertaisuusnormit suojaavat.

Palkkausluokkien T11 ja T13 välistä eroa on suhteellisuusperiaatteen mukaan vaikea puoltaa, kun tarkasteltavana olevien virkojen pätevyysvaatimuksissa ja tehtävien vaativuudessa ei ole näytetty olevan eroa. Palkkausjärjestelmän uudistamisen tavoite ei työtuomioistuimen mielestä ole välttämättä edellyttänyt aikaisemmin samassa palkkausluokassa olleiden vaativuudeltaan samanarvoista työtä tekevien käräjätuomareiden asettamista palkkauksellisesti erilaiseen asemaan palkkausjärjestelmää käyttöön otettaessa. B:n kohdalla ei ole työtuomioistuimen mielestä myöskään osoitettu, että kaikkien vertailuhenkilöinä esille tuotujen käräjätuomareiden korkeampi palkkaus liittyisi esitettyihin palkkausjärjestelmän tavoitteisiin. Esitettyjä näkökohtia ei näistä syistä voida työtuomioistuimen mielestä pitää palkkaerojen hyväksyttävänä syynä.

Johtopäätökset

Nurmeksen käräjäoikeudella ei ole ollut hyväksyttävää syytä sijoittaa B:tä alempaan palkkausluokkaan kuin samassa palkkausluokassa olleet ja samaa työtä tehneet käräjätuomarit. B:llä on sovellettavan virkaehtosopimuksen mukaan oikeus vaatimaansa palkkaukseen.

Oikeudenkäyntikulut

Valtiovarainministeriö on jutun hävitessään velvollinen korvaamaan B:n oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikulujen määräksi on ilmoitettu yhteensä 7 831,34 euroa. Vastaaja on paljoksunut vaatimusta jättäen sen oikeuden harkintaan.

Ottaen huomioon asian laatu on kuluerittelyssä yksilöityjä toimenpiteitä pidettävä asian hoitamiseksi tarpeellisina ja niistä samoin kuin asian selvittämisestä muutoin aiheutuneita kustannuksia kohtuullisina.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että käräjätuomari B:llä on tuomioistuinten tuomareiden ja lakimiesten palkkauksesta tehdyn tarkentavan virkaehtosopimuksen nojalla oikeus saada palkkausluokan T13 mukaista palkkaa 1.2.2000 lukien.

Valtiovarainministeriö velvoitetaan korvaamaan B:n oikeudenkäyntikulut seisemällätuhannella kahdeksallasadallakolmellakymmenelläyhdellä (7 831) eurolla 34 sentillä, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Äimä, H. Rautiainen, Elina Vartiainen-Hynönen, Palomäki ja Kaleva jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Tuomiosta on äänestetty.

Eri mieltä olevan jäsen Vartiainen-Hynösen lausunto, johon jäsen H. Rautiainen yhtyi:

Ratkaistavana olevassa tapauksessa on kysymys vahvistuskanteesta. Kantaja on vaatinut, että hänellä on tuomareiden ja lakimiesten palkkauksesta tehdyn tarkentavan virkaehtosopimuksen nojalla oikeus saada T13 palkkausluokan mukaista palkkaa 1.2.2000 lukien. Mainittua virkaehtosopimusta ei ole vaadittu julistettavaksi pätemättömäksi lain vastaisena. Sopijaosapuolten, oikeusministeriön ja Akava–JS ry:n, välillä ei ole erimielisyyttä sopimuksen tulkinnasta, vaan sopijaosapuolet ovat mainitun virkaehtosopimuksen ja siihen liittyvien oikeusministeriön täytäntöönpano-ohjeiden tulkinnasta yhtä mieltä eli, että kantajan palkkaus määräytyy 1.2.2000 lukien T11 palkkausluokan mukaisesti myös oikeusministeriön ja Akava–JS ry:n välillä 7.2.2003 solmitun tarkentavan virkaehtosopimuksen tekemisen jälkeen.

Tämän asian käsittelyn yhteydessä on valtion taholta ilmoitettu, että vuoden 2000 palkkausuudistuksen päätavoitteena oli korvata vanha, lähinnä virastokohtaisten palkkaluokkatarkistusten johdosta vinoutunut ja virastoja eriarvoistanut palkkajärjestelmä virastoja tasa-arvoistavalla uudella virkapalkkajärjestelmällä. Tavoitteeseen pyrittiin sijoittamalla kuhunkin käräjäoikeuteen suhteellisesti yhtä paljon ylemmän ja alemman palkkaluokan tuomarin virkoja. Maan eri osissa sijaitsevien käräjäoikeuksien tasa-arvoista asemaa on siis pyritty turvaamaan siten, että eri käräjäoikeuksiin hakeutuu riittävän pätevää henkilöstöä ja että virkarakenne osaltaan takaisi maan eri osissa samanlaiset mahdollisuudet uralla etenemiseen.

Katson, että vaikka valtio on juridisesti yksi työnantaja, valtion taholta esitetty tavoite oikeudenkäytön samanlaisen tason turvaamiseen maan eri osissa pyrkimällä sijoittamaan kuhunkin käräjäoikeuteen suhteellisesti yhtä paljon ylemmän ja alemman palkkausluokan käräjätuomarin virkoja on ollut hyväksyttävä, sukupuolesta riippumaton ja objektiivinen peruste suorittaa aiemmin A27 palkkaluokassa olleiden käräjätuomareiden palkkauksen tarkistukset T13 ja T11 palkkausluokkiin käräjäoikeuskohtaisesti siten, että erot palkkauksessa on käräjäoikeuden sisällä perusteltavissa hyväksyttävillä, objektiivisesti ja sukupuolesta riippumattomilla perusteilla. Katson, että edellä selostetun hyväksyttävän tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat tarpeellisia ja oikeasuhteisia.

Edelleen katson, että oikeusministeriön ohjeen mukainen menettely sijoittaa A27 palkkausluokassa olleet käräjätuomarit käräjäoikeuskohtaisesti virkaiän perusteella on ollut sukupuolesta riippumaton objektiivinen ja hyväksyttävä tapa palkankorotusten kohdentamiseen, ja se on omiaan johtamaan yksittäistapauksessa ennustettaviin lopputuloksiin.

Nurmeksen käräjäoikeuden kahdesta A27 palkkausluokassa olleesta käräjätuomarin virasta yksi muutettiin T13 palkkaluokan viraksi ja toinen sijoitettiin palkkausluokkaan T11. Kantaja, joka virkaiältään oli nuorempi, sijoitettiin palkkausluokkaan T11. Edellä esitetyt seikat huomioon ottaen katson, että valtio on menetellyt 19.4.2000 allekirjoitetun tuomioistuinten tuomareiden ja lakimiesten palkkauksesta tehdyn tarkentavan virkaehtosopimuksen mukaisesti eikä edellä tarkoitetun menettelyn eikä mainitun virkaehtosopimuksen määräysten voida katsoa olevan tasa-arvolain 8 §:n 2 momentin 2 kohdasta eikä valtion virkamieslain 11 §:stä ilmenevän yhdenvertaisuusperiaatetta koskevien säännösten vastaisia vaan valtiolla on ollut syrjintäolettaman kumoava hyväksyttävä syy sijoittaa kantaja 1.2.2000 lukien palkkausluokkaan T11. Hylkään kanteen edellä mainituilla perusteilla.