Court dismisses judge's claim that gender-based salary classification differences violate equality laws.

Työtuomioistuin oli aikaisemmilla tuomioillaan katsonut, että työnantajalla ei tuomareiden ja tuomioistuinten lakimiesten palkkausta koskevaan tarkentavaan virkaehtosopimukseen perustuen ollut ollut hyväksyttävää syytä palkkausluokkauudistuksen yhteydessä sijoittaa samaa työtä tehneiden eri sukupuolta olleiden käräjätuomareiden virkoja eri palkkausluokkiin.

Virkaehtosopimukseen osalliset olivat tuomioiden jälkeen solmitulla tarkentavalla virkaehtosopimuksella sopineet ylemmän palkkausluokan mukaisen palkan maksamisesta niille käräjätuomareille, joilla palkkausluokkauudistuksen käyttöön ottamisen ajankohtana oli ollut kokemuslisään oikeuttavaa aikaa yli 20 vuotta. Tarkentava virkaehtosopimus ei ollut aiheuttanut muutosta kantajana olevan käräjätuomarin palkkaukseen, koska hänellä oli ollut kokemuslisään oikeuttavaa aikaa vähemmän kuin mainitut 20 vuotta.

Työnantajalla ei ollut ollut hyväksyttävää syytä sijoittaa käräjätuomaria alempaan palkkausluokkaan kuin samassa palkkausluokassa olleet ja samaa työtä tehneet käräjätuomarit. Käräjätuomarilla oli oikeus korkeamman palkkausluokan mukaiseen palkkaan. (Ään).

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 80

KANTAJA

Käräjätuomari A, Kajaani

VASTAAJA

Valtiovarainministeriö

ASIA

Virkaehtosopimuksen tulkinta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 1.4.2003

Pääkäsittely 13.5.2003

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Oikeusministeriön ja AKAVA-JS ry:n välillä 19.4.2000 tehdyssä tuomioistuinten tuomareiden ja lakimiesten palkkausta koskevassa tarkentavassa virkaehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 §

Peruspalkka

Virkaan kuuluvien tehtävien vaativuuden perusteella suoritettava peruspalkka määräytyy viroittain liitteen 1 mukaan.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

8 §

Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotto

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Virkojen A-palkkausluokat muuttuvat uuden palkkausjärjestelmän mukaisiksi T-palkkausluokiksi oheisen liitteen 2 mukaan.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Edellä mainitun tarkentavan virkaehtosopimuksen täytäntöönpanosta oikeusministeriö on 5.5.2000 antanut ohjeen, jossa on muun muassa seuraava kohta:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Virkojen ja virkasuhteiden muuttaminen

A-palkkausluokan sopimuksessa mainitut vakinaiset virat muutetaan T-palkkausluokan viroiksi sopimuksen liitteen 2 mukaisesti. Hovioikeuksien, hallinto-oikeuksien ja käräjäoikeuksien osalta oikeusministeriö kuultuaan järjestöjä tekee päätökset virastokohtaisesta virkojen muuttamisesta.

Kukin virasto päättää siitä, miten sopimuksen piiriin kuuluvan virkamiehen palkkaus muuttuu. Tapauksessa, jossa saman A-palkkausluokan viroista osa muuttuu ylempään ja osa alempaan T-palkkausluokkaan, virasto tekee ratkaisunsa soveltaen yleisiä virkaylennysperusteita. Mikäli virastolla ei ole nimittämistoimivaltaa ao. virkojen suhteen, niin ratkaisu tulee tehdä noudattaen virkaikää (ns. rangia). Mikäli virastossa ei ole muotoutunut tällaista järjestystä, voidaan ratkaisu perustaa tuomari- tai lakimiehenä toimimisikään taikka kokemuslisään laskettavaan aikaan.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

A on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että hänellä on oikeus tuomioistuinten tuomareiden ja lakimiesten palkkauksesta tehdyn tarkentavan virkaehtosopimuksen nojalla saada mainitun virkaehtosopimuksen T13-palkkausluokan mukaista palkkaa 1.2.2000 lukien.

A on lisäksi vaatinut valtiovarainministeriön velvoittamista korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa laillisine korkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antamisesta.

Perusteet

Oikeusministeriö ja AKAVA-JS ry ovat solmineet 19.4.2000 tarkentavan virkaehtosopimuksen tuomareiden ja lakimiesten palkkauksesta. Virkaehtosopimus on tullut voimaan 1.2.2000. Oikeusministeriö antoi 5.5.2000 ohjeet virkaehtosopimuksen täytäntöönpanosta.

Virkaehtosopimuksen 4 §:ssä todetaan, että virkaan kuuluvien tehtävien vaativuuden perusteella suoritettava peruspalkka määräytyy viroittain liitteen 1 mukaan. Virkaehtosopimuksen liitteen 2 mukaan 180 A27-palkkausluokassa ollutta käräjätuomaria siirrettiin T13-palkkausluokkaan ja 71 A27-palkkausluokassa ollutta käräjätuomaria palkkausluokkaan T11.

Kajaanin käräjäoikeuden laamannin päätöksellä palkkausluokassa A27 ollut A siirrettiin T11-palkkausluokkaan 1.2.2000 alkaen. Kaksi muuta A27-palkkausluokassa ollutta käräjätuomaria siirrettiin palkkausluokkaan T13. A oli katsonut samaa työtä tekevien käräjätuomareiden sijoittamisen eri palkkaluokkiin perusteettomaksi sekä yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa loukkaavaksi. Palkkausta koskeneesta erimielisyydestä välittömät neuvottelut käytiin 10.4.2002 ja paikallisneuvottelut 28.6.2002. Keskusneuvottelut asiassa on saatettu loppuun helmikuussa 2003.

Käräjätuomareiden yhdenvertaisuus, virkaehtosopimuksen päätavoitteeksi ilmoitettu oikeudenmukainen palkkaus ja virkaehtosopimuksen 4 §:n määräys virkaan kuuluvien tehtävien vaativuuden perusteella suoritettavasta peruspalkasta edellyttävät, että Kajaanin käräjäoikeudessa ja muuallakin vaativuudeltaan samaa työtä tekeville aiemmin samassa palkkausluokassa olleille käräjätuomareille maksetaan palkkausjärjestelmän uudistamisen jälkeenkin saman palkkausluokan mukaan määräytyvää peruspalkkaa.

Perustuslain 6 §:stä ilmenee yleinen yhdenvertaisuus- ja samapalkkaisuusperiaate. Valtion virkamieslain 11 §:ssä on säädetty tasapuolisuusvelvoitteesta. Yhdenvertaisuuden ja tasapuolisuuden toteuttaminen edellyttää, että kaikille kysymyksessä oleville käräjätuomareille, joilla on sama virkavastuu ja samat tehtävät, maksetaan sama palkka riippumatta siitä, missä saman oikeuslaitoksen virastossa he sattuvat työskentelemään.

Yhdenvertaisuuden loukkaus korostuu, koska A27-palkkausluokassa olleita tuomareita, joilla on vähemmän virkaikää kuin A:lla ja joiden virastojen työtehtävät ovat vähäisemmät kuin Kajaanin käräjäoikeuden työtehtävät, on siirretty T13-palkkausluokkaan. Tällaisia tuomareita on monissa käräjäoikeuksissa, esimerkiksi Nurmeksessa, Lahdessa, Pieksämäellä ja Oulussa. Kajaanin käräjäoikeudessa kaikki tuomarit käsittelevät kaikkia jutturyhmiä. Näihin kuuluvat myös ulosottovalitukset ja yrityssaneerausasiat, joita ei käsitellä kaikissa käräjäoikeuksissa. Käräjätuomarit Kajaanin käräjäoikeudessa joutuvat lisäksi toimittamaan matkakäräjiä Kuhmon toimipisteessä yli 100 kilometrin päässä kansliapaikkakunnalta Kajaanissa. Monissa muissakin käräjäoikeuksissa, esimerkiksi Helsingin käräjäoikeudessa, T13-palkkausluokkaan siirrettiin virkaiältään nuorempia tuomareita kuin A.

Työnantajan menettely on lisäksi asettanut A:n tasa-arvolain 8 §:n 2 momentissa kielletyllä tavalla sukupuolen perusteella eri asemaan kuin palkkausluokkaan T13 sijoitetut aiemmin palkkausluokassa A27 olleet naispuoliset tuomarit.

Työtuomioistuin on tuomioillaan TT:2002-7-10 ratkaissut saman oikeuskysymyksen kuin mikä nyt on esillä. Valtiovarainministeriö oli näissä oikeudenkäynneissä kanteen kiistämisen perusteena vedonnut muun muassa rahapulaan ja siihen, että virastoihin piti perustaa sisääntulovirkoja kokemattomille tuomareille. Kumpaakaan perustetta työtuomioistuin ei ole hyväksynyt. Jälkimmäisen perusteen osalta voidaan todeta, että A:lla on virkaehtosopimuksen voimaan tullessa ja tullessaan siirretyksi palkkausluokkaan T11 ollut silloisen ikäjärjestelmän mukaiset kuusi ikälisää, mikä merkitsee vähintään 18 vuoden palvelua. Samana ajankohtana A27-palkkausluokassa olleita käräjätuomareita, joilla oli vähemmän ikälisiä, siirrettiin palkkausluokkaan T13 huolimatta siitä, että näillä tuomareilla oli vähemmän työtehtäviä kuin A:lla.

Tämän asian käsittelyn yhteydessä valtiovarainministeriö ei voi kanteen kiistämisensä tueksi vedota muihin kuin asioissa TT:2002-7-10 esittämiinsä kanteen kiistämisen perusteisiin. Työtuomioistuimen aikaisemmissa tuomioissa mainitusta EY:n tuomioistuimen ratkaisusta (C-381/99 Brunnhofer) käy selvästi ilmi periaate, että oikeuttamisperusteen menettelyssä on oltava sellainen, että se on todellisuudessa vaikuttanut ratkaisuun. Näin ollen jälkeenpäin esitettyjä tai ilmenneitä syitä ei voida ottaa huomioon. Esimerkiksi jälkeenpäin toteutettu tuomareiden valtakunnallisen rangin muodostaminen ja tämän rangin mukaan tehdyt uudet jaot eri palkkaluokkiin, eivät voi olla perusteina kanteen kiistämiselle tässä asiassa.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Valtiovarainministeriö on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Valtiovarainministeriö on lisäksi vaatinut A:n velvoittamista korvaamaan valtiovarainministeriön oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä.

Kanteen kiistämisen perusteet

Helmikuun 1. päivästä 2000 lukien toteutetun tuomioistuinten tuomareiden ja lakimiesten palkkausuudistuksen päätavoite oli korvata vanha ja lähinnä aikaisempiin virkaehtosopimuksiin nojautuneiden virkojen virastokohtaisten palkkausluokkatarkistusten johdosta vinoutunut ja virastoja eriarvoistanut virkapalkkajärjestelmä virastoja tasa-arvoistavalla uudella virkapalkkajärjestelmällä. Tarkoituksena oli, että virkamiesten palkkasuhteet uudessa järjestelmässä eivät muuttuisi olennaisesti verrattuna vanhaan palkkausjärjestelmään. Kajaanin käräjäoikeudessa muutettiin yhden palkkausluokan A28 ja kahden palkkausluokan A27 käräjätuomarin viran palkkausluokaksi T13 ja kahden palkkausluokan A27 viran palkkausluokaksi T11. Uudistuksessa kenenkään palkkaus ei heikentynyt.

Korkein oikeus on kanteluasioissa 6.11.2002 antamissaan kolmessa päätöksessä nrot 2926-2928 pitänyt nykytilanteessa mahdollisena käyttää palkankorotusten kohdentamisperusteena tuomioistuimen sisäistä, vakiintuneen käytännön mukaan määräytyvää, siis käräjäoikeuskohtaista virkaikäjärjestystä, jollei siitä poikkeamiseen ole painavaa syytä. Korkeimman oikeuden mukaan peruste on epäkohdista huolimatta omiaan johtamaan ennustettaviin lopputuloksiin, joten sitä voidaan pitää myös oikeudenmukaisena. Korkein oikeus siis katsoi, että virastokohtainen virkaikäjärjestys oli hyväksyttävä peruste palkkausluokkiin sijoittelulle.

Erityisesti korkeimman oikeuden edellä mainittujen päätösten nojalla voidaan todeta, että tuomareiden palkkausjärjestelmäuudistuksen toteuttamisen yhteydessä käytetty virastokohtainen virkaikäjärjestys on ollut oikea ja ensisijainen palkankorotusten kohdentamisen peruste päätettäessä A27-palkkausluokkien virkojen sijoittamisesta T11 ja T13-palkkausluokkiin Kajaanin käräjäoikeudessa.

Ellei virkaikäjärjestystä voida pitää A:n palkkausluokkaan sijoittamisen perusteena, tulee ottaa huomioon se, että työtuomioistuin on vuonna 2002 antamissaan päätöksissään nimenomaisesti maininnut hyväksyttävänä käräjätuomareiden palkkauksellisten erojen perusteena kokemuslisään oikeuttavana aikana mitattavan ammattikokemuksen kertymisen edellyttäen, että sitä sovelletaan yhtenäisesti kaikkiin käräjätuomareihin. Kun palkkausuudistuksessa kaikista 251:stä palkkausluokkaan A27 kuuluneista käräjätuomareiden viroista 180 viran palkkaus muutettiin palkkausluokaksi T13 ja 71 viran palkkaus palkkausluokaksi T11, niin edellä mainitun perusteen mukaisesti niiden A27-palkkausluokkaan sijoitettujen käräjätuomareiden, jotka kokemuslisäaikansa pituuden perusteella sijoittuivat 180 ensimmäisen käräjätuomarin joukkoon, virat olisi tullut sijoittaa palkkausluokkaan T13.

EY:n tuomioistuimen ratkaisu C-381/99 ei estä valtiovarainministeriötä vetoamasta muuhunkin perusteeseen kuin virkaikäjärjestykseen. Tuomion perustelujen mukaan työnantajalla on oikeus perustella todettu palkkaero objektiivisilla tekijöillä, joihin ei liity mitään sukupuoleen perustuvaa syrjintää. Työnantaja voi perustella palkkaeroa edellä mainituilla seikoilla, jotka ovat suhteellisuusperiaatteen mukaisia. Tuomion perusteluissa todetaan rajoituksena vain se, ettei erisuuruista palkkaa voida perustella seikoilla, jotka ovat tiedossa ja voidaan arvioida vasta ratkaisun tekohetken (tässä tapauksessa 1.2.2000, jonka ajankohdan perusteella palkkausluokkaan sijoittelu tapahtui) jälkeen. Edellä esitetty peruste kokemuslisään oikeuttavan ajan kertymisestä ratkaisuperusteena on ollut tiedossa ja voitu arvioida jo ennen 1.2.2000.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Tausta ja erimielisyys

Kajaanin käräjäoikeudessa työskentelevän käräjätuomari A:n virka on ollut 31.1.2000 saakka sijoitettuna palkkausluokkaan A27.

Oikeusministeriön ja AKAVA-JS:n välillä solmitussa ja 1.2.2000 voimaan tulleessa virkaehtosopimuksessa on sovittu käräjätuomareiden sijoittamisesta uusiin T11- ja T13-palkkausluokkiin. Oikeusministeriö on antanut 5.5.2000 ohjeen palkkausjärjestelmän täytäntöönpanosta. Oikeusministeriön päätöksen mukaan Kajaanin käräjäoikeuden neljästä A27-palkkausluokan käräjätuomarin virasta kaksi sijoitettiin palkkausluokkaan T13 ja kaksi käräjätuomarin virkaa palkkausluokkaan T11.

Oikeusministeriön täytäntöönpano-ohjeen mukaan tapauksessa, jossa saman A-palkkausluokan viroista osa muuttuu ylempään ja osa alempaan T-palkkausluokkaan, virasto tekee ratkaisunsa soveltaen yleisiä virkaylennysperusteita. Mikäli virastolla ei ole nimittämistoimivaltaa ao. virkojen suhteen, ratkaisu tulee tehdä noudattaen virkaikää eli ns. rangia. Jos virastoissa ei ole muotoutunut tällaista järjestystä, voidaan ratkaisu ohjeen mukaan perustaa tuomarina tai lakimiehenä toimimisikään taikka kokemuslisään laskettavaan aikaan.

Kajaanin käräjäoikeuden laamannin oikeusministeriön ohjeiden mukaisesti tekemällä päätöksellä A sijoitettiin rangijärjestystä noudattaen palkkausluokkaan T11 1.2.2000 alkaen.

Vastaaja on viitannut muun muassa myöhemmin annettuihin korkeimman oikeuden päätöksiin ja katsonut, että työnantajalla on ollut hyväksyttävät perusteet sijoittaa A palkkausluokkaan T11 virastokohtaisen virkaiän perusteella. Lisäksi myöhemmin tehdyllä tarkentavalla virkaehtosopimuksella käräjätuomareita on nostettu palkkausluokkaan T13 kokemuslisään oikeuttavan ajan perusteella, mutta A ei ole tätäkään perustetta sovellettaessa ollut oikeutettu korkeampaan palkkaan.

Työtuomioistuimen aikaisemmat tuomiot

Työtuomioistuin on tuomioissaan TT:2002-7-10 ottanut tasa-arvolain ja perustuslain yhdenvertaista kohtelua koskevien säännösten nojalla kantaa siihen, onko työnantajalla ollut hyväksyttävä syy erilaiseen kohteluun, kun samassa käräjäoikeudessa työskenteleviä A27 palkkausluokassa olleita käräjätuomareita on kysymyksessä olevan virkaehtosopimuksen ja oikeusministeriön päätöksen ja ohjeiden perusteella sijoitettu eri palkkausluokkiin. Työtuomioistuin on tuomioissaan muun muassa todennut tasa-arvolain 8 §:n 2 momentin 2 kohdasta ja 3 momentista ilmenevän, että hyväksyttävän syyn perusteella on voitava selittää kaikkien saman työnantajan palveluksessa olevien, samaa työtä tekevien välillä olevat palkkaerot. Työtuomioistuimen mukaan esillä olleissa tapauksissa tämä merkitsee sitä, että palkkavertailu ja hyväksyttävän syyn vaatimus on ulotettava koskemaan kaikkia samoissa tehtävissä toimivia käräjätuomareita riippumatta siitä, missä käräjäoikeudessa he työskentelevät.

Tämän asian käsittelyn yhteydessä valtion puolelta on ilmoitettu uudistuksen päätavoitteeksi korvata vanha, lähinnä virastokohtaisten palkkausluokkatarkistusten johdosta vinoutunut ja virastoja eriarvoistanut virkapalkkajärjestelmä virastoja tasa-arvoistavalla uudella virkapalkkajärjestelmällä. Tähän on pyritty sijoittamalla kuhunkin käräjäoikeuteen suhteellisesti yhtä paljon ylemmän ja alemman palkkausluokan käräjätuomarinvirkoja.

Korkeimman oikeuden ratkaisut

Edellä tarkoitetut korkeimman oikeuden päätökset on annettu kanteluasioissa, joissa kysymys on ollut siitä, onko viraston päällikkö ylittänyt harkintavaltansa soveltaessaan virkaehtosopimuksen määräyksiä ja oikeusministeriön palkkausuudistuksen toimeenpanoa koskevia ohjeita. Päätöksissä ei ole otettu kantaa siihen, onko virkaehtosopimuksen soveltaminen loukannut lainsäädäntöön perustuvaa tasapuolisen ja yhdenvertaisen kohtelun vaatimusta. Päätöksistä ei siten ole saatavissa tukea sille kannalle, että virastokohtaisen virkaiän käyttö palkkausluokkiin sijoittelun yhteydessä olisi hyväksyttävää myös huomioon ottaen lainsäännöksistä johtuva yhdenvertaisen ja tasa-arvoisen kohtelun vaatimus.

Palkkausluokkiin sijoittuminen vuoden 2003 virkaehtosopimuksen jälkeen

Helmikuun alusta 2000 voimaan tulleessa palkkausuudistuksessa oli A27-palkkausluokkaan kuuluneista 241 käräjätuomarista 176 sijoitettu palkkausluokkaan T13 ja 65 palkkausluokkaan T11. Käräjäoikeuksissa tehtyjen päätösten perusteena oli Helsingin käräjäoikeutta lukuun ottamatta käräjätuomarien virastokohtainen virkaikäjärjestys.

Työtuomioistuimen tuomioiden TT:2002-7-10 antamisen jälkeen oikeusministeriö on tehnyt selvityksen eri käräjäoikeuksissa 1.2.2000 työskennelleiden A27-palkkausluokan virkaan sijoitettuna olleiden käräjätuomareiden kokemuslisään oikeuttavasta ajasta. Selvityksen pohjalta oikeusministeriön ja AKAVA-JS:n välillä on solmittu 7.2.2003 tarkentava virkaehtosopimus. Sillä on sovittu, että 28:lla T11-palkkausluokkaan sijoitetulla käräjätuomarilla, joilla kaikilla on ollut 1.2.2000 kokemuslisään oikeuttavaa aikaa yli 20 vuotta, on oikeus T13-palkkausluokan mukaiseen palkkaukseen takautuvasti 1.2.2000 lukien. A:lla on ollut mainittuna ajankohtana kokemuslisään oikeuttavaa aikaa 17 vuotta 5 kuukautta.

Oikeusministeriön tekemällä päätöksellä on myös Helsingin käräjäoikeuden kahdeksan T11-palkkausluokan käräjätuomarin viran palkkausluokaksi muutettu T13 virastokohtaisen virkaikäjärjestyksen perusteella. Lisäksi työtuomioistuimen edellä mainittujen tuomioiden johdosta on neljälle T11-palkkausluokkaan sijoitetulle käräjätuomarille maksettu palkkausluokkien T11 ja T13 välinen erotus 1.2.2000 lukien.

Selostettujen ratkaisujen lopputuloksena on, että niistä 241 käräjätuomarista, jotka alun perin ovat olleet sijoitettuina palkkausluokkaan A27, maksetaan vuonna 2003 tehdyn tarkentavan virkaehtosopimuksen jälkeen 216 käräjätuomarille palkkausluokan T13 mukaista palkkaa. Kajaanin käräjäoikeudessa palkkausluokkaan T13 sijoitetuilla käräjätuomareilla on enemmän kokemuslisään oikeuttavaa aikaa kuin A:lla, mutta muista vastaavista käräjätuomareista 21 on esitetyn selvityksen mukaan sellaisia, joilla on 1.2.2000 ollut vähemmän kokemuslisään oikeuttavaa aikaa kuin A:lla. Näistä käräjätuomareista 13 on sijoitettu ylempään palkkausluokkaan virkaikäjärjestykseen perustuvalla käräjäoikeuden päätöksellä ja kahdeksan oikeusministeriön päätöksellä. Ylempään palkkausluokkaan sijoitettujen käräjätuomareiden joukossa on sekä naisia että miehiä.

Kun A on sijoitettu alempaan palkkausluokkaan kuin edellä mainitut samaa työtä tekevät 216 käräjätuomaria, joiden joukossa on myös naisia, asiassa on syntynyt tasa-arvolain 8 §:n 2 momentissa tarkoitettu syrjintäolettama. Syrjintäolettama voidaan kuitenkin kumota näyttämällä, että erilaiseen kohteluun on ollut hyväksyttävä, asianomaisen sukupuoleen liittymätön syy. Työtuomioistuimen aikaisempien ratkaisujen mukaan pidempi ammattikokemus tulee kysymykseen tällaisena hyväksyttävänä syynä. Korkeampaan palkkausluokkaan sijoitettujen käräjätuomarien joukossa on kuitenkin myös käräjätuomareita, joihin sanottu peruste ei sovellu.

Kanteessa on viitattu EY:n tuomioistuimen 26.6.2001 antamaan ratkaisuun C-381/99 Brunnhofer. Kantajan mukaan työnantaja ei voi jälkikäteen vedota hyväksyttävänä syynä siihen, että käräjätuomareiden palkkausta on korjattu takautuvasti uudella tarkentavalla virkaehtosopimuksella ottamalla huomioon käräjätuomareiden kokemuslisään oikeuttava aika. Työtuomioistuin kuitenkin toteaa, että mainittu peruste on ollut olemassa sinä ajankohtana, josta lukien korjaus on tullut voimaan. Uusi tarkentava virkaehtosopimus voidaan siten Brunnhofer-ratkaisun estämättä ottaa asiassa huomioon.

Uudella virkaehtosopimuksella on saatu aikaan varteenotettavaa edistystä käräjätuomarien palkkauksen yhdenvertaisuudessa havaittujen epäkohtien korjaamiseksi. Toimenpiteet eivät kuitenkaan ole vielä ulottuneet A:han sillä tavoin, että hänen kohteluunsa liittyvä syrjintäolettama olisi poistunut. Virkaehtosopimusratkaisun jälkeenkin T13-palkkausluokan mukaista palkkaa on maksettu useille käräjätuomareille siitä huolimatta, että heillä on kokemuslisään oikeuttavaa aikaa vähemmän kuin A:lla. Tässä tilanteessa sitä, että toisten käräjätuomarien asemaa on parannettu, ei työtuomioistuimen käsityksen mukaan voida pitää perusteena, joka oikeuttaisi A:n kohdalla jatkuneen eriarvoisen kohtelun.

Eri palkkausluokkiin sijoittelun hyväksyttävyys

Tämän asian käsittelyn yhteydessä valtion puolelta on ilmoitettu vuoden 2000 palkkausuudistuksen päätavoitteeksi korvata vanha, lähinnä virastokohtaisten palkkausluokkatarkistusten johdosta vinoutunut ja virastoja eriarvoistanut virkapalkkajärjestelmä virastoja tasa-arvoistavalla uudella virkapalkkajärjestelmällä. Tavoitteeseen on pyritty sijoittamalla kuhunkin käräjäoikeuteen suhteellisesti yhtä paljon ylemmän ja alemman palkkausluokan käräjätuomarinvirkoja.

Työtuomioistuin on edellä mainituissa tuomioissaan todennut, että tuomarina tai lakimiehenä toimimisikään taikka kokemuslisään oikeuttavan ajan perusteella mitattavaa ammattikokemuksen kertymistä voidaan pitää objektiivisesti hyväksyttävänä palkkaperusteena edellyttäen, että sitä sovelletaan yhtenäisesti kaikkiin käräjätuomareihin.

Sovittaessa vuoden 2000 virkaehtosopimusratkaisusta käräjätuomarinvirat oli sijoitettu käräjäoikeuskohtaisesti palkkausluokkiin A26, A27 ja A28. Käräjätuomareiden tehtäviä voidaan ainakin jossakin määrin jakaa niin, että vaativimmat tehtävät ohjautuvat pääsääntöisesti kokeneimpien ja pätevimpien käräjätuomareiden käsiteltäviksi. Tässä mielessä on myös perusteltavissa, että käräjätuomareita voi olla eri palkkausluokissa. Toisaalta on hyväksyttävää pyrkiä turvaamaan sitä, että eri käräjäoikeuksiin hakeutuu riittävän pätevää henkilöstöä ja että virkarakenne takaa maan eri osissa samanlaiset mahdollisuudet uralla etenemiseen. Tähän on pyritty sillä, että jokaisessa käräjäoikeudessa on myös ylemmän palkkausluokan käräjätuomarin virkoja.

Käräjätuomareiden virat ovat olleet käräjäoikeuskohtaisia ja niihin on haettu ja nimitetty normaalissa järjestyksessä. Se, kuinka kokeneita lakimiehiä on eri puolilla maata sijaitseviin käräjäoikeuksiin ollut saatavissa, on jossakin määrin voinut vaihdella. Näin joidenkin käräjäoikeuksien ylemmän palkkausluokan virkoihin on voinut tulla nimitetyiksi tuomareita, joilla on ollut vähemmän kokemusta kuin jollakin toisessa käräjäoikeudessa työskentelevällä samassa tai alemmassa palkkausluokassa olevalla käräjätuomarilla. Vastaavasti palkkausjärjestelmän uudistamisen yhteydessä ylempään palkkausluokkaan T13 on voinut sijoittua käräjätuomareita, joilla on vähemmän kokemuslisiin oikeuttavaa palvelusaikaa kuin jossakin toisessa käräjäoikeudessa palkkausluokkaan T11 sijoitetuilla käräjätuomareilla.

Esillä olevassa asiassa ei kuitenkaan ole kysymys edellä kuvatusta virkarakenteesta johtuvista ongelmista vaan siitä, että vastaavanlaisissa tehtävissä olevat ja aikaisemmin palkkausluokkaan A27 sijoitetut käräjätuomarit on palkkausjärjestelmää uudistettaessa virastokohtaisen virkaiän perusteella sijoitettu eri palkkausluokkiin ilman, että virkaan kuuluvien tehtävien vaativuudessa sinänsä olisi mitään eroja. Vakiintuneessa oikeuskäytännössä on edellytetty erilaisen kohtelun oikeuttavalta syyltä, että sinänsä hyväksyttävän tavoitteen saavuttamiseksi käytettävät keinot ovat oikeasuhtaisia ja myös välttämättömiä tavoitteen saavuttamiseksi (EY-tuomioistuimen ratkaisu asiassa Bilka C-170/84). Arvioitaessa virkarakenteen tasapuolisuuden tavoitetta on työtuomioistuimen mielestä pidettävä silmällä sitä, minkälaisia vaikutuksia järjestelmällä on sen piiriin kuuluviin yksilöihin, joita yhdenvertaisuusnormit suojaavat.

Palkkausluokkien T11 ja T13 välistä eroa on suhteellisuusperiaatteen mukaan vaikea puoltaa, kun tarkasteltavana olevien virkojen pätevyysvaatimuksissa ja tehtävien vaativuudessa ei ole näytetty olevan eroa. Palkkausjärjestelmän uudistamisen tavoite ei työtuomioistuimen mielestä ole välttämättä edellyttänyt aikaisemmin samassa palkkausluokassa olleiden vaativuudeltaan samanarvoista työtä tekevien käräjätuomareiden asettamista palkkauksellisesti erilaiseen asemaan palkkausjärjestelmää käyttöön otettaessa. A:n kohdalla ei ole työtuomioistuimen mielestä myöskään osoitettu, että kaikkien vertailuhenkilöinä esille tuotujen käräjätuomareiden korkeampi palkkaus liittyisi esitettyihin palkkausjärjestelmän tavoitteisiin. Esitettyjä näkökohtia ei näistä syistä voida työtuomioistuimen mielestä pitää palkkaerojen hyväksyttävänä syynä.

Johtopäätökset

Kajaanin käräjäoikeudella ei ole ollut hyväksyttävää syytä sijoittaa A:ta alempaan palkkausluokkaan kuin samassa palkkausluokassa olleet ja samaa työtä tehneet käräjätuomarit. A:lla on sovellettavan virkaehtosopimuksen mukaan oikeus vaatimaansa palkkaukseen.

Oikeudenkäyntikulut

Valtiovarainministeriö on jutun hävitessään velvollinen korvaamaan A:n oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikulujen määräksi on ilmoitettu yhteensä 2 164 euroa. Laskutus on perustunut valtioneuvoston asetukseen oikeusavun palkkioperusteista. Vastaaja on paljoksunut vaatimusta jättäen sen oikeuden harkintaan.

Ottaen huomioon asian laatu on kuluerittelyssä yksilöityjä toimenpiteitä pidettävä asian hoitamiseksi tarpeellisina ja niistä samoin kuin asian selvittämisestä muutoin aiheutuneita kustannuksia kohtuullisina.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että käräjätuomari A:lla on tuomioistuinten tuomareiden ja lakimiesten palkkauksesta tehdyn tarkentavan virkaehtosopimuksen nojalla oikeus saada palkkausluokan T13 mukaista palkkaa 1.2.2000 lukien.

Valtiovarainministeriö velvoitetaan korvaamaan A:n oikeudenkäyntikulut kahdellatuhannella sadallakuudellakymmenelläneljällä (2 164) eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Äimä, H. Rautiainen, Elina Vartiainen-Hynönen, Palomäki ja Kaleva jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Tuomiosta on äänestetty.

Eri mieltä olevan jäsen Vartiainen-Hynösen lausunto, johon jäsen H. Rautiainen yhtyi:

Ratkaistavana olevassa tapauksessa on kysymys vahvistuskanteesta. Kantaja on vaatinut, että hänellä on tuomareiden ja lakimiesten palkkauksesta tehdyn tarkentavan virkaehtosopimuksen nojalla oikeus saada T13 palkkausluokan mukaista palkkaa 1.2.2000 lukien. Mainittua virkaehtosopimusta ei ole vaadittu julistettavaksi pätemättömäksi lain vastaisena. Sopijaosapuolten, oikeusministeriön ja Akava–JS ry:n, välillä ei ole erimielisyyttä sopimuksen tulkinnasta, vaan sopijaosapuolet ovat mainitun virkaehtosopimuksen ja siihen liittyvien oikeusministeriön täytäntöönpano-ohjeiden tulkinnasta yhtä mieltä eli, että kantajan palkkaus määräytyy 1.2.2000 lukien T11 palkkausluokan mukaisesti myös oikeusministeriön ja Akava–JS ry:n välillä 7.2.2003 solmitun tarkentavan virkaehtosopimuksen tekemisen jälkeen.

Tämän asian käsittelyn yhteydessä on valtion taholta ilmoitettu, että vuoden 2000 palkkausuudistuksen päätavoitteena oli korvata vanha, lähinnä virastokohtaisten palkkaluokkatarkistusten johdosta vinoutunut ja virastoja eriarvoistanut palkkajärjestelmä virastoja tasa-arvoistavalla uudella virkapalkkajärjestelmällä. Tavoitteeseen pyrittiin sijoittamalla kuhunkin käräjäoikeuteen suhteellisesti yhtä paljon ylemmän ja alemman palkkaluokan tuomarin virkoja. Maan eri osissa sijaitsevien käräjäoikeuksien tasa-arvoista asemaa on siis pyritty turvaamaan siten, että eri käräjäoikeuksiin hakeutuu riittävän pätevää henkilöstöä ja että virkarakenne osaltaan takaisi maan eri osissa samanlaiset mahdollisuudet uralla etenemiseen.

Katson, että vaikka valtio on juridisesti yksi työnantaja, valtion taholta esitetty tavoite oikeudenkäytön samanlaisen tason turvaamiseen maan eri osissa pyrkimällä sijoittamaan kuhunkin käräjäoikeuteen suhteellisesti yhtä paljon ylemmän ja alemman palkkausluokan käräjätuomarin virkoja on ollut hyväksyttävä, sukupuolesta riippumaton ja objektiivinen peruste suorittaa aiemmin A27 palkkaluokassa olleiden käräjätuomareiden palkkauksen tarkistukset T13 ja T11 palkkausluokkiin käräjäoikeuskohtaisesti siten, että erot palkkauksessa on käräjäoikeuden sisällä perusteltavissa hyväksyttävillä, objektiivisesti ja sukupuolesta riippumattomilla perusteilla. Katson, että edellä selostetun hyväksyttävän tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat tarpeellisia ja oikeasuhteisia.

Edelleen katson, että oikeusministeriön ohjeen mukainen menettely sijoittaa A27 palkkausluokassa olleet käräjätuomarit käräjäoikeuskohtaisesti virkaiän perusteella on ollut sukupuolesta riippumaton objektiivinen ja hyväksyttävä tapa palkankorotusten kohdentamiseen, ja se on omiaan johtamaan yksittäistapauksessa ennustettaviin lopputuloksiin.

Kajaanin käräjäoikeuden neljästä A27 palkkausluokassa olleesta käräjätuomarin virasta kaksi sijoitettiin palkkausluokkaan T13 ja kaksi palkkausluokkaan T11. Kantaja, joka oli virkaiältään nuorempi kuin kaksi T 13 palkkausluokkaan sijoitettua käräjätuomaria, sijoitettiin palkkausluokkaan T11. Edellä esitetyt seikat huomioon ottaen katson, että valtio on menetellyt 19.4.2000 allekirjoitetun tuomioistuinten tuomareiden ja lakimiesten palkkauksesta tehdyn tarkentavan virkaehtosopimuksen mukaisesti eikä edellä tarkoitetun menettelyn eikä mainitun virkaehtosopimuksen määräysten voida katsoa olevan tasa-arvolain 8 §:n 2 momentin 2 kohdasta eikä valtion virkamieslain 11 §:stä ilmenevän yhdenvertaisuusperiaatetta koskevien säännösten vastaisia vaan valtiolla on ollut syrjintäolettaman kumoava hyväksyttävä syy sijoittaa kantaja 1.2.2000 lukien palkkausluokkaan T11. Hylkään kanteen edellä mainituilla perusteilla.