Labor court fines union for threatening strike and refusing cooperation on collective bargaining terms.

Työntekijät olivat uhanneet lakolla ja kieltäytyneet yhteistoiminnasta työnantajan kanssa pyrkien painostamaan työnantajaa käymään palkkaneuvottelut paikallisesti ja tekemään työntekijöille mieleinen palkkaratkaisu. Työtaistelutoimenpiteet olivat kohdistuneet työehtosopimuksen palkkausta ja neuvottelujärjestystä koskeviin määräyksiin. Ammattiosasto vastasi pääluottamusmiehen esittämästä lakkouhkauksesta ja päätöksestään pidättäytyä yhteistoiminnasta työrauhavelvollisuuden rikkomisena. Ammattiosasto tuomittu hyvityssakkoon. (Ään.)

Kantaja Metsäteollisuus ry Vastaaja Paperiliitto ry Kuultava Paperiliiton Kuusankosken osasto n:o 19 ry

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 4.1.1995 solmitussa paperiteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

5 § TYÖSUHTEEN SYNTYMINEN JA LAKKAAMINEN

1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

III PALKKAMÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

10 § TYÖPALKAT

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

VI NEUVOTTELUJÄRJESTYSMÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

30 § SOPIMUKSEN TULKINTA

1. Jos tämän tai sopimuspuolten välillä tehtyjen muiden sopimusten tai pöytäkirjojen sisällöstä, määräysten tulkinnasta tai soveltamisesta syntyy erimielisyyttä, jota asianomaiset eivät saa heidän välisissään neuvotteluissa selvitetyksi, on asia siirrettävä sopijapuolten ratkaistavaksi. Jommankumman sopijapuolen esittäessä neuvotteluja tässä kohdassa tarkoitetussa asiassa on ne aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä. 2. Niissä tapauksissa, jolloin paikalliset neuvottelut eivät johda tulokseen, ja toinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta. Muistiosta on jätettävä molemmille sopimusosapuolille kappale.

SOV. NEUVOTTELUJÄRJESTYS Jos paikalliset neuvottelut eivät johda tulokseen ja toinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta siihen. Muistiosta on jätettävä molemmille osapuolille kappale. Liitot käsittelevät niille lähetetyn muistion kaikkea viivytystä välttäen (huom. sopimusteksti). Liitoilla on mahdollisuus harkintansa mukaan käydä muistiossa mainitusta asiasta neuvottelut joko liittojen kesken Helsingissä tai matkustaa asianomaiseen teollisuuslaitokseen. Riippumatta siitä, missä neuvottelut käydään, on liitoilla mahdollisuus pyytää paikallisia osapuolia osallistumaan neuvotteluun.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Metsäteollisuus ry on vaatinut Paperiliiton Kuusankosken osasto n:o 19:n tuomitsemista työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien laiminlyönnistä hyvityssakkoon.

Metsäteollisuus ry on lisäksi vaatinut Paperiliiton Kuusankosken osasto n:o 19:n velvoittamista korvaamaan Metsäteollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut lainmukaisine korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Perustelut

Metsäteollisuus ry:n jäsenyritys UPM-Kymmene Oy:n Kymin paperitehtaalla työnantajan ja ammattiosaston välillä sekä Metsäteollisuus ry:n ja Paperiliiton välillä oli neuvoteltu elo- ja syyskuussa 1996 paperikone 7 työntekijöiden palkoista.

Työntekijät olivat ryhtyneet painostamaan työnantajaa mieleisensä palkkaratkaisun aikaansaamiseksi. Ammattiosaston toimikunta oli päättänyt kokouksessaan perjantaina 6.9.1996 pidättäytyä osallistumasta johtoryhmien kokouksiin ja keskeyttää omalta osaltaan arkkisaliprojektin. Arkkisaliprojektin tarkoituksena oli ollut uudistaa ja korjata laitteistot, joita käytettiin paperirullien arkeiksi leikkaamisessa. Projekti oli toteutettu siten, että insinöörit, laitevalmistajat ja -toimittajat sekä työntekijät olivat osallistuneet yhteistyössä laitteistojen suunnitteluun ja työn järjestelyyn. Projektin etenemisen ja onnistumisen kannalta työntekijöiden osallistuminen projektiin oli ollut välttämätöntä. Työntekijöiden poissaolo projektista oli aiheuttanut projektin viivästymisen ja taloudellista vahinkoa työnantajalle.

Työntekijät olivat painostustarkoituksessa 6.9.1996 kello 9 poistuneet paperitehtaan teollisuusoppilaitoksella järjestetystä paperikone 7 uudistustyöhön liittyvästä koulutuksesta tunnin luennon ja aamukahvin jälkeen. Ennen lakkoaan työntekijät olivat käyneet keskustelemassa lähistöllä olleen pääluottamusmiehen kanssa. Työntekijät olivat palanneet koulutukseen maanantaina 9.9.1996.

Pääluottamusmies oli puhelimitse ilmoittanut tiistaina 10.9.1996 talous- ja hallintojohtajalle sekä yksikönjohtajalle lakon uhasta tehtaalla. Pääluottamusmies oli antanut työnantajalle tunnin aikaa tehdä ammattiosastoa tyydyttävä esitys neuvottelujen jatkamiseksi paikallisesti. Muussa tapauksessa UPM-Kymmene Oy:n Kuusankosken ja Voikkaan kaikki tehtaat olisivat pysähtyneet samana iltana kello 22. Koko Suomen paperiteollisuus olisi pysähtynyt seuraavana aamuna kello 6. Nämä lakon uhkaukset eivät olleet toteutuneet.

Pääluottamusmiehen esittämän lakkouhkauksen jälkeen 10.9.1996 jälleen 43 työntekijää oli poistunut koulutuksesta, tällä kertaa tuntia ennen sen päättymistä. Koulutus oli ollut ammatillista ja siten työntekoon rinnastettavaa.

Edellä esitettyjen tapahtumien lisäksi pääluottamusmiehen esittämän lakkouhkauksen varteenotettavuuteen oli erityisesti vaikuttanut paperiteollisuudessa vallinnut neuvottelukulttuuri, joka oli varsin pääluottamusmieskeskeistä. Pääluottamusmies edusti yksin koko tehtaan työntekijäkuntaa ja kun hän oli ilmoittanut tuotantolaitoksen ylimmälle johdolle lakkouhasta, uhka oli otettava vakavasti.

Kahdella lakolla, niillä uhkaamalla ja pidättäytymällä osallistumasta johtoryhmien kokouksiin sekä keskeyttämällä arkkisaliprojektin työntekijät olivat painostaneet työnantajaa mieleiseensä ratkaisuun paperikone 7:n työntekijöitä koskevassa palkkaneuvottelussa. Painostustoimet olivat kohdistuneet työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta, palkkausta ja neuvottelujärjestystä koskeviin määräyksiin.

Ammattiosasto oli rikkonut työrauhavelvollisuuttaan tekemällä päätöksen yhteistyöstä pidättäytymisestä. Ammattiosasto vastasi myös pääluottamusmiehen esittämästä lakkouhkauksesta.

VASTAUS

Vaatimukset

Paperiliitto on vastauksessaan, johon Paperiliiton Kuusankosken osasto n:o 19 on osaltaan yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Perustelut

Kanteessa kerrotut tapahtumat olivat osaltaan aiheutuneet työnantajan käyttäytymisestä. Käydyissä palkkaneuvotteluissa työnantaja oli ollut haluton tekemään esitystä paperikone 7 työntekijöiden palkkaratkaisuksi. Työnantaja oli vaatinut työntekijöitä tekemään ensin oman esityksensä, mitä työntekijät eivät olleet voineet ymmärtää. Työntekijöiden mielestä työnantajalla ei ollut ollut halua sopia asiaa paikallisesti, vaan tarkoituksena näytti olleen asian mahdollisimman nopea riitauttaminen ja neuvottelujärjestyksessä eteenpäin vieminen.

Aiemmin vallinnut luottamuksellinen ilmapiiri oli kiristynyt siinä määrin, että työntekijät olivat katsoneet edellytysten luottamukselliselle yhteistyölle puuttuvan. Tämän johdosta ammattiosaston toimikunta oli tehnyt perjantaina 6.9.1996 päätöksen olla osallistumatta johtoryhmien kokouksiin. Lisäksi oli päätetty keskeyttää arkkisaliprojekti, joka oli ollut erillinen hanke paperikone 7:n neuvotteluista ja johon työntekijät olivat osallistuneet vapaaehtoisesti ja yhteistyön hengessä.

Työntekijät olivat 6.9.1996 käyneet kysymässä pääluottamusmieheltä neuvottelujen etenemisestä työnantajan kanssa. Kuultuaan pääluottamusmiehen selvityksen työntekijät olivat hermostuneina poistuneet sinä päivänä koulutuksesta. Työntekijöiden palatessa koulutukseen maanantaina 9.9.1996 työnantaja ei ollut edes väittänyt heidän olleen lakossa.

Työntekijöiden tunnelma tehtaalla oli kiristynyt sen vuoksi, että työnantajaliitto oli tarjonnut pienempää palkankorotusta kuin mitä työnantaja oli paikallisesti tarjonnut. Pääluottamusmies oli tiistaina 10.9.1996 kertonut talous- ja hallintojohtajalle, miten työntekijät olivat kokeneet sellaisen menettelyn, jossa neuvottelujen edetessä palkkatarjousta pudotettiin. Pääluottamusmies oli esittänyt, että neuvottelut siirrettäisiin liittotasolta takaisin paikallistasolle. Tuolloin oli sovittu, että asiaan palattaisiin tunnin kuluttua. Työntekijöiden mielialat olivat rauhoittuneet, kun työnantaja oli ilmoittanut pääluottamusmiehelle neuvottelujen jatkamisesta paikallisesti.

Pääluottamusmies oli hermostuksissaan saattanut uhata tehtaiden pysäyttämisellä. Lakkouhkaus oli kuitenkin ollut enemmänkin uhoamista kuin tosiasiallista uhkaamista.

Työntekijöiden poistuminen koulutuksesta tuntia ennen sen päättymistä tiistaina 10.9.1996 oli ollut välttämätöntä ammattiosaston järjestämän tiedotustilaisuuden vuoksi. Sen tarkoituksena oli ollut enemmän levottomuuden ja rauhattomuuden torjuminen. Työntekijöiden mielialat huomioon ottaen koulutuksella ei käytännössä olisi ollut merkitystäkään, sillä työntekijöiden ajatukset olivat muualla. Työntekijöiden poissaolo koulutuksesta ei ollut aiheuttanut työnantajalle mitään menetyksiä eivätkä työntekijät olleet mieltäneet, että kyse olisi ollut työnseisauksesta.

Työntekijät eivät olleet painostaneet työnantajaa mieleiseensä ratkaisuun. He eivät olleet voineet hyväksyä työnantajan sanelumentaliteettia neuvotteluja käytäessä eikä myöskään sitä, ettei asiaa haluttu sopia paikallisesti. Työnantaja oli lisäksi levittänyt työntekijöiden neuvottelukäyttäytymisestä virheellisiä tietoja, jotka työnantaja tosin myöhemmin oli oikaissut. Tapahtumat olivat aiheutuneet siitä, että projektien ja koulutuksen onnistumiselle välttämätön luottamus ja yhteistyö oli tilapäisesti pirstoutunut.

Kanteessa ei ollut väitetty, että luottamusmiehiä tai ammattiosaston toimikunnan jäseniä olisi poistunut koulutuksesta tai että pääluottamusmieheltä olisi vaadittu toimia kyseisessä tilanteessa. Vaikka katsottaisiin, että ammattiosasto olisi laiminlyönyt työehtosopimuksesta johtuvat velvoitteensa, vaadittu hyvityssakko pitäisi jättää joka tapauksessa tuomitsematta.

Ammattiosastossa oli yhteensä 1955 jäsentä, joista työssä käyviä oli 1082. Lähes kaikki jäsenet, eli noin 1040 jäsentä, oli UPM-Kymmene Oy:n Kymin Paperitehtaan palveluksessa.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

UPM-Kymmene Oy:n Kymin paperitehtaalla on neuvoteltu eloja syyskuussa 1996 paperikone 7 työntekijöiden palkoista. Työntekijöiden mielestä työnantaja ei ole halunnut sopia palkkaratkaisusta paikallisesti, vaan on halunnut riitauttaa asian mahdollisimman nopeasti ja viedä sen neuvoteltavaksi liittotasolle. Neuvottelujen siirryttyä liittotasolle työnantajaliitto on tarjonnut pienempää palkankorotusta kuin työnantaja oli paikallisesti tarjonnut. Tämän vuoksi työpaikan ilmapiiri on kiristynyt siinä määrin, että työntekijät ovat katsoneet edellytysten luottamukselliselle yhteistyölle puuttuvan.

Työntekijöiden ammattiosaston toimikunta on kokouksessaan perjantaina 6.9.1996 todennut edellytysten luottamukselliselle yhteistoiminnalle puuttuvan ja päättänyt, että ammattiosaston jäsenet ja edustajat pidättäytyvät osallistumasta johtoryhmien kokouksiin ja keskeyttävät arkkisaliprojektin omalta osaltaan. Samana päivänä 43 työntekijää on poistunut heille järjestetystä paperikone 7:ää koskevasta koulutuksesta.

Tiistaina 10.9.1996 pääluottamusmies on yhtiön talous- ja hallintojohtajan kanssa käymänsä keskustelun yhteydessä vaatinut palkkausta koskevan asian ottamista uudelleen paikallisesti neuvoteltavaksi ja sovittavaksi. Pääluottamusmies on lisäksi ilmoittanut, että mikäli työnantaja ei tunnin kuluessa tekisi ammattiosastoa tyydyttävää esitystä neuvottelujen jatkamiseksi paikallisesti, työntekijät ryhtyisivät lakkoon, joka pysäyttäisi UPM-Kymmene Oy:n Kuusankosken ja Voikkaan kaikki tehtaat samana iltana kello 22 ja koko Suomen paperiteollisuuden seuraavana aamuna kello 6. Pääluottamusmies on samassa yhteydessä korostanut tilanteen kriittisyyttä ja asian tärkeyttä työntekijöille. Hän on myös ilmoittanut työntekijäliiton tukevan työntekijöiden ajatuksia.

Henkilöstön edustajat eivät ole tiistaina 10.9.1996 osallistuneet johtoryhmän kokoukseen, mikä on merkinnyt joidenkin asioiden lykkääntymistä. Työntekijät ovat myös vetäytyneet arkkisaliprojektin kehittämistyöstä, jonka tarkoituksena on ollut muun muassa paperin leikkauksessa käytettävien laitteistojen uudistaminen ja korjaaminen sekä työviihtyvyyden lisääminen. Paperikone 7:ää koskevassa koulutuksessa tuona päivänä olleet 43 työntekijää ovat jälleen poistuneet työntekoon rinnastettavasta ammatillisesta koulutuksesta. Lisäksi työnantajan edustajat ovat havainneet tehtaalla työntekijöiden valmistautumista tehtaan pysäyttämiseen. Lakon uhkaukset eivät kuitenkaan ole toteutuneet.

Ottaen huomioon edellä mainitut tapahtumat, ammattiosaston pääluottamusmiehen pitkän kokemuksen ja pääluottamusmiehen vahvan aseman yleensä paperiteollisuuden neuvottelujärjestelmässä työnantajalla on ollut perusteltu syy pitää pääluottamusmiehen esittämää lakon uhkausta varteenotettavana.

Työtuomioistuimen tuomiossa TT:1991-68 on katsottu, että työntekijät kieltäytyessään yhteistoiminnasta pidättäytymällä osallistumasta laatu- ja kunnossapitopalavereihin, aloitetoimintaan ja muuhun vastaavanlaiseen toimintaan olivat ryhtyneet työehtosopimuksen eräisiin määräyksiin kohdistuneeseen työtaistelutoimenpiteeseen. Työtuomioistuimella ei ole nyt käsiteltävänä olevassa tapauksessa aihetta poiketa tästä painostustoimenpidettä koskevasta käsityksestään.

UPM-Kymmene Oy:n Kymin paperitehtaalla lakkojen, lakoilla uhkaamisen ja yhteistyöstä pidättäytymisen tarkoituksena on ollut painostaa työnantajaa käymään palkkaneuvottelut paikallisesti ja tekemään työntekijöille mieleinen palkkaratkaisu. Mainitut toimenpiteet ovat siten työtaistelutoimenpiteinä kohdistuneet työehtosopimuksen palkkausta ja neuvottelujärjestystä koskeviin määräyksiin.

Paperiliiton Kuusankosken ammattiosasto n:o 19 on siten päättämällä pidättäytyä osallistumasta johtoryhmien kokouksiin ja keskeyttää arkkisaliprojektin rikkonut työrauhavelvollisuutensa. Ammattiosasto vastaa myös luottamusmiehen esittämästä lakkouhkauksesta työrauhavelvollisuuden rikkomisena.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Paperiliiton Kuusankosken ammattiosaston n:o 19 maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa Metsäteollisuus ry:lle 10 000 markkaa.

Paperiliiton Kuusankosken ammattiosasto n:o 19 velvoitetaan korvaamaan Metsäteollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut 3 000 markalla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Kauppinen puheenjohtajana sekä Saloheimo, Niskanen, Varis, Korpela ja Orpana jäseninä. Esittelijä on ollut Tuliara.

Eri mieltä olevan jäsen Korpelan lausunto, johon jäsen Orpana yhtyi:

Työntekijöiden pidättäytymistä osallistumasta johtoryhmien kokouksiin ja arkkisaliprojektiin seurauksena työpaikan ilmapiirin kiristymisestä ja yhteistyölle välttämättömän luottamuksen puuttumisesta ei mielestäni voida pitää työehtosopimuksen vastaisena työtaistelutoimenpiteenä.

Työntekijöiden osallistuminen arkkisaliprojektiin ja johtoryhmätyöskentelyyn on ollut vapaaehtoista. Näistä osallistumismuodoista ei ole määräyksiä sovellettavassa työehtosopimuksessa eivätkä ne kuulu työnantajan työnjohto-oikeuden piiriin. Työntekijöiden pidättäytyminen johtoryhmätyöskentelystä ei ole myöskään aiheuttanut työnantajalle vahinkoa, koska johtoryhmä on toimintansa luonteen vuoksi voinut kokoontua ja työskennellä ilman työntekijöiden osallistumistakin.

Katson, että Paperiliiton Kuusankosken ammattiosasto n:o 19 ei ole tältä osin rikkonut työrauhavelvoitetta.

Muilta osin yhdyn enemmistön mielipiteeseen.