Employer must offer contract work if conditions exist; otherwise work is done as regular time work.

Kysymys siitä, millaisten edellytysten olemassa ollessa työnantajalla sähköasennusalan työehtosopimuksen sovelta misalalla oli velvollisuus tarjota työntekijälle työtä tehtäväksi urakalla ja millä edellytyksillä työtä voitiin teettää aikatyönä. (kts.TT:1997-75)

LAUSUNTO

KUULTAVAT, Sähköalojen ammattiliitto ry,

Sähkö- ja telealan työnantajaliitto ry

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Sähköalojen ammattiliiton ja Sähkö- ja telealan työnantajaliiton välisessä 29.9.1995 tehdyssä sähköasennusalan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

IV

TYÖPALKAT

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

9 §

ANSION MÄÄRÄYTYMINEN

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

B

URAKKATYÖ

1 YLEISTÄ

1.1 Urakkatyön perusteet

Mikäli työn laatu sen sallii ja se teknillisesti on mahdollista, on tuotannon ja työntekijän ansion kohottamiseksi työntekijälle varattava mahdollisuus suorittaa urakkatyö tä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 TYÖSTÄ SOPIMINEN

Työn suorittamisesta edellä tarkoitettuna urakkatyönä on sovittava ennen työn aloitta mista, ellei se uudisrakennustöissä ole so pimattakin selvää.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2.1 Sopiminen

Osapuolten kesken tehdään työstä kirjallinen sopimus (työmaasopimus). Sopimusta tehdään kaksi yhtäpitävää kappaletta, yksi kummallekin sopijapuolelle. Sopimuksen allekirjoittavat työryhmän puolesta kärkimies ja työryhmän valtuuttama työntekijä.

Urakkahinnoittelulla tehtävää työtä varten ovat liitot laatineet työmaasopimuslomakkeen.

Urakkatyöstä sovittaessa on määrättävä vähintään seuraavat asiat:

-urakkaan sisältyvät työt

-suoritusvaatimukset sekä työn laatutaso

-urakkatyön edellytykset ja millä tavoin ne järjestetään

-palkanmuodostusperusteet

-urakan seurantajärjestelmä, sekä työn kestäessä maksettava urakkapalkan osuus

3 TYÖMAAN SELVITYS

Ennen urakkatyön sopimista on sopijaosapuolten todettava työmaan tyyppi sekä sen soveltuvuushinnoittelusääntöihin, seuraavan jaottelun perusteella:

3.1 Uudisrakennustyöt

Uudisrakennuksella tarkoitetaan sähköasennuskohdetta (rakennusta tai rakennelmaa)

-jota aikaisemmin ei ole sähköistetty

-joka rakennetaan tai on rakennettu käyttöpaikalle ja se täyttää urakkahinnoittelun kokonaisurakkaperiaatteen

Pääsääntöisesti kuuluvat uudisrakennustyön piiriin kiinteistöjen sähköverkkoon kuuluvat työt. Rakennelman tai rakennuksen sisältämät varsinaiseen tuotantoon liittyvien laitehankintojen sähköasennustyöt (esim. koneasennukset teollisuuslaitoksissa), voidaan kussakin tapauksessa sopien sisällyttää uudisrakennustyön piiriin.

3.2 Muut urakalla tehtävät työt

Tällaisia kohteita ovat esimerkiksi

-rakennusten tai rakennelmien sähköasennusten saneeraukset

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

-erillisenä työnä tehtävät tuotantoon liittyvät laitehankinnat (esim. koneasennukset teollisuudessa)

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

-muut urakalla sovituksi tehtävät työt

4 URAKAN RAJAUS JA URAKKATYÖN EDELLYTYKSET

4.1 Työn rajaus

Urakkaan sisältyvien töiden rajaus voidaan pääsääntöisesti määritellä työstä laadituista työmääräyksistä, työselityksistä, piirustuksista tai työmaakohtaisesti osapuolien työmaasopimuksessa erikseen määrittelemistä töistä tai työkokonaisuuksista. Mikäli edellä mainitusta poiketaan, tulee siitä sopia.

4.2 Suoritusajan rajaus

Työ suoritetaan sovittujen aikarajojen puitteissa yhtäjaksoisesti tai keskeytykset ovat eri suoritusten keskinäisistä sidonnaisuuk sista johtuvia, työn normaaliin kulkuun kuuluvia ja ennalta odotettavia. Mikäli edellä mainitusta poiketaan, sen vaikutuksesta on sovittava.

4.3 Ammattitaito

Työsuoritusten ammattitaidollinen vaativuus arvioidaan ennalta.

Työntekijöitä urakkatyöhön sijoitettaessa edellytetään, että heidän ammattitaitonsa vastaa työsuoritusten vaativuutta.

4.4 Työvälineet ja aputyöt

Työnantaja asettaa työntekijöiden käyttöön riittävästi tarkoituksenmukaisia työ- ja apuvälineitä sekä huolehtii riittävistä aputyösuorituksista. Erikoistyö- ja apuvälineiden tarpeista ja käytöstä sovitaan kussakin tapauksessa erikseen.

4.5 Työnjohto

Työnantaja huolehtii tarpeellisesta työnjohdosta ja työohjeiden antamisesta niin hyvissä ajoin, että eri työvaiheet voidaan työpaikalla järjestellä tarkoituksenmukaisesti.

4.6 Tarvikkeet

Ko. työvaiheiden edellyttämät tarvikkeet ovat käytettävissä tai tarvikehuollon jär jestelyistä sovitaan.

5 HINNOITTELUSÄÄNNÖT

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5.3.1 Mikäli työkohde on työehtosopimuksen tarkoittama uudisrakennus tai muu 9 B alueella urakalla tehtäväksi määriteltävä työ tai urakalla tekemisestä on sovittu, eikä työmaasopimusta urakan rajauksineen ja palkanmuodostusperusteineen ole tehty lainkaan, maksetaan tällaisesta työstä palkkana PKL I:ssä 66,05 markkaa ja PKL II:ssa 63,95 markkaa tehtyä työtuntia kohti.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5.5 Liittojen sopima poikkeus 9 § B:n hinnoittelusääntöihin

Ne yritykset, jotka ovat Sähkö- ja telealan työnantajaliiton jäsenyrityksiä, voivat paikallisesti sopien toteuttaa työn tuottavuutta ja työn organisointeja kehittävää palkkausmuotoa. Sopiminen tapahtuu yrityksissä työnantajan, pääluottamusmiehen ja työryhmien kesken.

Työmaakohtaisesti kärkimiehellä työryhmän edustajana on oikeus tehdä paikallisia sopimuksia työehtosopimuksen mukaan hänelle kuuluvissa asioissa. Mikäli sopimusoikeutta halutaan em. aluetta laajemmaksi, on asiasta sovittava työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä.

Liittojen sopima poikkeus 9 § B:n yleissitoviin hinnoittelusääntöihin on uudisrakennuskohteissa tehtävä siten, että työnantajan edustajalla on yksilöity kirjallinen esitys palkkaustavasta/palkkaustapavaihtoehdoista.

Jos tässä neuvottelussa ei synny tulosta eli ko. työmaata koskevaa työmaasopimusta, on neuvottelun lopputulos kuitenkin kirjattava ja se, miksi neuvottelutulosta ei syntynyt. Vasta tämän jälkeen työnantaja voi päättää, tehdäänkö työ urakkahinnoittelulla vai 5.3.1 kohdan mukaisella palkalla.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5.6 Työhinnoittelun peruste

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5.6.2 Aikatyö

Mikäli uudisrakennuksen tai muun urakkatyöksi luokiteltavan työn palkkamuodostusperusteeksi sovitaan aikatyö, on tästä aina tehtävä työmaakohtainen sopimus, josta käy selville pätevä peruste palkkausmuodon valinnalle.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KÄSITTELY KÄRÄJÄOIKEUDESSA

KANNE

Vaatimukset

Sähköasentajat Pekka Malila ja Ilpo Malinen ovat EK-ähkö Oy:tä vastaan Haapajärven käräjäoikeudessa ajamassaan kanteessa vaatineet EK-Sähkö Oy:n velvoittamista suorittamaan Malilalle saamatta jäänyttä palkkaa 1 757,20 markkaa lainmukaisine korkoineen 15.12.1995 lukien ja odotusajan palkkaa 2 976 markkaa korkoineen 21.12.1995 lukien sekä Maliselle saamatta jäänyttä palkkaa 1 680,80 markkaa lainmukaisine korkoineen 15.12.1995 lukien ja odotusajan palkkaa 2 976 markkaa korkoineen 21.12.1995 lukien.

Lisäksi Malila ja Malinen ovat vaatineet EK-Sähkö Oy:n velvoittamista korvaamaan heidän oikeudenkäyntikulunsa korkoineen.

Perustelut

Taustaa

Malila ja Malinen olivat olleet EK-Sähkö Oy:n palveluksessa 13.11. - 5.12.1995. Heidän työsuhteissaan oli sovellettu sähköasennusalan työehtosopimusta.

Työnantajan sekä Malilan ja Malisen välillä oli sovittu työsuhteesta 10.11.1995 puhelimitse. Tuolloin ei ollut ollut mitään puhetta palkanmaksun perusteesta. Kun Malila ja Malinen olivat 13.11.1995 olleet hakemassa työkaluja työnantajan tiloista, oli Malinen tiedustellut EK-Sähkö Oy:n toimitusjohtajalta työstä maksettavan palkan määrää. Toimitusjohtaja oli todennut palkan määrän olevan 56 - 57 markkaa tunnissa. Tuolloin Malilan ja Malisen tiedossa ei vielä ollut ollut työkohteen laatu. Työkohde, jossa Malila ja Malinen olivat työskennelleet, oli ollut Outokumpu Oy Finnminesin satelliittijauhimo Pyhäsalmella. Satelliittijauhimo oli ollut työehtosopimuksessa tarkoitettu uudisrakennuskohde, jossa Malila ja Malinen olivat tehneet sähköasennustyötä. Malilan ja Malisen sekä työnantajan välillä ei ollut sovittu kysymyksessä olevan kohteen sähkötöiden tekemisestä aikapalkalla.

Työehtosopimuksen mukainen palkka

Työehtosopimuksen 9 § B-kohdan mukaan uudisrakennuskohteet tehtiin urakkatyönä. Työnantaja ei ollut Malilan ja Malisen vaatimuksista huolimatta suostunut tekemään kohteesta työmaasopimusta. Työehtosopimuksen 9 § B 5.3.1 -kohdassa oli todettu, että mikäli työkohde oli työehtosopimuksen tarkoittama uudisrakennus tai muu 9 B alueella urakalla tehtäväksi määriteltävä työ tai urakalla tekemisestä oli sovittu eikä työmaasopimusta urakan rajauksineen ja palkanmuodostusperusteineen ollut tehty lainkaan, maksettiin tällaisesta työstä palkkana työehtosopimuksessa mainitut markkamäärät tehtyä työtuntia kohti. Tämän määräyksen perusteella työnantajan olisi pitänyt maksaa Malilalle ja Maliselle 62 markkaa tehtyä työtuntia kohden. Työnantaja oli kuitenkin maksanut heille vain 52,45 markkaa tunnilta. Malila oli tehnyt kyseisessä kohteessa yhteensä 184 työtuntia ja Malinen 176 työtuntia. Heiltä oli jäänyt saamatta palkkaa 9,55 markkaa työtunnilta.

Sähköasennusalan työehtosopimus lähti siitä, että kun kysymyksessä oli uudisrakennustyömaa tai muu urakalla tehtävä kohde ja työnantaja kieltäytyi työmaasopimuksen tekemisestä, työntekijöillä oli oikeus vaatia joko työehtosopimuksen 9 § B 5.3.1-kohdassa tarkoitetun niin sanotun rangaistuspalkan tai urakan laskemisen jälkeen työn tuottavuuden mukaan lasketun palkan maksamista. Työnantajan ilmoituksen mukaan Malilalle ja Maliselle maksettu palkka oli vähintään työehtosopimuksen mukaisen urakan takuupalkan suuruinen. Työehtosopimuksen mukaan urakan takuupalkkaa käytettiin kuitenkin vain silloin, kun työmaasopimus oli tehty, mutta työ ei tuottanut takuupalkkaa enemmän. Näin käytännössä tapahtui yleensä niissä tapauksissa, joissa työnantaja ei ollut järjestänyt urakkatyön edellytyksiä.

Työehtosopimuksen 9 § B 4 ja 6-kohdista selvisi, että työnantaja oli velvollinen järjestämään urakkatyön edellytykset. Urakkatyön edellytyksiin kuului muun muassa työnjohdon järjestäminen. Merkitystä ei ollut sillä, että nyt esillä olevassa tapauksessa Malila ja Malinen olivat työskennelleet Outokummun työnjohdon alaisuudessa. Merkitystä ei myöskään työehtosopimuksen kysymykseen tulevia määräyksiä sovellettaessa ollut sillä, käytettiinkö sähköasennuksissa uusia vai vanhoja tarvikkeita. Työehtosopimuksessa uudisrakennuksella tarkoitettiin sähköasennuskohdetta, jota ei ollut aikaisemmin sähköistetty ja joka rakennettiin tai oli rakennettu käyttöpaikalle. Tällainen kohde oli sopimattakin urakkakohde eikä muunlaisesta palkkauksesta voitu pätevästi sopia. Työehtosopimuksen 9 § B 5.3.1-kohta tuli sovellettavaksi myös silloin, kun kysymyksessä ei ollut uudisrakennus vaan muu urakalla tehtävä kohde.

Työehtosopimus ei millään tavoin asettanut aikatyötä etusijalle urakkatyöhön verrattuna. Esimerkiksi erillisten tuotantoon liittyvien laitehankintojen sähköasennustyöt tehtiin ensisijaisesti urakalla. Myös kiinteistön sähköasennusten kanssa tehtävissä kone- ja laiteasennuksissa lähtökohtana oli työn tekeminen urakkatyönä. Työehtosopimuksen mukaan oli olemassa kaksi eri urakkalajia eli uudisrakennustyöt ja muut urakkatyöt. Jos töitä ei näissä tapauksissa sisällytetty uudisrakennustyön piiriin, ne olivat muita urakalla tehtäviä töitä.

EK-Sähkö Oy:tä oli useaan otteeseen vaadittu noudattamaan Malilan ja Malisen palkkauksessa työehtosopimuksen määräyksiä. Käytyjen neuvottelujen jälkeen asiassa ei ollut päästy sopimukseen.

VASTAUS

Vaatimukset

EK-Sähkö Oy on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

EK-Sähkö Oy on lisäksi vaatinut Malilan ja Malisen velvoittamista korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut lainmukaisine korkoineen.

Työehtosopimuksen 9 § B 5.6.2-kohdassa tarkoitettu sopimus

Edellä mainittu työehtosopimuksen kohta ei edellyttänyt sopimukselta kirjallista muotoa. Myöskään muissa työehtosopimuksen paikallista sopimista koskevissa määräyksissä (22 §) ei edellytetty paikalliselta sopimukselta kirjallista muotoa, ellei jompikumpi sopijapuoli sitä pyytänyt. Työehtosopimuksen 9 § B 5.6.2-kohdassa tarkoitettu työmaakohtainen sopimus oli eri asia kuin työehtosopimuksen 9 §:n B 2.1-kohdassa tarkoitettu työmaasopimus.

Kysymyksessä ollut työkohde

Työn luonteen vuoksi valmiita suunnitelmia ja piirustuksia ei ollut ollut, vaan suunnitelmia oli tehty työn etenemisen mukaan. EK-Sähkö Oy:n palveluksessa olevat asentajat Mauno Hynynen ja Markku Kämäräinen olivat aloittaneet työnsä satelliittijauhimon työmaalla jo syys-lokakuun vaihteessa 1995 purkutöillä ja asentamalla uuden keskuksen. He olivat olleet välillä muissa kaivoksen sähkötöissä ja satelliittijauhimon varsinaiset asennustyöt olivat alkaneet marraskuun 1995 puolivälissä. Tällöin Outokumpu Oy oli ilmoittanut tarvitsevansa lisää sähkömiehiä töihin, minkä vuoksi Malila ja Malinen oli palkattu lyhyeen määräaikaiseen työsuhteeseen työmaan aloitusvaihetta varten.

EK-Sähkö Oy:n asentajien lisäksi jauhimon sähköasennustöihin olivat osallistuneet myös kaivoksen omat sähkö- ja instrumenttiasentajat. EK-Sähkö Oy:n sähköasentajat olivat työskennelleet Outokumpu Oy:n työnjohdon alaisuudessa EK-Sähkö Oy:n ja Outokumpu Oy:n välisen sopimuksen mukaisesti. EK-Sähkö Oy oli tehnyt töitä Outokumpu Oy:lle kaivoksella 23 vuoden aikana niin, että siellä oli ollut yhteensä laskettuna asentajia työssä useita vuosia. Työtä oli aina tehty tuntityönä Outokumpu Oy:n työnjohdon alaisuudessa. EK-Sähkö Oy:n palveluksessa olevat muut työmaalla työskennelleet sähköasentajat olivat olleet työmaan alusta saakka työssä tuntipalkalla. Myös Outokumpu Oy:n omat sähkö- ja instrumenttiasentajat olivat tehneet työtä tuntipalkalla.

Jos katsottaisiin, että Malilan ja Malisen sekä EK-Sähkö Oy:n välinen aikapalkkausta koskeva sopimus ei sitoisi sopijaosapuolia, kanne oli kuitenkin perusteeton, koska satelliittijauhimon työmaa ei ollut uudisrakennus eikä se täyttänyt työehtosopimuksen määrittelemiä urakkatyön edellytyksiä eikä kysymyksessä olleen työn tekemisestä urakalla ollut edes voinut sopia eikä laatia työehtosopimuksessa tarkoitettua työmaasopimusta.

Työehtosopimuksen 9 § B 5.3.1-kohtaa oli tarkoitettu sovellettavaksi tilanteessa, jossa toinen osapuoli ei vaatimuksesta huolimatta suostunut tekemään työmaasopimusta, vaikka työ täytti urakkatyön edellytykset. Mainittu työehtosopimuksen määräys ei voinut syrjäyttää työnantajan ja työntekijän aikatyöstä tekemää pätevää sopimusta.

Satelliittijauhimon työmaa oli ollut joko työehtosopimuksen 9 § B 3.1-kohdassa tarkoitettua tuotantoon liittyvien laitehankintojen sähköasennustyötä tai työehtosopimuksen 9 § B 3.2-kohdassa tarkoitettua muuta urakalla tehtävää työtä. Näissä töissä urakalla tekeminen ei ollut samalla tavoin sopimattakin selvää kuin uudisrakennustöissä. Työehtosopimuksen mukaan tuotannon laitehankintoihin liittyvät työt voitiin kussakin tapauksessa sopien sisällyttää uudisrakennustyön piiriin. Tässä tapauksessa tällaista erikseen sopimista ei ollut tapahtunut, koska työ oli ollut sen luonteista, ettei urakkatyön edellytyksiä ollut ollut.

Urakkatyön edellytysten puuttuminen

Kysymyksessä ollut työmaa oli ollut useastakin kokonaan EK-Sähkö Oy:stä riippumattomasta syystä sellainen, että urakkatyön tekeminen ei olisi ollut mahdollista. Työehtosopimuksen 9 § B 4.1-kohdasta kävi ilmi, että urakalla tehtävä työ täytyi voida rajata, jotta urakasta voitaisiin sopia. Työn rajaukseen liittyivät työmääräykset, työselitykset, piirustukset tai osapuolien työmaasopimuksessa erikseen määrittelemät työt tai työkokonaisuudet. Nyt kysymyksessä olevalla työmaalla piirustuksia ja suunnitelmia ei ollut ollut, vaan työn suunnittelu oli edennyt Outokumpu Oy:n työnjohdon päivittäisen ohjauksen mukaan. Näin ollen urakkatyöstä sopiminen Malilan ja Malisen kanssa työsuhteesta sovittaessa tai myöhemminkään työsuhteen kestäessä oli ollut täysin mahdotonta.

Työn rajaamisen urakkatyöksi Malilan ja Malisen osalta oli tehnyt mahdottomaksi myös se, että sähköasennustöitä satelliittijauhimolla oli tehty syyskuusta 1995 kevääseen 1996 asti. Jo ennen Malilan ja Malisen työsuhteen alkua työmaalla olivat tehneet työtä aikapalkkauksella asentajat Hynynen ja Kämäräinen ja myös tilaajan omat asentajat. Palkkausperusteen osalta oli jo siten syntynyt työmaata koskeva käytäntö. EK-Sähkö Oy:n asentajien kokonaistuntimäärä syyskuun 1995 ja maaliskuun 1996 välisenä aikana satelliittijauhimon työmaalla oli ollut 1661 tuntia, joista Malilan ja Malisen osuus oli ollut vain 358 tuntia. Näissä olosuhteissa ei olisi ollut mitenkään mahdollista rajata kiireapulaisiksi tulleille Malilalle ja Maliselle erillistä työsuoritusta.

Eräs varsin olennainen työehtosopimuksen ja siihen liittyvän urakkahinnoittelun urakkatyön edellytys oli työmaan tarvikehuollon sujuvuus ja ennalta-arvattavuus. Urakkatyössä asentajien kannalta oli tärkeää, että aikaa ei kulunut tarvikkeiden etsiskelyyn tai joidenkin aputöiden tekemiseen. Nämä seikat kävivät ilmi muun muassa työehtosopimuksen 9 § B 4.4 ja 4.6-kohdasta sekä 6.1-kohdasta. Urakkatyön edellytysten puuttuminen työkohteessa oli johtunut yksinomaan työn luonteesta ja olosuhteista. EK-Sähkö Oy ei olisi omilla toimenpiteillään mitenkään voinut vaikuttaa siihen, että urakkatyön edellytykset olisivat syntyneet.

Katsottiinpa työmaa mahdollisesti uudisrakennukseksi (TES 9 § B 3.1) tai muuksi urakalla tehtäväksi työksi (TES 9 § B 3.2) ei urakkatyön edellytyksiä kuitenkaan ollut ollut ja näin ollen aikatyöstä oli voitu pätevästi sopia ilman työehtosopimuksen 9 § B 5.6.2-kohdan määräystäkin. Tämä perustui työehtosopimuksen 9 § B 1.1-kohtaan, jossa oli todettu, että mikäli työn laatu sen salli ja se teknillisesti oli mahdollista, oli tuotannon ja työntekijän ansion kohottamiseksi työntekijälle varattava mahdollisuus suorittaa urakkatyötä. Edellytys "työn laatu" viittasi työehtosopimuksessa tehtyyn töiden tyyppijakoon "Uudistyöt" (9 § B 3.1) ja "Muut urakalla tehtävät työt" (9 § B 3.2). Toinen edellytys eli "ja se teknisesti on mahdollista" viittasi puolestaan työn suorittamista koskeviin luonteeltaan teknillisiin seikkoihin, joita työehtosopimuksen 9 § B 4-kohdassa "urakan rajaus ja urakkatyön edellytykset" tarkoitettiin.

Sähkö- ja telealan työnantajaliiton menettelyohje 13.6.1995

Edellä mainitussa kiertokirjeessä sähköasennusalan työehtosopimuksen urakkatyötä koskevien määräysten soveltamisesta oli todettu seuraavaa:

"Jos työnantaja ja työntekijä eivät pääse sopimukseen sähköasennusalan työehtosopimuksen 9 § B 3.2-kohdassa tarkoitetusta urakkatyöstä maksettavasta palkasta menetellään seuraavasti:

1. Työnantaja esittää laskelman työn vaatimasta tuntimäärästä. Urakkatyöstä maksettavan palkan määrä saadaan, kun sähköasennusalan työehtosopimuksen 9 § B 5.2-kohdassa tarkoitettu urakan tavoitepalkka kerrotaan edellä mainitun laskelman mukaisella tuntimäärällä.

2. Ellei työntekijä hyväksy työtä tehtäväksi urakkatyönä edellä mainitun suuruisella palkkauksella, maksetaan työstä sähköasennusalan työehtosopimuksen 9 § B 5.3-kohdan mukaista takuupalkkaa."

Edellä mainitun Sähkö- ja telealan työnantajaliiton ohjeen perusteella sähköasennusalan työehtosopimuksen 9 § B 3.2-kohdassa tarkoitetuissa töissä eli "Muut urakalla tehtävät työt" työnantaja oli velvollinen maksamaan sähköasennusalan työehtosopimuksen 9 § B 5.3-kohdan mukaista palkkaa, jos työmaasopimus urakkatyöstä jäi syntymättä sen johdosta, että osapuolet eivät päässeet sopimukseen urakkatyöstä maksettavasta palkasta.

Kanteessa tarkoitetun satelliittijauhimon työmaan kohdalla oli ollut kysymys juuri työehtosopimuksen 9 § B 3.2-kohdassa tarkoitetusta työstä tai sitten TES:n 9 § B 3.1-kohdassa mainitusta tuotantoon liittyvien laitehankintojen sähköasennuksista, joihin ei liittynyt "urakkapakkoa" ja joihin siten pätivät samat tulkinnat kuin työehtosopimuksen 9 §B 3.2-kohdassa tarkoitettuihin töihin.

Näin ollen myös edellä mainittu työnantajaliiton ohje osoitti, että kanteessa esitetty korvausvaatimus oli joka tapauksessa määrältään virheellinen. Jos jotain korvausta tulisi tuomittavaksi, oli korvauksen lähtökohtana oltava, että Malila ja Malinen saatettiin siihen asemaan, jossa he olisivat olleet, jos asiassa olisi toimittu työehtosopimuksen mukaan. Tällöin oli otettava huomioon työehtosopimuksen 9 § B 5.3-kohdan määräys urakan takuupalkasta. Malila ja Malinen kuuluivat palkkaryhmään 7 ja näin ollen heidän takuupalkkansa olisi ollut PKL II:ssa 54,10 markkaa tunnissa. Sähkö- ja telealan työnantajaliiton kirjeestä kävi ilmi se, että jos urakkatyön edellytykset olisivat olleet olemassa ja aikatyöstä tehty sopimus katsottaisiin jostain syystä palkan osalta pätemättömäksi, maksettiin tällaisessa tilanteessa työehtosopimuksen mukaista urakan takuupalkkaa. Edelleen työnantajaliiton kirjeestä kävi ilmi, että työehtosopimuksen 9 § B 5.3.1-kohdan määräys ei ollut vahingonkorvauksen luonteinen.

Sähkö- ja telealan työnantajaliiton urakkatöiden sopimista koskeva kiertokirje S/35/97

Sähkö- ja telealan työnantajaliitto oli edellä mainitussa 10.11.1997 päivätyssä kiertokirjeessään käsitellyt urakkatyöalueen töiden sopimista ja niin sanottuja rangaistuspalkkasäännöksiä. Vaikka kiertokirjeessä puhuttiin vain työnantajaliiton jäsenyrityksistä, soveltuivat kaikki kiertokirjeessä esitetyt tulkinnat ja ohjeet myös EK-Sähkö Oy:hyn, koska sillä erillissopimuksen kautta oli työehtosopimuksen soveltamisen kannalta sama asema kuin työnantajaliittoon kuuluvilla yrityksillä.

Kiertokirjeessä oli korostettu työmaan tyypin selvittämistä ja todettu seuraavaa:

"Ellei yrityksellä ole selkeitä käytäntöjä tai sopimuksia siitä, milloin kyseessä on aikatyönä tehtävä kohde ja milloin urakkatyökohde, työn alussa tulee aina välittömästi yhteisesti selvittää työmaan tyyppi eli onko kyseessä kohde, jossa on varattava urakalla tekemisen mahdollisuus työntekijöille."

"Jos työmaan tyypistä ei päästä yksimielisyyteen, asia käsitellään normaalin neuvottelujärjestyksen mukaisesti seuraavaksi työnantajan edustajan ja luottamusmiehen kesken."

Tämä työmaan tyypin selvitys oli satelliittijauhimon työmaan osalta tehty ja aikatyöstä oli sovittu pätevästi Malilan ja Malisen kanssa. Sähkö- ja telealan työnantajaliiton kiertokirjeessä todettiin tämän selvityksen ja sopimuksen muotoseikoista seuraavaa:

"Mikäli yhteisesti todetaan, että kohde tehdään aikatyönä, suosittelemme, että neuvottelutulos kirjataan osapuolten allekirjoituksin varustettuna tai varmistetaan muutoin sen todistettavuus."

Kirjallinen sopimus ei siten ollut pätevän selvittelyn ja aikatyöstä sopimisen edellytys.

Työmaan tyypin selvitys oli satelliittijauhimon työmaalla tapahtunut jo yksinomaan silläkin perusteella, että EK-Sähkö Oy:n asentajat olivat työskennelleet Outokummun työmaalla vähintään 15 vuoden ajan ja työt olivat aina olivat olleet sen luonteisia, että ne oli tehty aikatyönä. Tämä seikka oli tullut toteennäytetyksi työtuomioistuimessa vireillä olleessa nyt kysymyksessä olevaan juttuun liittyvässä jutussa (TT 1997-75).

Sähkö- ja telealan työnantajaliiton kiertokirjeestä kävi ilmi, että vasta työmaan selvittelyn eli ensimmäisen vaiheen jälkeen tuli pohdittavaksi toisena vaiheena työmaasopimuksen tekeminen. Tähän vaiheeseen satelliittijauhimon osalta ei ollut edes voitu joutua.

Sähkö- ja telealan työnantajaliiton samassa kiertokirjeessä käsiteltiin myös paikallista sopimista, johon EK-Sähkö Oy:lläkin erillissopimuksen tehneenä oli oikeus. Tämä paikallinen sopiminen tapahtui siis selvittelyvaiheen jälkeen urakkatyöksi todetulla alueella. Kiertokirjeessä oli todettu tältä osin seuraavaa:

"Työnantajan tulee tehdä yksilöity ja uudisrakennuksen kyseessä olleen kirjallinen esitys palkkaustavasta."

Mikäli kysymyksessä siten oli muu kuin uudisrakennus, ei esityksen tarvinnut Sähkö- ja telealan työnantajaliiton mukaankaan olla kirjallinen.

EK-Sähkö Oy oli saanut Sähkö- ja telealan työnantajaliitolta myös kaaviot, joissa selvitettiin työmaan selvittelyvaiheen ja siihen liittyvän aikatyöstä sopimisen sisältöä ja ajallista sijoittumista työstä sopimisen vaiheeseen työehtosopimuksen määräysten valossa. EK-Sähkö Oy:n sekä Malilan ja Malisen välillä tapahtunut aikatyöstä sopiminen oli tapahtunut siten kuin näistä kaavioista kävi ilmi.

Työtuomioistuimen lausunto

Koska työtuomioistuimen tuomiossa nro 1997-75 ei ollut otettu lainkaan kantaa eräisiin nyt esillä olevan asian kannalta olennaisiin kysymyksiin, on EK-Sähkö Oy esittänyt, että käräjäoikeus pyytäisi sen mainitsemista kysymyksistä lausunnon työtuomioistuimelta.

KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ

Käräjäoikeus on 2.4.1998 päivätyllä kirjeellä pyytänyt työtuomioistuimen lausuntoa seuraavista kysymyksistä:

1. Onko riita-asian työkohde TES 9 § B 3.1-kohdan mukainen uudisrakennus tai TES 9 § B 3.1-kohdan mukainen tuotantoon liittyvien laitehankintojen sähköasennustyö vai TES 9 § B 3.2-kohdan tarkoittama muu urakalla tehtävä työ?

2. Sovelletaanko TES 9 § B 5.3.1-kohdan määräystä työhön, joka on työnantajan ja työntekijän välisellä sopimuksella sovittu tehtäväksi em. ehtokohdan mukaista tuntipalkkaa alhaisemmalla palkalla:

a) Jos TES 9 § B 4-kohdan määrittelemiä urakkatyön edellytyksiä ei ole olemassa tai

b) TES 9 § B 4-kohdan määrittelemät urakkatyön edellytykset olivat olemassa? Vaikuttaako asiaan tällöin se, mikä on työmaan laatu?

3. Sähköasennusalan työehtosopimuksen 9 § B 1.1 määräys kuuluu: "Mikäli työn laatu sen sallii ja se teknillisesti on mahdollista on tuotannon ja työntekijän ansion kohottamiseksi työntekijälle varattava mahdollisuus suorittaa urakkatyötä"

Onko työ suoritettava sähköasennusalan työehtosopimuksen mukaan urakkatyönä vain jos seuraavat kaksi sähköasennusalan työehtosopimuksen 9 § B 1.1 asettamaa edellytystä täyttyvät:

a) Työ on laadultaan TES 9 § B 3.1-kohdassa tarkoitettua uudisrakennustyötä tai TES 9 § B 3.2-kohdassa tarkoitettua muuta urakalla tehtävää työtä ja

b) Työn suorittamiseksi urakkatyönä on olemassa teknilliset edellytykset, ns. urakkatyön edellytykset?

4. Täyttyvätkö satelliittijauhimon työmaan osalta TES 9 § B 4-kohdan edellytykset ja voidaanko työ rajata urakkatyön suorittamiseksi?

5. Jos urakkatyön edellytykset puuttuvat, onko aikapalkkauksesta sovittava työehtosopimuksen 9 § B 2-kohdan mukaisella kirjallisella työmaasopimuksella?

6. Jos katsotaan, että satelliittijauhimon työmaan olosuhteita ja työehtosopimusta tulkitaan siten, että aikatyöstä ei voi mitenkään pätevästi sopia, niin maksetaanko työntekijöille palkka TES 9 § B 5.3.1-kohdan vai TES 9 § B 5.3-kohdan (takuupalkka) mukaan?

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla varannut sähköasennusalan työehtosopimukseen osallisille Sähköalojen ammattiliitolle ja Sähkö- ja telealan työnantajaliitolle tilaisuuden tulla asiassa kuulluiksi.

Edellä mainitut liitot ovat yhteisessä lausunnossaan todenneet muun muassa seuraavaa:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Yleistä

Alalla tehdään sekä aika- että urakkatyötä, palkkatilastojen mukaan noin puoliksi kumpaakin.

Lausunnossa on kyse sähköasennusalan työehtosopimuksen urakkatyömääräysten tulkinnasta. Jotta työehtosopimuksen kysymykseen tulevat määräykset olisivat mahdollisimman helposti ymmärrettävissä, selvitämme aluksi sähköasennusalan työehtosopimuksen 9 § B urakkatyömääräyksiä yleisesti.

Liitot ovat aikaisemmin 16.9.1997 antaneet yhteisen tulkinnan sähköasennusalan työehtosopimuksessa tarkoitetuista urakkakohteista, jota tulkintaa jäljempänä täsmennetään ja täydennetään.

Edellä mainittujen asiakirjojen ja edellytysten perusteella ratkeaa, onko huolellisen harkinnan jälkeen mahdollista muodostaa työkohteesta urakkatyönä tehtäväksi soveltuvia kokonaisuuksia. Työn rajausta koskevat olennaiset määräykset ovat kohdissa 4.1-4.3.

Työehtosopimuksessa on erityisesti lausuttu, että työn suorittamisesta urakkatyönä on sovittava ennen työn aloittamista, ellei se uudisrakennustöissä ole sopimattakin selvää.

Toinen asia on jäljempänä selostettu mahdollisuus työehtosopimuksen solmineen liiton jäsenyrityksellä ja vastaavan erillissopimuksen tehneellä yrityksellä sopia ensisijassa urakalla tehtävä työ tehtäväksi aikatyönä. Voidaan myös sanoa, että jos työnantaja on tarjonnut työntekijöille työmaasopimusta, hän on ilmoittanut olevan mahdollista tehdä työ urakalla.

Korostamme, että ratkaisevaa asiassa on, onko tosiasiassa kysymyksessä olevassa tapauksessa ollut mahdollista edellä mainituin edellytyksin suorittaa rajaus ja näin ollen teettää työ urakalla. Asian luonteesta siis johtuu, että työnantajan on oman etunsa vuoksi selvitettävä asia.

Jos on todettu urakkatyönä tehtäväksi sopivia kokonaisuuksia, työnantaja joutuu työmaasopimuksen allekirjoittamisen jälkeen täyttämään työehtosopimuksen 6.1 ja 6.2-kohdissa tarkoitetun velvoitteensa, jotta työntekijä voisi tehdä urakkaa. Näitä ovat mainituissa kohdissa tarkoitetut työpiirustukset ja työohjeet, työtelineet ja -välineet, varastotilat, tarviketoimitusten määrittäminen ja tarvikkeiden toimittaminen sekä aputyöt. Mainituissa työehtosopimuksen kohdissa on tarkennettu kohdissa 4.4-4.6 mainittuja, puheena olleita työnantajan velvoitteita työvälineiden ja aputöiden, työnjohdon ja tarvikkeiden osalta. Nämä työnantajan velvoitteet ovat siis käytännön "edellytyksiä" sille, että työntekijä pystyy todella tekemään työn urakalla.

Urakkatyön tekemiseen päädyttäessä yksikköhinnoitellusta työstä muodostuva lopullinen urakkapalkka lasketaan työn valmistuttua tehdyn työmäärän perusteella laatimalla urakkalaskelma. Urakkalaskelmassa otetaan työehtosopimuksen 9 § B. 7-kohdan tarkoittamat lisä- ja muutostyöt huomioon siten, kuin ne on ennen työn tai työvaiheen aloittamista sovittu.

Käräjäoikeuden esittämät kysymykset

Kysymys 1)

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Vastaus

Työkohteen sijaitessa teollisuuslaitoksessa täytyy samalla tavoin kuin muutoinkin selvittää, onko tehtävissä työn rajaus urakkatyökohteeksi. Jos tämä on työehtosopimuksen em. faktojen perusteella mahdollista - huomioon ottaen, että myös työehtosopimuksen 9 § D Työkohtaisuuslisäkohdan 2-kohdassa mainituissa tilanteissa työskentely saattaa vaikuttaa rajausmahdollisuuteen - työnantajan on tarjottava työmaasopimusta eli työtä tehtäväksi urakalla.

Työehtosopimuksen 9 § D Työkohtaisuuslisä 2-kohdassa on todettu: "Mikäli tämän työehtosopimuksen alaiset työntekijät joutuvat suorittamaan teollisuuden uudisrakennuksen sähkötöitä rinnan teollisuuslaitoksen omien sähköasentajien kanssa ollen lisäksi teollisuuslaitoksen työnjohdon alaisia, katsotaan tällainen työ työkohtaisen lisän piiriin kuuluvaksi, jonka suuruus sovitaan kussakin tapauksessa erikseen. Tätä sopimuskohtaa ei ole tarkoitettu siten sovellettavaksi, että on aihetta epäillä tarkoituksena olevan normaalin urakkatyön kiertämisen." Jos teollisuuden uudisrakennustyö on rajattavissa normaalilla tavalla urakkatyöksi, työtä ei saa teettää aikatyönä pelkästään sillä perusteella, että työntekijät joutuvat työskentelemään rinnan teollisuuslaitoksen omien sähköasentajien kanssa heidän työnjohtonsa alaisina.

Kysymys 2

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Vastaus

Viittaamme tähän kysymykseen vastauksena työehtosopimuksen 9 § B 4 ja 5.3.1-kohdan tarkoituksesta jo aiemmin lausumaamme ja toteamme, ettei "työmaan laatu" vaikuta mitenkään asiaan.

Jos työ voidaan rajata urakalla tehtäväksi, urakkatyön asemasta voidaan työnantajaliiton jäsenyrityksessä tai vastaavan erillissopimuksen työntekijäliiton kanssa tehneessä yrityksessä sopia, että työ tehdäänkin poikkeuksellisesti aikatyönä. Tällöin on asiasta (palkkausmuodon valinnasta) tehtävä työmaakohtainen sopimus (ei työmaasopimus) työehtosopimuksen 5.6.2-kohdassa mainituin tavoin. Tätä mahdollisuutta ei ole työnantajaliittoon kuulumattomalla yrityksellä, joka ei myöskään ole tehnyt asiasta työntekijäjärjestön kanssa erillissopimusta. Kun on tehty sopimus työmaakohtaisesta työskentelystä aikatyönä, ei työehtosopimuksen 5.3.1-kohtaa sovelleta, vaan työstä maksetaan aikatyön normaalia palkkaa. Se on perustuntipalkka tai perustuntipalkka lisättynä sovitulla työkohtaisuuslisällä.

Työsopimuksella sovittu palkka ei merkitse, että samalla kun on sovittu kaikissa työkohteissa ja töissä suoritettava palkkausmuoto tai palkan suuruus, jos työehtosopimus edellyttää niistä erityistä sopimista. Työsopimuksessa sovittua palkkaa sellaisenaan voidaan kuitenkin sopia käytettäväksi työehtosopimuksentarkoittamissa tapauksissa, joissa aikapalkasta tai aikapalkan suuruudesta on erityisesti sovittava.

Kysymys 3

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Vastaus

Jo aikaisemmin olemme todenneet työehtosopimuksen 9 § B 4.1-4.3-kohdissa tarkoitetun urakkatyön rajauksen ratkaisevan, onko työnantajan tarjottava työmaasopimusta eli työtä tehtäväksi urakkatyönä vai ei. Työehtosopimuksen 9 § B 1.1 lausuman luonteen olemme myös edellä jo todenneet.

Kysymys 4

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Vastaus

Jos kysymyksessä on uudisrakennustyömaa, se on normaalisti rajattavissa urakkatyökohteeksi. Rajauksen tekemisen osalta viittaamme tarkemmin otsikon Yleistä alla lausumaamme.

Kysymys 5

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Vastaus

Jos työkohde ei ole rajattavissa urakkatyökohteeksi, työmaasopimusta ei tehdä eikä tarvita erityistä sopimusta palkasta, vaan työ tehdään aikatyönä normaalilla aikatyöpalkalla, johon yleensä kuuluu työkohtaisuuslisä. Toinen asia on, että jos kysymyksessä on urakkatyönä tehtäväksi rajattavissa oleva työkohde, voidaan solmia kirjallinen (työtuomioistuimen tuomio 75, antopäivä 29.12.1997) työmaakohtainen sopimus (ei työmaasopimus) sen tekemisestä aikatyönä (työnantajaliiton jäsenyrityksissä tai erillissopimuksen tehneessä yrityksessä). Eri asia on myös, että kun työmaakohtaisella sopimuksella on sovittu aikatyöstä työehtosopimuksen 9 § D Työkohtaisuuslisä-kohdan 2 kohdassa tarkoitetusta työskentelystä, on erikseen sovittava aikatyöpalkan suuruudesta (työkohtaisuuslisästä).

Kysymys 6

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Vastaus

Työehtosopimuksen 9 § B 5.3.1 -kohdan tarkoittama aikapalkka tulee kysymykseen silloin, kun työn rajaus urakkatyönä tehtäväksi on mahdollista ja työnantaja on laiminlyönyt työmaasopimuksen tarjoamisen tai tarjonnut työmaasopimusta, mutta kumpikaan ei ole - kun sovintoon urakkatyöstä ei ole päästy (9 § B 2) - pyytänyt työehtosopimuksen solmineilta liitoilta neuvotteluapua säädetyssä ajassa.

Työehtosopimuksen 9 § B 5.3 -kohdan takuupalkka tulee maksettavaksi urakkatyötä tehtäessä siinä tapauksessa, että työntekijä ei pääse urakalla takuupalkkaa suurempaan palkkaan.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO

Velvollisuus tarjota työ urakalla tehtäväksi

Työnantajan tehtävänä on edellä mainittujen asiakirjojen ja edellytysten perusteella harkita, voidaanko työkohteesta muodostaa urakkatyönä tehtäväksi soveltuvia kokonaisuuksia. Urakkatyön rajauksen kannalta keskeiset määräykset sisältyvät työehtosopimuksen 9 § B -kohtiin 4.1-4.3.

Työnantajan on siten kaikissa tapauksissa edellä mainittujen asiakirjojen ja seikkojen avulla pyrittävä selvittämään, ovatko edellytykset urakkatyön rajaamiselle olemassa. Näin on asianlaita myös niissä tapauksissa, joissa työ on tilattu aikatyönä. Siten jos urakkaan sisältyvien töiden rajaus voidaan tehdä, työnantajan on tarjottava työntekijöille tehtäväksi urakkatyötä ja tarjottava työehtosopimuksen edellyttämin tavoin allekirjoitettavaksi työmaasopimusta. Vasta sen jälkeen kun on todettu, että työn rajaaminen urakkatyönä tehtäväksi on mahdollista, on työnantajan velvollisuus huolehtia siitä, että työntekijöillä on myös edellytykset tehdä työtä urakalla. Nämä työnantajan velvollisuudet käyvät ilmi työehtosopimuksen 9 § B 4.4. - 4.6 -kohdan sekä 6.2 -kohdan määräyksistä.

Käräjäoikeuden kysymykset

Käräjäoikeus on kysymyksessään 1 tiedustellut, onko käräjäoikeudessa vireillä olevassa riita-asiassa esillä oleva sateliittijauhimon työkohde työehtosopimuksen 9 § B 3.1 -kohdan mukainen uudisrakennus vai kysymyksessä mainittu muu urakalla tehtävä työ.

Kuten jo edellä on todettu, lähtökohtana sähköasennusalan määräyksiä sovellettaessa on työn teettäminen urakkatyönä aina silloin, kun edellytykset työn rajaamiseksi urakkatyönä tehtäväksi ovat olemassa. Näin ollen sinänsä merkitystä ei ole sillä, onko työkohde katsottava uudisrakennukseksi vai muuksi käräjäoikeuden kysymyksessään mainitsemaksi työksi, koska ratkaisevaa urakkatyömääräysten soveltamisen kannalta on juuri mahdollisuus rajata työ urakkatyönä tehtäväksi.

Koska uudisrakennustyön kohdalla työn rajaus on helpommin tehtävissä kuin muissa työkohteissa, on työehtosopimuksen 9 § B 2 -kohdassa lähdetty siitä, että uudisrakennustöiden osalta sopimista työn tekemisestä urakkatyönä ei yleensä edellytetä. Uudisrakennustyökin voi kuitenkin tulla tehtäväksi aikatyönä, ellei uudisrakennustyötä voida rajata normaalilla tavalla urakkatyöksi. Kuten liittojen lausunnossa on työehtosopimuksen aikatyötä koskevan 9 § D 2 -kohdan määräykseen viitaten todettu, työtä ei kuitenkaan saa teettää aikatyönä pelkästään sillä perusteella, että työntekijät joutuvat työskentelemään rinnan teollisuuslaitoksen omien sähköasentajien kanssa heidän työnjohtonsa alaisuudessa.

Kun velvollisuus teettää työ urakkatyönä on siten ratkaistava sillä perusteella, voidaanko työkohteesta rajata urakkatyönä tehtäviä kokonaisuuksia, ei käräjäoikeudessa ratkaistavana olevan asian kannalta ole merkitystä sillä, miksi kysymyksessä mainituista töistä kiistanalainen satelliittijauhimon työmaa olisi luokiteltava. Näin ollen työtuomioistuin ei myöskään pidä tarpeellisena ottaa kantaa siihen, miksi työehtosopimuksessa erikseen urakalla tehtäväksi työksi työkohde mahdollisesti olisi luokiteltava. Muilta osin työtuomioistuin viittaa liittojen kysymyksen johdosta esittämään, josta työtuomioistuimella ei ole perusteita poiketa.

Käräjäoikeus on kysymyksessään 2 pyytänyt kannanottoa työehtosopimuksen 9 § B 5.3.1 -kohdan mukaisen palkan maksamiseen kysymyksessä mainituissa tilanteissa.

Kysymyksessä olevan määräyksen tulkinnan osalta työtuomioistuin viittaa ensinnäkin siihen, mitä liitot ovat lausunnossaan todenneet urakkatyön rajauksesta, työmaasopimuksen solmimisen laiminlyönnistä ja velvollisuudesta tässä tilanteessa soveltaa työehtosopimuksen 9 § B 5.3.1 -kohdan määräystä. Sen sijaan jos urakkatyön edellytyksiä ei ole eli työtä ei ole mahdollista rajata urakkatyönä tehtäväksi, ei työehtosopimuksen edellä mainittu määräys tule sovellettavaksi, vaan työt tehdään aikatyönä noudattaen työehtosopimuksen aikatyötä koskevia määräyksiä.

Jos urakkatyön edellytykset ovat olemassa eli työ voidaan rajata urakkatyönä tehtäväksi, voidaan liittojen lausunnosta ilmenevillä edellytyksillä ja työehtosopimuksen 9 § B 5.6.2 -kohdan mukaista menettelytapaa noudattaen sopia työn tekemisestä aikatyönä ja työstä maksettavasta palkasta. Tällaisessa tilanteessa ei työehtosopimuksen 9 § B 5.3.1 -kohdan määräys tule sovellettavaksi. Muutoin työtuomioistuin viittaa tältä osin liittojen lausunnossa esitettyyn, josta työtuomioistuimella ei ole perusteita poiketa.

Kysymyksen 3 osalta työtuomioistuin toteaa, että sähköasennusalan työehtosopimuksen mukaan työnantajan on tarjottava työtä tehtäväksi urakkatyönä aina silloin, kun mahdollisuudet rajata työ urakkatyönä tehtäväksi ovat olemassa. Urakkatyön rajauksen mahdollisuutta arvioitaessa on otettava huomioon työehtosopimuksen 9 § B 4.1 - 4.3 -kohdan määräykset.

Kysymyksen 4 osalta työtuomioistuin toteaa, että, se on tuomiossaan nro 1997-75 katsonut, että lausuntopyynnössä tarkoitetun satelliittijauhimon rakennustyö on ollut työehtosopimuksessa tarkoitettu uudisrakennustyö tai ainakin muu urakalla tehtävä työ. Kun työnantaja ei ollut selvittänyt, että työtä ei miltään osin olisi voitu rajata urakkatyöksi, työnantajan olisi tullut solmia työmaasopimus tai työn tekemisestä aikatyönä olisi tullut sopia työehtosopimuksen 9 § B 5.6.2 -kohdassa määrätyllä tavalla. Työtuomioistuimen tuomiolla, jossa on todettu työnantajan menetelleen työehtosopimuksen vastaisesti sen kieltäydyttyä solmimasta työmaasopimusta, ei ole otettu kantaa siihen, miltä osin työ mahdollisesti olisi ollut käytännössä rajattavissa tehtäväksi urakkatyönä.

Uudisrakennustyö voidaan yleensä rajata urakkatyökohteeksi. Poikkeuksen tästä saattaa kuitenkin muodostaa tilanne, jota tarkoitetaan jo edellä kysymyksen 1 kohdalla mainitussa työehtosopimuksen 9 § D 2 -kohdassa. Jos työ maata puolestaan pidetään muuna urakalla tehtävänä työnä, on tällöinkin lähtökohtana, että kysymyksessä oleva työ kohde kokonaisuudessaan tai ainakin jotkut osat siitä ovat olleet rajattavissa urakkatyönä tehtäväksi. Urakkatyön rajauksen kannalta huomioon otettavat keskeiset määräykset ovat edellä mainituin tavoin työehtosopimuksen 9 § B 4.1 - 4.3 -kohdissa. Rajausmahdollisuuden työnantaja joutuu harkitsemaan kussakin tilanteessa aina erikseen.

Koska viime kädessä käräjäoikeudessa esitettävän näytön perusteella on arvioitava, onko työkohde kokonaisuudes saan tai joiltakin osin ollut rajattavissa urakkatyöksi, työtuomioistuin ei ota enemmälti kantaa urakan rajausmahdollisuuksiin kysymyksessä olevassa työkohteessa.

Kysymysten 5 ja 6 osalta työtuomioistuin lausuntonaan viittaa liittojen yhteisessä lausunnossa esitettyihin kannanottoihin, joista työtuomioistuimella ei ole perustetta poiketa.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Lonka, Virtanen, Sutela, Vertanen ja Palomäki jäseninä. Esittelijä on ollut Laurila.

Lausunto on yksimielinen.