Labor court dismissed union claim that employer violated collective agreement by refusing site contract due to unclear work scope.

Sähköasennusalan yrityksen palveluksessa olleet kaksi työntekijää olivat työskennelleet vuokratyöntekijöinä erään yhtiön kaivostyömaalla. Kysymyksessä olleen työmaan luonteesta ja olosuhteista esitetyn selvityksen perusteella katsottu, että kysymys oli ollut sellaisesta uudisrakennustyöstä tai ainakin muusta työehtosopimuksen mukaan urakalla tehtävästä työstä, jonka tekemisestä aikatyönä olisi tullut sopia työmaakohtaisella sopimuksella sähköasennusalan työehtosopimuksessa määrätyllä tavalla.

Sähköasennusalan yritys oli työmaasopimuksen solmimisesta kieltäytyessään menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti. Kun sähköasennusalan yritys työn aikatyönä teettäessään oli menetellyt yrityksessä jo pidempään noudatetun ja luottamusmiehenkin hyväksymän käytännön mukaisesti ja kun lisäksi tosiasiallisia mahdollisuuksia teettää vallinneissa olosuhteissa työmaan sähköistystyöt ja laiteasennukset vuokratyövoimalla urakkatyönä oli perustellusti voitu pitää epäselvinä, ei sähköasennusalan yritys ollut tietensä rikkonut työehtosopimusta. (Ään.)

Kantaja Sähköalojen ammattiliitto ry Vastaaja EK-Sähkö Oy

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto ry:n, nykyisen Sähköalojen ammattiliiton, ja Sähkö ja telealan työnantajaliitto ry:n 29.9.1995 allekirjoittamassa sähköasennusalan työehtosopimuksessa, jota EKSähkö Oy:n ja Sähköalojen ammattiliiton välillä 17.6.1986 allekirjoitettuun työehtosopimukseen perustuen sovelletaan yhtiön ja kysymyksessä olevaan työntekijäliittoon järjestäytyneiden työntekijöiden välisissä työsuhteissa, on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

IV TYÖPALKAT

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

9 § ANSION MÄÄRÄYTYMINEN

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

B URAKKATYÖ

1 YLEISTÄ

1.1 Urakkatyön perusteet

Mikäli työn laatu sen sallii ja se teknillisesti on mahdollista, on tuotannon ja työntekijän ansion kohottamiseksi työntekijälle varattava mahdollisuus suorittaa urakkatyötä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 TYÖSTÄ SOPIMINEN

Työn suorittamisesta edellä tarkoitettuna urakkatyönä on sovittava ennen työn aloittamista, ellei se uudisrakennustöissä ole sopimattakin selvää.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2.1 Sopiminen

Osapuolten kesken tehdään työstä kirjallinen sopimus (työmaasopimus). Sopimusta tehdään kaksi yhtäpitävää kappaletta, yksi kummallekin sopijapuolelle. Sopimuksen allekirjoittavat työryhmän puolesta kärkimies ja työryhmän valtuuttama työntekijä.

Urakkahinnoittelulla tehtävää työtä varten ovat liitot laatineet työmaasopimuslomakkeen.

Urakkatyöstä sovittaessa on määrättävä vähintään seuraavat asiat:

- urakkaan sisältyvät työt

- suoritusvaatimukset sekä työn laatutaso

- urakkatyön edellytykset ja millä tavoin ne järjestetään

- palkanmuodostusperusteet

- urakan seurantajärjestelmä, sekä työn kestäessä maksettava urakkapalkan osuus

3 TYÖMAAN SELVITYS

Ennen urakkatyön sopimista on sopijaosapuolten todettava työmaan tyyppi sekä sen soveltuvuus hinnoittelusääntöihin, seuraavan jaottelun perusteella:

3.1 Uudisrakennustyöt

Uudisrakennuksella tarkoitetaan sähköasennuskohdetta (rakennusta tai rakennelmaa)

- jota aikaisemmin ei ole sähköistetty

- joka rakennetaan tai on rakennettu käyttöpaikalle ja se täyttää urakkahinnoittelun kokonaisurakkaperiaatteen

Pääsääntöisesti kuuluvat uudisrakennustyön piiriin kiinteistöjen sähköverkkoon kuuluvat työt. Rakennelman tai rakennuksen sisältämät varsinaiseen tuotantoon liittyvien laitehankintojen sähköasennustyöt (esim. koneasennukset teollisuuslaitoksissa), voidaan kussakin tapauksessa sopien sisällyttää uudisrakennustyön piiriin.

3.2 Muut urakalla tehtävät työt

Tällaisia kohteita ovat esimerkiksi

- rakennusten tai rakennelmien sähköasennusten saneeraukset

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

- erillisenä työnä tehtävät tuotantoon liittyvät laitehankinnat (esim. koneasennukset teollisuudessa)

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

- muut urakalla sovituksi tehtävät työt

4 URAKAN RAJAUS JA URAKKATYÖN EDELLYTYKSET

4.1 Työn rajaus

Urakkaan sisältyvien töiden rajaus voidaan pääsääntöisesti määritellä työstä laadituista työmääräyksistä, työselityksistä, piirustuksista tai työmaakohtaisesti osapuolien työmaasopimuksessa erikseen määrittelemistä töistä tai työkokonaisuuksista. Mikäli edellä mainitusta poiketaan, tulee siitä sopia.

4.2 Suoritusajan rajaus

Työ suoritetaan sovittujen aikarajojen puitteissa yhtäjaksoisesti tai keskeytykset ovat eri suoritusten keskinäisistä sidonnaisuuksista johtuvia, työn normaaliin kulkuun kuuluvia ja ennalta odotettavia. Mikäli edellä mainitusta poiketaan, sen vaikutuksesta on sovittava.

4.3 Ammattitaito

Työsuoritusten ammattitaidollinen vaativuus arvioidaan ennalta.

Työntekijöitä urakkatyöhön sijoitettaessa edellytetään, että heidän ammattitaitonsa vastaa työsuoritusten vaativuutta.

4.4 Työvälineet ja aputyöt

Työnantaja asettaa työntekijöiden käyttöön riittävästi tarkoituksenmukaisia työ- ja apuvälineitä sekä huolehtii riittävistä aputyösuorituksista. Erikoistyö- ja apuvälineiden tarpeista ja käytöstä sovitaan kussakin tapauksessa erikseen.

4.5 Työnjohto

Työnantaja huolehtii tarpeellisesta työnjohdosta ja työohjeiden antamisesta niin hyvissä ajoin, että eri työvaiheet voidaan työpaikalla järjestellä tarkoituksenmukaisesti.

4.6 Tarvikkeet

Ko. työvaiheiden edellyttämät tarvikkeet ovat käytettävissä tai tarvikehuollon järjestelyistä sovitaan.

5 HINNOITTELUSÄÄNNÖT

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5.3.1 Mikäli työkohde on työehtosopimuksen tarkoittama uudisrakennus tai muu 9 B alueella urakalla tehtäväksi määriteltävä työ tai urakalla tekemisestä on sovittu, eikä työmaasopimusta urakan rajauksineen ja palkanmuodostusperusteineen ole tehty lainkaan, maksetaan tällaisesta työstä palkkana PKL I:ssä 66,05 markkaa ja PKL II:ssa 63,95 markkaa tehtyä työtuntia kohti.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5.5 Liittojen sopima poikkeus 9 § B:n hinnoittelusääntöihin

Ne yritykset, jotka ovat Sähkö- ja telealan työnantajaliiton jäsenyrityksiä, voivat paikallisesti sopien toteuttaa työn tuottavuutta ja työn organisointeja kehittävää palkkausmuotoa. Sopiminen tapahtuu yrityksissä työnantajan, pääluottamusmiehen ja työryhmien kesken.

Työmaakohtaisesti kärkimiehellä työryhmän edustajana on oikeus tehdä paikallisia sopimuksia työehtosopimuksen mukaan hänelle kuuluvissa asioissa. Mikäli sopimusoikeutta halutaan em. aluetta laajemmaksi, on asiasta sovittava työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä.

Liittojen sopima poikkeus 9 § B:n yleissitoviin hinnoittelusääntöihin on uudisrakennuskohteissa tehtävä siten, että työnantajan edustajalla on yksilöity kirjallinen esitys palkkaustavasta/palkkaustapavaihtoehdoista. Jos tässä neuvottelussa ei synny tulosta eli ko. työmaata koskevaa työmaasopimusta, on neuvottelun lopputulos kuitenkin kirjattava ja se, miksi neuvottelutulosta ei syntynyt. Vasta tämän jälkeen työnantaja voi päättää, tehdäänkö työ urakkahinnoittelulla vai 5.3.1 kohdan mukaisella palkalla.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5.6 Työhinnoittelun peruste

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5.6.2 Aikatyö

Mikäli uudisrakennuksen tai muun urakkatyöksi luokiteltavan työn palkkamuodostusperusteeksi sovitaan aikatyö, on tästä aina tehtävä työmaakohtainen sopimus, josta käy selville pätevä peruste palkkausmuodon valinnalle.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Sähköalojen ammattiliitto on vaatinut EK-Sähkö Oy:n tuomitsemista työehtosopimuksen tieten rikkomisesta hyvityssakkoon.

Lisäksi Sähköalojen ammattiliitto on vaatinut EK-Sähkö Oy:n velvoittamista korvaamaan Sähköalojen ammattiliiton oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 3 momentin mukaisine korkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut korvauksen tuomitsemisesta.

Perustelut

Sähköasennusalan työehtosopimuksen 9 §:n B.5.3.1-kohdassa tarkoitettua niin sanottua rangaistuspalkkaa työnantaja oli velvollinen maksamaan työntekijälle niissä tapauksissa, joissa kysymys oli jokin sopimuskohdassa mainituista työkohteista eikä työmaasopimusta ollut tehty. Tällaisia työkohteita olivat uudisrakennukset ja muut 9 B alueella urakalla tehtäväksi määriteltävät työt. Lisäksi rangaistuspalkan maksaminen tuli kysymykseen silloin, kun työmaasopimusta ei ollut tehty ja urakalla tekemisestä oli sovittu.

EK-Sähkö Oy:n palveluksessa olleet sähköasentajat Pekka Malila ja Ilpo Malinen olivat 13.11. - 15.12.1995 tehneet työtä työehtosopimuksessa tarkoitetussa urakalla tehtävässä kohteessa. Malila ja Malinen olivat vaatineet työnantajaa tekemään kirjallisen työmaasopimuksen. Työnantaja ei ollut kuitenkaan suostunut tähän. EK-Sähkö Oy oli maksanut Malilalle ja Maliselle 52,45 markan suuruista tuntipalkkaa, vaikka työntekijöiden käsityksen mukaan heille olisi tullut tuossa tilanteessa maksaa edellä tarkoitettua niin sanottua rangaistuspalkkaa eli tuntipalkan olisi kuulunut tuolloin noudatettavana olleen sopimusmääräyksen mukaan olla 62 markkaa.

Malilan ja Malisen työkohde oli ollut Outokumpu Mining Oy:n kaivokselle rakennettava jauhimo. Paikalla ei ollut aikaisemmin ollut rakennusta. Rakennettavaan jauhimoon oli asennettu Enonkoskelta siirrettyjä myllyjä ja laitteita. Työntekijäpuolen käsityksen mukaan kysymyksessä oli ollut uudisrakennuskohde. Työnantaja oli kuitenkin kiistänyt tämän ja kieltäytynyt maksamasta työntekijöiden vaatimaa palkkaa. Työehtosopimuksen edellä mainitussa pykälässä määrättyä palkkaa oli maksettava siinäkin tapauksessa, että kysymyksessä ei ollut uudisrakennus. Riittävää oli, että kysymys oli työehtosopimuksen 9 §:n B.3.2-kohdassa tarkoitetusta muusta urakalla tehtävästä työstä. Ratkaisevaa merkitystä ei ollut sillä, oliko työkohde työehtosopimuksen 9 §:n B.3.1-kohdan mukainen uudisrakennus vai 3.2-kohdan mukainen muu urakalla tehtävä työ. Ellei työmaasopimusta ollut tehty, oli molemmissa tapauksissa maksettava työehtosopimuksen 9 §:n B.5.3.1-kohdassa tarkoitettua palkkaa.

Malila ja Malinen eivät olleet sopineet työnantajan kanssa työn tekemisestä aikapalkalla. Koska nyt kysymyksessä oleva työkohde oli ollut työehtosopimuksessa tarkoitettu urakalla tehtävä kohde ja koska työmaasta ei ollut tehty työmaasopimusta, työnantaja oli velvollinen maksamaan Malilalle ja Maliselle kohteessa tehdyiltä työtunneilta työehtosopimuksen 9 §:n B.5.3.1-kohdassa tarkoitettua 62 markan suuruista tuntipalkkaa.

Kieltäytyessään maksamasta Malilalle ja Maliselle työehtosopimuksen mukaista palkkaa EK-Sähkö Oy oli tietensä rikkonut työehtosopimuksen määräyksiä.

Asiasta oli neuvoteltu useita kertoja yhtiön ja Sähköalojen ammattiliiton välillä. Asiasta ei kuitenkaan ollut päästy sovintoon.

VASTAUS

Vaatimukset

EK-Sähkö Oy on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

EK-Sähkö Oy on vaatinut lisäksi Sähköalojen ammattiliiton velvoittamista korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perustelut

Työkohde

Outokumpu Mining Oy:n Pyhäsalmen kaivoksen satelliittijauhimo ei ollut sellainen sähköasennusalan työehtosopimuksessa tarkoitettu uudisrakennuskohde, joka olisi pitänyt tehdä urakkatyönä. Urakkatyön edellytykset eivät olleet täyttyneet työkohteessa.

Työehtosopimuksessa tarkoitetusta uudisrakentamisesta ei ollut ollut kysymys, koska Pyhäsalmelle oli siirretty vanha jauhimo Enonkoskelta, jossa aikaisemmin toiminut laitos oli pystytetty uudelleen Pyhäsalmelle.

Enonkosken kaivokselta siirretty rakennus oli ollut teräsrakenteinen ja peltiseinäinen lämpöeristetty halli kooltaan 600 neliömetriä ja tilavuudeltaan 7 200 kuutiometriä. Halliin sisälle oli satelliittijauhimon lisäksi tullut jo paikalla ollut pyriittirikasteen jauhimo. Molempiin jauhimoihin oli tehty paljon muutostöitä, jotta molempien prosessien laitteet oli saatu saman katon alle.

Koska Pyhäsalmen laitos oli ollut vanha ja prosessi erilainen kuin Enonkoskella, oli koneita ja laitteita jouduttu kunnostamaan sekä vaihtamaan ja osittain uusimaan. Työkohteessa käytettävät tarvikkeet olivat olleet pääosin vanhoja. Kaikki vanhat tarvikkeet oli koottu ja varastoitu kaivoksen ulkoalueelle pressujen alle, josta asentajien oli tullut ne etsiä, puhdistaa ja kuljettaa työmaalle. Osa tarvikkeista oli tullut etsiä kaivoksen niin sanotusta romulasta. Uusien tarvikkeiden kohdalla menettelytapa oli ollut sellainen, että Outokumpu Mining Oy oli ostanut itse kaikki tarvikkeet varastoihinsa, joista EKSähkö Oy:n asentajat Outokumpu Mining Oy:n työnjohtajan antamilla "ostolapuilla" olivat hakeneet tavarat ja kuljettaneet ne työmaalle. Työn luonteen vuoksi valmiita suunnitelmia ja piirustuksia ei ollut ollut, vaan suunnitelmia oli tehty työn etenemisen mukaan.

EK-Sähkö Oy:n palveluksessa olleet kaksi työntekijää olivat aloittaneet työn satelliittijauhimon työmaalla syyslokakuun vaihteessa 1995 purkutöillä ja asentamalla uuden keskuksen. Kysymyksessä olevat työntekijät olivat olleet välillä muissa kaivoksen sähkötöissä. Satelliittijauhimon varsinaiset asennustyöt olivat alkaneet marraskuun 1995 puolivälissä. Tällöin Outokumpu Mining Oy oli ilmoittanut tarvitsevansa lisää sähkömiehiä töihin, minkä johdosta Malila ja Malinen oli palkattu lyhyeen määräaikaiseen työsuhteeseen työmaan aloitusvaihetta varten. EK-Sähkö Oy:n asentajien lisäksi jauhimon sähköasennustöihin olivat osallistuneet myös kaivoksen omat sähkö- ja instrumenttiasentajat.

Aikatyön tekemisestä sopiminen

Malila ja Malinen olivat EK-Sähkö Oy:n kanssa ennen työn aloittamista yksimielisesti sopineet työn tekemisestä aikatyönä. Työehtosopimus ei asettanut tällaiselle sopimukselle estettä, koska kysymyksessä ei ollut työehtosopimuksen 9 §:n B.1.1.-kohdassa ja 2-kohdassa tarkoitettu uudisrakennuskohde, joka täyttäisi 9 §:n B.3.3.-kohdan mukaisen urakkahinnoittelun kokonaisurakkaperiaatteen ja jossa työn suorittaminen urakkatyönä oli sopimattakin selvää. Jos kysymyksessä oli "muu urakalla sovituksi tehtävä työ" (9 § B.3.2.) tai "tuotantoon liittyvien laitehankintojen sähköasennustyö" (9 § B.3.1.), voitiin aikatyöstä aina pätevästi sopia.

Työehtosopimuksen 9 § B.5.5. kohta sisälsi määräykset, jotka koskivat liittojen sopimaa poikkeusta 9 § B:n hinnoittelusääntöihin. Määräysten mukaan palkkausmuodosta voitiin sopia paikallisesti. Työehtosopimuksen 9 § B.5.6.2. kohdasta kävi myös ilmi, että uudisrakennuksen tai muun urakkatyöksi luokiteltavan työn palkanmuodostusperusteeksi voitiin sopia aikatyö.

Työsopimusta solmittaessa Malila ja Malinen eivät olleet esittäneet mitään huomautusta sen johdosta, että työ oli sovittu tehtäväksi aikapalkalla. Sopimus oli ollut yksimielinen.

Työehtosopimuksen mukainen urakkatyö

Vaikka katsottaisiinkin, että kysymyksessä oli ollut uudisrakennuskohde tai muu sellainen työkohde, jota ei sopimuksenkaan perusteella voitaisi tehdä aikatyönä, ei työehtosopimuksen 9 § B.5.3.1.-kohtaa voitu soveltaa, koska työehtosopimuksessa mainitut urakkatyön edellytykset eivät täyttyneet.

Työehtosopimuksen 9 § B.5.3.1-kohdassa edellytettiin, että tässä tarkoitetuista töistä tehtiin työmaasopimus, jossa urakkatyön laajuus rajattiin ja palkanmuodostusperuste vahvistettiin. Työmaasopimus piti siis tehdä vain, jos työ tehtiin urakkatyönä. Työmaasopimusta ei tarvinnut eikä voitukaan tehdä, jos oli sovittu työn tekemisestä aikatyönä.

Työehtosopimuksen 9 §:n B.5.3.1-kohta oli tarkoitettu sovellettavaksi tilanteessa, jossa toinen osapuoli ei vaatimuksista huolimatta ollut suostunut tekemään työmaasopimusta, vaikka työ täytti urakkatyön edellytykset. Työehtosopimuksen mainittu määräys ei voinut syrjäyttää työnantajan ja työntekijän aikatyöstä tekemää pätevää sopimusta.

Työehtosopimuksen 9 §:n B.3.1 ja 3.2 kohdista kävi ilmi, että tuotantoon liittyvien laitehankintojen sähköistyksen osalta lähtökohtana oli työn tekeminen aikatyönä, mutta työsopimuksen kummallakin osapuolella oli myös oikeus vaatia työ tehtäväksi urakkapalkalla.

Satelliittijauhimon työmaa ei ollut työehtosopimuksessa tarkoitettu uudisrakennuskohde, vaan kysymys oli ollut lähinnä tuotannon laitehankintoihin liittyvistä töistä, jotka työehtosopimuksen mukaan voitiin kussakin tapauksessa sopien sisällyttää uudisrakennustyön piiriin. Tällaista erillistä sopimista ei ollut tapahtunut, koska työ oli ollut sen luontoinen, että urakkatyön edellytyksiä ei ollut ollut.

Kysymyksessä oleva työmaa oli useasta kokonaan EK-Sähkö Oy:stä riippumatta syystä ollut sellainen, että urakkatyön tekeminen ei ollut ollut mahdollista.

Työehtosopimuksen 9 § B.4.1.-kohdasta kävi ilmi, että urakalla tehtävä työ täytyi voida rajata, jotta urakasta voitaisiin sopia. Työehtosopimuksessa mainittiin tässä kohdin työmääräykset, työselitykset, piirustukset tai osapuolien työmaasopimuksessa erikseen määrittelemät työt tai työkokonaisuudet. Kun nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa ei ollut ollut olemassa piirustuksia eikä suunnitelmia ja työn suunnittelu oli edennyt Outokumpu Mining Oy:n työnjohdon päivittäisen ohjauksen mukaan, oli urakkatyöstä sopiminen työsopimuksesta sovittaessa tai myöhemminkään työsuhteen kestäessä ollut täysin mahdotonta.

Työn rajaamisen urakkatyöksi Malilan ja Malisen osalta oli tehnyt mahdottomaksi myös se, että sähköasennustöitä satelliittijauhimolla oli tehty syyskuusta 1995 kevääseen 1996. Jo tätä ennen työmaalla oli ollut EK-Sähkö Oy:n kaksi työntekijää tekemässä työtä aikapalkalla samoin kuin tilaajan omia asentajia. Palkkausperusteen osalta oli jo syntynyt työmaata koskeva käytäntö. Vallinneissa olosuhteissa ei olisi ollut mitenkään mahdollista rajata kiireapulaisiksi otetuille Maliselle ja Malilalle erillistä työsuoritusta.

Olennainen työehtosopimuksen ja siihen liittyvän urakkahinnoittelun urakkatyön edellytys oli työmaan tarvikehuollon sujuvuus ja ennalta-arvattavuus. Urakkatyössä työntekijöiden kannalta oli tärkeää, että aikaa ei tarvinnut tuhlata tarvikkeiden etsiskelyyn tai aputöiden tekemiseen. Työehtosopimuksen 9 § B.4.4-kohdan mukaan työnantaja asetti työntekijöiden käyttöön riittävästi tarkoituksenmukaisia työ- ja apuvälineitä sekä huolehti riittävistä aputyösuorituksista, minkä lisäksi erikoistyö- ja apuvälineiden tarpeista ja käytöstä sovittiin kussakin tapauksessa erikseen.

Työehtosopimuksen 9 §:n B.4.6-kohdassa oli edelleen todettu, että kysymyksessä olevien työvaiheiden edellyttämät tarvikkeet olivat käytettävissä tai tarvikehuollon järjestelyistä sovittiin. Työehtosopimuksen 9 § B.6.1-kohdassa oli korostettu tarvikehuollon merkitystä, sillä määräyksen mukaan urakkatyön suorittaminen edellytti kunkin työvaiheen kaikkien asennustarvikkeiden toimittamista oikea-aikaisesti siten, että työntekijä voi välttyä aikatappioilta, jotka johtuvat työvaiheen vaihtamisesta osatyövaiheisiin tarvikepuutteen takia.

Tarvikehuollon osalta satelliittijauhimon työmaa oli ollut varsin poikkeuksellinen, sillä huomattava osa tarvikkeista oli ollut käytettyjä Enonkoskelta siirrettyjä tarvikkeita. Näitä asentajat olivat edellä kerrotuin tavoin joutuneet etsimään kaivoksen ulkoalueelta ja romulasta sekä puhdistamaan ja irroittamaan niitä ja kuljettamaan ne työmaalle. Esitettyjen seikkojen valossa oli selvää, että tällaisella työmaalla ei ollut urakkatyön edellytyksiä.

Urakkatyön edellytysten puuttuminen oli johtunut yksinomaan työn luonteesta ja olosuhteista. EK-Sähkö Oy ei olisi omilla toimenpiteillään pystynyt vaikuttamaan asiaan niin, että urakkatyön tekemisen edellytykset olisivat täyttyneet.

Työehtosopimuksen tieten rikkominen

Vaikka katsottaisiinkin, että Malilalle ja Maliselle olisi tullut maksaa palkka työehtosopimuksen 9 § B.5.3.1-kohdan mukaisesti, ei EK-Sähkö Oy ollut kuitenkaan tietensä rikkonut työehtosopimuksen määräystä. Työehtosopimuksen urakkatyöstä/aikatyöstä sopimista samoin kuin työmaasopimuksen solmimista koskevat määräykset olivat epäselvät ja tulkinnanvaraiset. Myös vastaavanlaiset työt ja juuri Outokumpu Mining Oy:n työmailla oli tehty aina aikaisemminkin aikatyönä ilman, että kukaan asentajista, luottamusmies tai työntekijäliitto olisi katsonut menettelyä virheelliseksi.

Sen jälkeen kun Malila ja Malinen olivat esittäneet vaatimuksen urakkatyön perusteella suoritettavan korkeamman palkan maksamisesta, oli EK-Sähkö Oy ollut yhteydessä sekä Sähkö- ja telealan työnantajaliittoon että Suomen Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto ry:hyn asian selvittämiseksi. Molemmista liitoista oli myös annettu ohje, jonka mukaan urakkatyön edellytyksiä ei ollut ja sopimus aikapalkasta oli pätevä.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Tausta ja erimielisyys

EK-Sähkö Oy on marraskuussa 1995 ottanut palvelukseensa sähköasentajat Pekka Malilan ja Ilpo Malisen. Työsopimuksesta sovittaessa yhtiön edustaja on ilmoittanut, että kysymys on määräaikaisesta työsuhteesta Outokumpu Mining Oy:n Pyhäsalmen kaivoksen satelliittijauhimon työmaalla. Malila ja Malinen ovat työskennelleet mainitussa työkohteessa 13.11. - 15.12.1995.

EK-Sähkö Oy:n ja Outokumpu Mining Oy:n välillä on tehty vuosittain sopimus, jonka perusteella EK-Sähkö Oy on järjestänyt työntekijöitä Outokumpu Mining Oy:n kaivoksella tehtäviin sähköasennusalan töihin. EK-Sähkö Oy on saanut Outokumpu Mining Oy:ltä korvauksen tehtyjen työtuntien mukaan. Sopimuksen perusteella kaksi EK-Sähkö Oy:hyn työsuhteessa olevaa sähköasentajaa on ollut työssä kaivoksella yhdenjaksoisesti noin kolmen vuoden ajan tekemässä Outokumpu Mining Oy:n työnjohdon määräämiä sähköasennustöitä kaivoksen sisällä ja maanpinnalla. Työmaalla työskentelyn ajalta EK-Sähkö Oy on maksanut työntekijöille palkan työehtosopimuksen aikatyöpalkkausmääräysten mukaisesti.

Myös Malila ja Malinen on palkattu EK-Sähkö Oy:n palvelukseen työskentelemään Outokumpu Mining Oy:n kaivosalueella viimeksimainitun yhtiön työnjohdon osoittamissa sähköasennustöissä. EK-Sähkö Oy on maksanut Malilalle ja Maliselle työsuhteen ajalta 52,45 markan suuruista tuntipalkkaa, joka on muodostunut perustuntipalkasta ja työkohtaisuuslisästä.

Malila ja Malinen ovat työsuhteen alkamisen jälkeen esittäneet työnantajalle sähköasennusalan 9 §:n B.2.1 kohdassa tarkoitetun työmaasopimuksen tekemistä. Vaatimus on perustettu siihen, että kysymyksessä olevalla työmaalla tehtävät sähköasennustyöt ovat laadultaan olleet sellaisia, jotka työehtosopimuksen mukaan olisi tullut tehdä urakkatyönä. EK-Sähkö Oy on kieltäytynyt työmaasopimuksen tekemisestä, koska yhtiön käsityksen mukaan urakkatyön teettäminen työmaalla ei ole ollut mahdollista.

Sähköalojen ammattiliitto on kanteessa katsonut EK-Sähkö Oy:n rikkoneen tietensä työehtosopimuksen määräyksiä yhtiön kieltäydyttyä työmaasopimuksen tekemisestä ja sen laiminlyönnin seuraukseksi määrätyn työehtosopimuksen 9 §:n B.5.3.1 kohdassa tarkoitetun niin sanotun rangaistuspalkan maksamisesta.

Aikatyöstä sopiminen

EK-Sähkö Oy on kiistänyt kanteen ensisijaisesti sillä perusteella, että Malila ja Malinen olivat tehneet EK-Sähkö Oy:n kanssa työehtosopimuksen 9 §:n B.5.6.2 kohdassa tarkoitetun aikatyötä koskevan sopimuksen.

Mainitussa työehtosopimuksen määräyksessä on sovittu siitä, että mikäli uudisrakennuksen tai muun urakkatyöksi luokiteltavan työn palkanmuodostusperusteeksi sovitaan aikatyö, on tästä aina tehtävä työmaakohtainen sopimus, josta käy selville pätevä peruste palkkausmuodon valinnalle.

Malila ja Malinen ovat työtuomioistuimessa kuultuina kertoneet, että ennen kanteessa tarkoitetun työn aloittamista he ovat EK-Sähkö Oy:n toimitusjohtajan kanssa sopineet työstä maksettavan tuntipalkan määräksi 56 - 57 markkaa. EK-Sähkö Oy:n toimitusjohtaja on puolestaan asiassa kuultuna kertonut, että Malilan ja Malisen kanssa palkasta sovittaessa on yhtiön taholta todettu, että tuntipalkan suuruus olisi samaa luokkaa kuin mitä heille aikaisemman työsuhteen kestäessä oli maksettu. Työtuomioistuimessa todistajana kuullun EK-Sähkö Oy:n palveluksessa olevan työnjohtajan mukaan hän on ollut läsnä toimitusjohtajan sopiessa Malilan ja Malisen kanssa työhöntulosta. Työnjohtajan mukaan palkan määräksi on tuossa tilanteessa sovittu sama tuntipalkka kuin mitä Malilalla ja Maliselle aikaisemmin oli maksettu. Työnjohtajan muistaman mukaan keskustelussa on tullut esille, että tuntipalkka olisi suunnilleen 55 markkaa. Mistään urakkahinnoista ei hänen mukaansa ole tuolloin keskusteltu.

Työtuomioistuimessa todistajana kuullun Sähköalojen ammattiliiton jaostosihteerin kertoman mukaan työehtosopimuksen 9 §:n B.5.5 kohdassa tarkoitetun paikallisen sopimuksen ja 5.6.2 kohdassa tarkoitetun palkkaustapaa koskevan työmaakohtaisen sopimuksen voi tehdä luottamusmies. Yksittäinen työntekijä voi tehdä tällaisen sopimuksen vain luottamusmiehen valtuuttamana. Jaostosihteerin mukaan edellä mainituissa työehtosopimuksen kohdissa tarkoitettua palkkausta koskeva sopimus tulee tehdä kirjallisesti. Myös todistajana kuultu Sähkö- ja telealan työnantajaliiton asiamies on kertonut, että jos työehtosopimuksen mukaan urakkatyönä tehtävän uudisrakennuksen tai muun urakkatyöksi luokiteltavan työn palkanmuodostusperusteeksi sovitaan aikatyö, edellyttää se aina kirjallisen sopimuksen tekemistä.

Esitetty selvitys osoittaa, että EK-Sähkö Oy:n edustajan sekä Malilan ja Malisen välillä on ennen työn tekemisen aloittamista sovittu työskentelystä Outokumpu Mining Oy:n Pyhäsalmen kaivoksella olevassa työkohteessa. Käydyissä keskusteluissa on myös puhuttu tuntipalkasta, joskin sen tarkka määrä on saattanut jäädä avoimeksi. Kun osapuolten välillä on ollut esillä tuntipalkan määrä, on lähtökohtana tuolloin ollut aikatyöstä maksettava palkka. Näyttämättä on kuitenkin jäänyt, että osapuolten tarkoituksena tuossa tilanteessa työn tekemisestä suullisesti sopiessaan olisi ollut tehdä työehtosopimuksen 9 §:n B.5.6.2 kohdassa tarkoitettu sopimus työehtosopimuksen mukaan urakalla tehtäväksi kuuluvan työn tekemisestä aikatyönä.

Aikatyönä teettämisen muut edellytykset

EK-Sähkö Oy on toissijaisesti kiistänyt kanteen sillä perusteella, että kysymyksessä oleva työkohde ei ole ollut työehtosopimuksen urakkatyötä koskevissa määräyksissä tarkoitettu uudisrakennus eikä kysymys myöskään ole ollut muusta sellaisesta työehtosopimuksen mukaan urakalla tehtävästä työstä, jonka tekeminen aikapalkalla olisi edellyttänyt työmaakohtaisen sopimuksen solmimista.

Työehtosopimuksen 9 §:n B.1.1 kohdassa on sovittu, että mikäli työn laatu sen sallii ja se teknillisesti on mahdollista, on tuotannon ja työntekijän ansion kohottamiseksi työntekijälle varattava mahdollisuus suorittaa urakkatyötä. Työehtosopimuksen urakkatyötä koskevissa määräyksissä lähdetään siitä, että uudisrakennustyöt ovat urakalla tehtäviä töitä. Työehtosopimuksen 9 §:n B.3.1 kohdan mukaan uudisrakennuksella tarkoitetaan sähköasennuskohdetta (rakennusta tai rakennelmaa), jota aikaisemmin ei ole sähköistetty ja joka rakennetaan tai on rakennettu käyttöpaikalle ja se täyttää urakkahinnoittelun kokonaisurakkaperiaatteen. Uudisrakennustyön piiriin kuuluvat pääsääntöisesti kiinteistöjen sähköverkkoon kuuluvat työt. Rakennelman tai rakennuksen sisältämät varsinaiseen tuotantoon liittyvien laitehankintojen sähköasennukset, kuten koneasennukset teollisuuslaitoksissa, voidaan työehtosopimuksen mukaan kussakin tapauksessa sopien sisällyttää uudisrakennustyön piiriin.

Uudisrakennustöiden lisäksi muita urakalla tehtäviä töitä ovat työehtosopimuksen mukaan muun muassa rakennusten tai rakennelmien sähköasennusten saneeraukset ja erillisenä työnä tehtävät tuotantoon liittyvät laitehankinnat, esimerkiksi koneasennukset teollisuudessa.

Työtuomioistuimessa on kuultu todistajina EK-Sähkö Oy:n työntekijöiden luottamusmiestä, joka on Malisen ja Malilan työsuhteen päättymisen jälkeen työskennellyt noin viikon ajan kysymyksessä olevalla työmaalla, sekä edellä mainittuja kahta EK-Sähkö Oy:n palveluksessa kaivoksella jo pitempään työssä ollutta sähköasentajaa.

Luottamusmiehen mukaan EK-Sähkö Oy:ssä on ollut vakiintunut käytäntö, jonka mukaan yhtiön työntekijät ovat tehneet Outokumpu Mining Oy:n työmailla töitä aikapalkalla. Luottamusmiehen käsityksen mukaan urakkatyön tekemisen edellytyksiä ei kanteessa tarkoitetulla työmaalla ole ollut siitä syystä, että työmaalla on jouduttu käyttämään paljon vanhoja asennuksia, tekemään niiden purkutöitä ja uudelleen asennuksia.

Kysymyksessä olevalla työmaalla koko sen keston ajan työskennelleet EK-Sähkö Oy:n palveluksessa olevat kaksi sähköasentajaa ovat kertoneet, että EK-Sähkö Oy:n palveluksessa olevien työntekijöiden pääasiallinen työ on käsittänyt tuotantotoimintaan liittyvien laitteiden asennustöitä. Itse rakennuksen sähköistämiseen liittyvät työt ovat muodostaneet kaikista töistä vain pienen osan. Tuotantotoimintaan liittyvät suuremmat laitteet, joiden asennustöitä työntekijät ovat joutuneet työmaalla tekemään, ovat olleet vanhoja Enonkoskelta siirrettyjä laitteita. Sähköasentajien käsityksen mukaan edellytyksiä urakkatyön tekemiselle ei ole ollut muun muassa siitä syystä, että työmaalla on jouduttu purkamaan vanhoja asennuksia ja korjaamaan niitä uuteen käyttöön. Malila ja Malinen ovat todistajien mukaan tehneet samoja töitä kuin he itsekin ja osittain näihin töihin ovat osallistuneet myös Outokumpu Mining Oy:n omat työntekijät.

Sähkö- ja telealan työnantajaliiton asiamies on kertonut, että hänen käsityksensä mukaan ei kanteessa tarkoitetussa tapauksessa urakkatyön teettäminen olisi ollut mahdollista myöskään siitä syystä, että työtä tekemässä on ollut sellaisia työntekijöitä, joihin sähköasennusalan urakkahinnoittelua koskevia määräyksiä ei sovelleta. Asiamies on tältä osin viitannut työehtosopimuksen urakkahinnoitteluun sisältyvään määräykseen, jonka mukaan urakkahinnoittelua ei käytetä kohteissa, joissa työt tehdään useamman urakoitsijan toimesta. Sähköalojen ammattiliiton jaostosihteerin mukaan työehtosopimus edellyttää, että urakalla työskenneltäessä uudisrakennuksesta tai muusta urakalla tehtävästä työstä muodostetaan urakkakokonaisuus.

Työehtosopimuksen määräyksistä ei työtuomioistuimen mielestä voida tehdä sellaista johtopäätöstä, että työehtosopimuksessa tarkoitetusta uudisrakennuksesta ei voisi olla kysymys myös silloin, kun työssä on käytetty tarvikkeita, joita aikaisemmin on käytetty muussa työkohteessa. Työmaan luonteesta ja olosuhteista tässä tapauksessa esitetty selvitys huomioon ottaen työtuomioistuin katsoo, että kysymys on ollut sellaisesta uudisrakennustyöstä tai ainakin muusta urakalla tehtävästä työstä, jonka tekemisestä aikatyönä olisi tullut sopia edellä tarkoitetulla työmaakohtaisella sopimuksella työehtosopimuksen 9 §:n B 5.6.2 kohdassa määrätyllä tavalla.

Työtuomioistuimelle esitetyn selvityksen mukaan EK-Sähkö Oy ei ole ainakaan viime vuosina solminut kotimaan työkohteiden osalta urakkatöistä kirjallisia työmaasopimuksia tai urakkatyökohteiden tekemisestä aikatyönä työmaakohtaisia sopimuksia. Sopimuksia ei ole solmittu yhtiön omina urakoina tehdyistä töistä eikä myöskään yhtiön työntekijöiden vuokratyövoimana tekemistä töistä. Kuitenkaan ei ole edes väitetty, etteikö kyseisiä sopimuksia koskevia sähköasennusalan työehtosopimuksen määräyksiä sinänsä sovellettaisi myös osana EK-Sähkö Oy:n ja Sähköalojen ammattiliiton välistä yrityskohtaista työehtosopimusta.

Työehtosopimuksessa ei ole sovittu poikkeuksista edellä tarkoitetusta sopimisvelvollisuudesta sen varalle, että työ tehdään vuokratyövoimalla. Vaikka jo tämä seikka sellaisenaan saattaa joskus muodostaa pätevän perusteen työn teettämiseen aikatyönä, työehtosopimuksen on edellä todetun mukaisesti katsottava edellyttävän, että aikatyön tekemisestä myös tällaisessa tilanteessa sovitaan kirjallisella työmaakohtaisella sopimuksella.

Työehtosopimuksen tieten rikkominen

EK-Sähkö Oy on työmaasopimuksen solmimisesta kieltäytyessään menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti. Kysymys on kuitenkin ollut yrityksessä pidempään noudatetusta käytännöstä, joka on ollut luottamusmiehen hyväksymä. Kun lisäksi tosiasiallisia mahdollisuuksia teettää vallinneissa olosuhteissa jauhimon sähköistystyöt ja laiteasennukset vuokratyövoimalla urakkatyönä on perustellusti voitu pitää epäselvinä, EK-Sähkö Oy:n ei voida katsoa tietensä rikkoneen työehtosopimusta tai edes perustellusti pitäneen tietää sitä rikkovansa.

Oikeudenkäyntikuluvaatimukset

Kysymyksessä olevan työkohteen laatu ja työmaan olosuhteet muutoinkin ovat olleet sellaiset, että työehtosopimuksen urakkatyötä koskevien määräysten soveltaminen Malilan ja Malisen työhön on ollut tulkinnanvaraista. Kun Sähköalojen ammattiliitolla siten asian epäselvyyden vuoksi on ollut perusteltua aihetta tähän oikeudenkäyntiin, saa EK-Sähkö Oy jutun voittaessaankin työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

EK-Sähkö Oy saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Kröger, Tuulensuu, K. Rautiainen, PalankoLaaka ja Kiuru jäseninä. Esittelijä on ollut Laurila.

Esittelijän mietintö

Sihteeri Laurila:

Perustelujen osalta mietintö on samansisältöinen kuin työtuomioistuimen tuomio siihen asti kun perusteluissa on todettu, että työehtosopimuksen määräyksistä ei työtuomioistuimen mielestä sinänsä voi tehdä sellaista johtopäätöstä, että työehtosopimuksessa tarkoitetusta uudisrakennuksesta ei voisi olla kysymys myös silloin, kun työssä on käytetty tarvikkeita, joita aikaisemmin on käytetty muussa työkohteessa. Tämän jälkeen mietinnön perustelut jatkuvat seuraavasti:

Jotta kysymys voisi olla työehtosopimuksessa tarkoitetusta urakkatyöstä, tulee urakka kuitenkin voida rajata ja urakkatyön edellytykset järjestää siten kuin työehtosopimuksen 9 §:n B.4 kohdassa on sovittu. Urakan rajaukseen ja urakkatyön edellytysten järjestämiseen liittyvät seikat ovat luonteeltaan sellaisia, joista työnantaja on velvollinen huolehtimaan. Urakan rajaukseen ja urakkatyön edellytysten järjestämiseen liittyviin seikkoihin ei EKSähkö Oy:llä ole kanteessa tarkoitetussa tilanteessa ollut mahdollista juurikaan vaikuttaa, koska Outokumpu Mining Oy työn teettäjänä on määrännyt työjärjestelyihin liittyvistä ja muista työnjohdon alueelle kuuluvista asioista.

Kysymyksessä olevassa työkohteessa on sinänsä saattanut olla sellaisia töitä, jotka olisi ollut mahdollista järjestää urakkatyönä tehtäviksi. Työehtosopimuksen mukaan urakkatyön tekemisessä lähtökohtana on kuitenkin myös se, että urakalla tehtävästä työstä voidaan muodostaa kokonaisuus. Nyt esillä olevassa tapauksessa tällaisten kokonaisuuksien muodostamista on työmaan laadun ohella vaikeuttanut osaltaan se seikka, että työn tekemiseen on osallistunut Outokumpu Mining Oy:n omia työntekijöitä, joihin on sovellettu muuta kuin sähköasennusalan työehtosopimusta.

Edellä esitetyt seikat huomioon ottaen varsin epäselvää on ollut, onko kysymyksessä ollut sellainen työ, joka työehtosopimuksen määräysten mukaan olisi kuulunut tehdä urakkatyönä. Kun EK-Sähkö Oy näissä oloissa on kieltäytynyt työmaasopimuksen tekemisestä ja työehtosopimuksen 9 §:n B.5.3.1 kohdan mukaisen tuntipalkan maksamisesta, ei EK-Sähkö Oy:n voida katsoa syyllistyneen työehtosopimuksen rikkomiseen työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Oikeudenkäyntikuluvaatimusten ja tuomiolauselman osalta mietintö on samansisältöinen kuin työtuomioistuimen tuomio.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunnot

Jäsen K. Rautiaisen lausunto, johon jäsen Tuulensuu yhtyi:

Perustelujen osalta yhdyn työtuomioistuimen tuomioon siihen asti kun perusteluissa on todettu Sähköalojen ammattiliiton jaostosihteerin kertoneen työehtosopimuksen edellyttävän, että urakalla työskenneltäessä uudisrakennuksesta tai muusta urakalla tehtävästä työstä muodostetaan urakkakokonaisuus. Muilta osin katson, että esitetyn selvityksen perusteella kysymyksessä olevalla työmaalla olosuhteet ovat olleet sellaiset, ettei edellytyksiä urakkatyön järjestämiseen ole ollut. Sen vuoksi kyse ei ole ollut työstä, joka työehtosopimuksen 9 §:n B.1.1.kohdan mukaan on kuulunut teettää urakkatyönä. EK-Sähkö Oy ei tämän vuoksi ole syyllistynyt työehtosopimuksen vastaiseen menettelyyn työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Kysymyksessä olevan työkohteen laatu ja työmaan olosuhteet ovat kuitenkin olleet sellaiset, että työehtosopimuksen määräysten soveltaminen on ollut tulkinnanvaraista. Kun Sähköalojen ammattiliitolla siten asian epäselvyyden vuoksi on ollut perusteltua aihetta oikeudenkäyntiin, saa EK-Sähkö Oy jutun voittaessaankin työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Edellä lausutuilla perusteilla hylkään kanteen.

EK-Sähkö Oy saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Jäsen Palanko-Laakan lausunto:

Edellä olevan vuoksi harkitsen oikeaksi työehtosopimuslain 7 §:n nojalla tuomita EK-Sähkö Oy:n työehtosopimuksen tieten rikkomisesta maksamaan hyvityssakkoa Sähköalojen ammattiliitolle 10 000 markkaa.

Jutun laatuun nähden saa Sähköalojen ammattiliitto kuitenkin pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.