Legislator Case Law & Legislation
TT:1985-84 AI generated

Union dismissed union member's claim that moving him to hourly work violated collective agreement protections against demotion.

Case Number TT:1985-84
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Dismissed

Legislator summary

AI generated

The Labour Court dismissed the construction workers' union's claim against a construction company and its employer association. The union argued that moving a union representative from piece-rate work to hourly work constituted a prohibited transfer to lower-paid employment. The court found that the union representative's duties had not changed in quality, meaning the move did not violate the collective agreement's protection against demotion.

Legislator headnote

AI generated

Section 4, paragraph 2 of the Union Agreement; Section 2 of the Collective Agreement: A transfer to lower-paid work is prohibited only if the quality of the union representative's duties has changed; mere change in payment method without duty alteration does not constitute a prohibited transfer.

Keywords

AI generated
union representative transfer piece-rate work hourly work collective agreement protection demotion prohibition duty quality change labour court decision

Cited Legislation

AI generated
Section 4, paragraph 2 of the Union Agreement
Section 2 of the Collective Agreement
Section 8 of the Collective Agreement Act
Section 9 of the Collective Agreement Act
Section 10 of the Collective Agreement Act

Cited Case Law

AI generated
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Kun luottamusmiehen tuli työehtosopimuksen ja työsopimuksensa mukaan suorittaa eripalkkaisia töitä, ei suorituspalkalla pääasiallisesti työskennelleen luottamusmiehen määräämistä suorituspalkkatyön päätyttyä tekemään tuntityötä voida, kun luottamusmiehen tehtävän laadun ei ole näytetty muuttuneen, pitää sellaisena työehtosopimuksen tarkoittamana siirtotapauksena, jota riidanalaisen sopimuskohdan palkan osalta tarjoama suoja koski. Luottamusmiestä ei siis ollut siirretty luottamusmiestehtävää hoitaessaan huonompipalkkaiseen työhön, joten kanne hylätty. (Ään.)

Kantaja Rakennustyöläisten Liitto r.y. Vastaajat Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y. Oy Lohja Ab

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 7.4.1984 allekirjoitetussa betoniteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohessa seuraavat määräykset:

YLEISET MÄÄRÄYKSET

2 § Keskusjärjestöjen väliset sopimukset

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia liitteinä olevia keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia:

Luottamusmiessopimus allekirjoituspöytäkirjoineen 2.4.1969

13 § Suorituspalkkatyö

1. Mikäli työn laatu sen sallii ja jos se teknillisesti on mahdollista on työntekijälle varattava tilaisuus tehdä työtä suorituspalkalla.

Suorituspalkkatyön hinnoittelun on perustuttava 9 §:n 2 kohdan mukaisiin perustuntipalkkoihin.

Työehtosopimuksen osana noudattavassa luottamusmiessopimuksessa on muun muassa seuraava määräys:

4 §.

Luottamusmiehen työsuhde

2. Luottamusmiehenä toimivaa työntekijää ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli luottamusmieheksi valituksi tullessaan eikä häntä luottamusmiestehtävän takia saa erottaa työstä.

Kanteessa ja vastineessa mainituissa luottamusmiessopimuksen soveltamisohjeissa sanotaan muun ohessa:

4 § 2 kohta

Luottamusmiehen siirtäminen toiseen työhön.

Yleissopimuksen mukaan ei luottamusmiehenä toimivaa työntekijää tämän tehtävän tähden saanut siirtää huonompipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli luottamusmieheksi valituksi tullessaan. Uuden sopimuksen määräyksillä on sama tarkoitus ja määräyksen antamaa suojaa on vielä laajennettu. Luottamusmiehiä ei uuden sopimuksen mukaan saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön luottamusmieskauden aikana. Luottamusmiehen palkka ei toisin sanoen siirron takia saa alentua valituksi tulemisen ajankohtana vallinnutta palkkaa pienemmäksi.

Tämän kohdan antama suoja palkan osalta koskee ainoastaan siirtotapauksia. Jos luottamusmies sitä vastoin pysyy entisessä työssään, saattaa palkka muuttua esim. urakkasaavutusten taikka urakkavolyymin muuttumisen takia, artikkelien vaihtumisesta riippuen tai urakkahinnoittelun tarkistamisen yhteydessä. Jos luottamusmiehen tulee työehtosopimuksen ja työsopimuksensa mukaan suorittaa eripalkkaisia töitä, ei tästä aiheutuvaa ansion vaihtelua voida pitää luottamusmiessopimuksen vastaisena.

Luottamusmiehen palkka voi nousta tai laskea myös hänen henkilöstään ja työpanoksestaan riippuvista syistä.

Määräys ei myöskään estä siirtämästä luottamusmiehiä toiseen työhön, mutta heidän palkkansa ei siirron johdosta saa laskea. Tämä merkitsee, että aikatyössä säilyy luottamusmiehen henkilökohtainen aikapalkka ilman olosuhde- ja vuorotyölisiä. Urakkatyössä ei luottamusmiestä saa siirtää alemman palkkaryhmän töihin.

KANNE

Kanteen perustelut

Rakennustyöläisten Liitto on lausunut, että liiton jäsen Aarne Jari Riska oli 30.11.1984 valittu luottamusmieheksi Karjaalla sijaitsevassa Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän jäsenyrityksen Oy Lohja Ab:n tuotantolaitoksessa, joka valmisti kunnallistekniikkaan kuuluvia betonituotteita. Valituksi tullessaan Riska oli työskennellyt suorituspalkkatyössä tehden viimeksi tammikuussa 1985 betonipenkin jalustoja. Sitä ennen Riska oli tehnyt sekalaista suorituspalkkatyötä.

Helmikuun alusta 1985 työnantaja oli siirtänyt Riskan tuntityöhön teettäen hänellä muun muassa maalausta ja sosiaalitilojen kunnostusta sekä tehdassiivousta. Näistä töistä Riskalle oli maksettu palkkaa 17,39 markkaa tunnilta ja 1.3.1985 työehtosopimuksen edellyttämän korotuksen jälkeen 18,29 markkaa tunnilta, mikä oli työehtosopimuksen 2. palkkaryhmän perustuntipalkka. Liittoneuvottelujen jälkeen palkka oli korjattu 3. palkkaryhmän palkaksi, joka helmikuussa 1985 oli 17,84 markkaa tunnilta ja 1.3.1985 lukien 18,79 markkaa tunnilta. Tullessaan valituksi luottamusmieheksi Riskan keskituntiansio suorituspalkkatyössä oli ollut 34,84 markkaa tunnilta. Vaatimuksestaan huolimatta Riskalle ei ollut helmikuun alun jälkeen annettu suorituspalkkatyötä. Tehtaan noin 30:stä muusta työntekijästä teki noin 20 Riskan aiemmin tekemää vastaavaa suorituspalkkatyötä.

Paikallisen 25.2.1985 tehdyn muistion mukaan Riska oli vaatinut luottamusmiessopimuksen 4 §:n 2 kohtaan vedoten tuntityöstä keskituntiansion mukaista palkkaa kunnes työnantajalla oli tarjota urakkatyötä. Liittoneuvottelussa 10.4.1985 työntekijäpuoli oli katsonut työnantajan toimenpiteellään rikkoneen tietensä luottamusmiessopimuksen 4 §:n 2 kohdan määräyksiä siirtäessään Riskan huonompipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli luottamusmieheksi valituksi tullessaan. Edelleen työntekijäpuoli oli katsonut työnantajaliiton laiminlyöneen valvontavelvollisuutensa ja vaatinut Riskan ansionmenetyksen korvaamista.

Riskan keskituntiansio 1.4.1984 - 31.1.1985 oli ollut 37,16 markkaa tunnissa. Sitä oli pidettävä palkanalennuksesta aiheutuneen menetyksen korvaamisessa lähtökohtana, vaikka Riska oli valittukin luottamusmieheksi vasta 30.11.1984, koska suorituspalkkatyön sekalaisen luonteen vuoksi pidemmän jakson keskituntiansio antoi oikeamman kuvan todellisista ansioista. Mikäli mainittua keskituntiansiota ei voitaisi pitää lähtökohtana, oli korvauksen perusteena käytettävä Riskan luottamusmieheksi valintahetken keskituntiansiota 34,84 markkaa tunnissa.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

VASTINE

Vastineen perustelut

Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on kanteeseen vastatessaan lausunut, että paikallisessa erimielisyysmuistiossa työnantaja oli tuonut esiin tuotantolaitoksen tuotteiden menekkivaikeudet ja varaston ylisuuruuden sekä sen, ettei tuotantolaitoksilla voitu enää valmistaa määrättyjä tuotteita. Näihin tuotteisiin kuuluivat muun muassa Riskan viimeksi suorituspalkkatyönä tekemät puistonpenkkien betonijalustat. Oy Lohja Ab:n Karjaan tuotantolaitoksen tuotannon määrä oli laskenut tilikauden 1.3.1982 - 28.2.1983 23 431 betonituotetonnista tilikauden 1.3.1983 - 28.2.1984 16 997 betonituotetonniin ja tilikaudella 1.3.1984 28.2.1985 14 342 betonituotetonniin. Tuotantolaitoksella ei ollut tapahtunut muutoksia tuotevalikoimassa, vaan se oli ollut koko ajan pääpiirteittäin sama eli kunnallistekniset tuotteet kuten kaivorenkaat, erilaiset putket ja maisemabetonituotteet. Tuotannon lasku oli johtunut tilausten huomattavasta vähentymisestä, mikä oli johtanut myös tuotevalikoiman pienentymiseen.

Luottamusmiessopimuksen 4 §:n 2 kohdassa todettiin, ettei luottamusmiestä saanut siirtää huonompipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli luottamusmieheksi valituksi tullessaan. Riska oli 30.11.1984 valittu pääluottamusmieheksi ja tuolloin hänen keskituntiansionsa oli ollut 34,84 markkaa tunnissa. Mainittuna ajankohtana hän oli tehnyt suorituspalkkatyötä, joten määrällisesti korvauksen perusteeksi tulisi ottaa enintään 34,84 markkaa tunnissa, mikäli hänen aikapalkkaansa ei katsottaisi voitavan soveltaa tässä tapauksessa. Vaatimus keskituntiansion suuruisen palkan vahvistamisesta Riskalle pääkäsittelypäivästä eteenpäin epämääräiseksi ajaksi ei perustunut luottamusmiessopimukseen. Mikäli tuotantolaitoksen tilauskanta parantuisi ja Riskalle pystyttäisiin järjestämään urakkatyötä kuten aikaisemminkin, palkkauksen tuli perustua hinnoitteluun ja työvauhtiin eikä etukäteen määrättyyn palkkaan.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on vaatinut kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan ja Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä sekä Oy Lohja Ab ovat vaatineet, että asian tulkinnanvaraisuu

desta johtuen kumpikin osapuoli saisi kantaa omat oikeudenkäyntikulunsa.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Jari Aarne Riska on 16.8.1983 allekirjoitetulla kirjallisella työsopimuksella otettu Oy Lohja Ab:n palvelukseen yhtiön Karjaalla sijaitsevaan tuotantolaitokseen. Työsopimuksen mukaan Riska oli velvollinen suorittamaan työnantajan hänelle osoittamaa työtä. Riska oli työskennellyt aluksi aikapalkalla 5.9.1983 saakka. Tämän jälkeen Riska oli tehnyt erilaisia töitä pääosin urakkapalkalla. 30.11.1984 Riska oli valittu luottamusmieheksi. Valituksi tullessaan Riska työskenteli suorituspalkkatyössä tehden viimeksi tammikuussa 1985 betonipenkin jalustoja.

Sen jälkeen kun tehtaan toiminnassa oli syntynyt tuotteiden menekkivaikeuksia ja varastot sen vuoksi olivat muodostuneet liian suuriksi, oli tehdas ollut pakotettu lopettamaan Riskan tekemien tuotteiden valmistuksen toistaiseksi. Riskan työpisteessä oli 14.1.1985 alkaen toiminta lakannut. Kun työnantajalla ei ollut tarjota Riskalle muutakaan urakkatyötä toistaiseksi, Riska oli määrätty tekemään tuntityötä 1.2.1985 lukien. Yhtiön saatua myöhemmin erään lyhytaikaisen betonisia penkinjalustoja koskevan tilauksen, Riska oli jälleen määrätty tuntityöstä tekemään urakalla tätä työtä niin kauaksi aikaa kuin sitä oli riittänyt. Sen jälkeen Riskalle ei ollut tarjoutunut pääkäsittelyyn mennessä uutta urakkatyötä.

Luottamusmiessopimuksen mukaan luottamusmiehenä toimivaa työntekijää ei tätä tehtävää hoitaessaan saanut siirtää huonompipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli luottamusmieheksi valituksi tullessaan. Sopimuksen soveltamisohjeiden mukaan luottamusmiehen palkka ei siirron takia saa alentua valituksi tulemisen ajankohtana vallinnutta palkkaa pienemmäksi. Tämä luottamusmiessopimuksen kohdan antama suoja ei soveltamisohjeen mukaan palkan osalta koske muita kuin siirtotapauksia. Jos luottamusmies sitä vastoin pysyy entisessä työssään saattaa palkka muuttua esim. urakkasaavutusten tai urakkavolyymin muuttumisen takia, artikkelien vaihtumisesta riippuen tai urakkahinnoittelun tarkistamisen yhteydessä. Jos luottamusmiehen tulee työehtosopimuksen ja työsopimuksensa mukaan suorittaa eripalkkaisia töitä, ei tästä aiheutuvaa ansion vaihtelua voida pitää soveltamisohjeiden mukaan luottamusmiessopimuksen vastaisena.

Riskan on työehtosopimuksen ja työsopimuksensa mukaan tullut suorittaa erilaisia käsillä olevia töitä, urakkatyön ohella tarvittaessa myös tuntityönä. Kun tarjolla oleva suorituspalkkatyö on siten loppunut, ettei sitä ole voitu järjestää Riskalle kuin tilapäisesti, ei tuntityön teettämistä vallinneissa olosuhteissa, kun Riskan tehtävän laadun ei ole näytetty varsinaisesti muuttuneen, voida työtuomioistuimen käsityksen mukaan pitää sellaisena työehtosopimuksen tarkoittamana siirtotapauksena, jota riidanalaisen sopimuskohdan palkan osalta tarjoama suoja koskee. Riskaa ei siis ole näytetty siirretyn luottamusmiestehtävää hoitaessaan huonompipalkkaiseen työhön.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä ja Oy Lohja Ab saavat asian laatu huomioon ottaen pitää jutusta koituneet oikeudenkäyntikulut omana vahinkonaan.

Jäsenet: Lehtikunnas puheenjohtaja, Mörä, Sariola, Saastamoinen, Kenraali ja Sulkunen.

Eri mieltä olevan jäsen Sulkusen lausunto, johon jäsen Kenraali yhtyi:

Katson, että pääluottamusmies Riskan kohdalla kysymys ei ole palkkaustavan muutoksesta samassa työssä, vaan palkan alentumisesta siirrettäessä työntekijä pääasiallisesti urakalla palkatusta työstä toiseen, yksinomaan aikapalkalla palkattuun työhön.

Työtuomioistuin on useissakin aikaisemmissa tuomioissaan ottanut kantaa puheena olevaan luottamusmiesopimuksen määräykseen ja sitä koskeviin soveltamisohjeisiin. Nyt ratkaistavana olevan erimielisyystapauksen ja siihen liittyvien muiden vaatimusten kannalta merkittävää on, että työtuomioistuin on tuomiossaan n:o 49/1979 katsonut luottamusmiessopimuksen sanonnan olevan parhaimmin ymmärrettävissä suojamääräyksenä, joka kieltää siirtämästä luottamusmiestä sellaiseen työhön, josta hänelle voitaisiin maksaa pienempää palkkaa kuin mihin hänellä työehtosopimuksen mukaan olisi oikeus, jos hän pysyisi siinä työssä, jossa hän on ollut luottamusmieheksi valituksi tullessaan.

Tuomioissaan n:ot 105/77 ja 12/78 työtuomioistuin on puolestaan tulkinnut suppeasti soveltamisohjeiden sanontaa siitä, että jos luottamusmiehen tulee työehtosopimuksen ja työsopimuksensa mukaan suorittaa eripalkkaisia töitä, ei tästä johtuvaa ansioiden vaihtelua voida pitää luottamusmiessopimuksen vastaisena. Näistä ensin mainitussa tuomiossa, jossa nimenomaan oli kysymys betoniteollisuuden työehtosopimuksesta, työtuomioistuin katsoi riidanalaisen sopimusmääräyksen tarkoitusta vastaamattomaksi po. soveltamisohjeen ymmärtämisen siten, että se sellaisilla aloilla joilla niin kuin kuten betoniteollisuudessa työntekijä on työehtosopimuksen mukaan velvollinen suorittamaan kaikenlaatuisia töitä, sallisi tosiasiallista huomattavaa ansion alentumista merkitsevän siirron urakkavoittoisesta työstä aivan erilaiseen yksinomaan aikapalkalla tehtävään työhön.

Tosiasiat nyt ratkaistavana olevassa erimielisyystapauksessa ja edellä kerrotussa työtuomioistuimen ratkaistavana olleessa tapauksessa ovat mielestäni sikäli identtiset, että kummassakin kysymys oli pääasiallisesti urakkavoittoisesta työstä tapahtunut luottamusmiehen siirtäminen kokonaan erilaisiin, yksinomaan aikapalkalla tehtäviin aputöihin. Edellä kerrottua luottamusmiessopimuksen ja sen soveltamisohjeiden tulkintaa puoltaa lisäksi se, että ensin mainitussa tapauksessa luottamusmiehen tekemät raudoitustyöt olivat töiden uudelleenjärjestelyn johdosta sellaisenaan kokonaan päättyneet, kun nyt puheena olevassa tapauksessa urakkatyöhön jäi lähes puolet työpaikan työntekijöistä, vaikka kysymyksessä olevan ansiosuojaa koskevan määräyksen soveltamisen kannalta ei sillä seikalla sinänsä olekaan merkitystä, olisiko työnantajan tullut tarjota Riskalle suorituspalkalla tehtävää työtä.

Edellä kerrotuilla perusteilla harkitsen oikeaksi kanteen tältä osin hyväksyen vahvistaa, että Oy Lohja Ab on menetellyt luottamusmiessopimuksen 4 §:n 2. kohdan vastaisesti siirtäessään pääluottamusmies Jari Riskan kokonaan suorituspalkkatyöstä aivan erilaiseen yksinomaan aikapalkalla tehtävään työhön. Tämän vuoksi Oy Lohja Ab on velvollinen maksamaan 1.2.1985 jälkeen tehdyiltä työtunneilta vastaajan myöntämän keskituntiansion 34,84 markan sekä 1.3.1985 jälkeen tehdyiltä tunneilta 35,69 markan ja hänelle tosiasiassa maksetun palkan välisen erotuksen sekä tämän maksuperusteen mukaisesti siihen liittyvät kanteessa vaaditut muut työehtosopimuksen mukaiset suoritukset.

Oy Lohja Ab on erimielisyysasiaa käsitellessään saanut luottaa Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän antamiin ohjeisiin, minkä vuoksi hylkään vaatimuksen tämän jäsenyrityksen tuomitsemisesta hyvityssakkoon työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta. Sen sijaan Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on ollut hyvin tietoinen työtuomioistuimen vakiintuneeksi katsottavasta luottamusmiessopimuksen ja sitä koskevien soveltamisohjeiden tulkinnasta nyt riidanalaiseen erimielisyyteen rinnastettavissa tapauksissa. Näin ollen asettuessaan tukemaan jäsenyrityksensä virheellistä luottamusmiessopimuksen 4 §:n 2. kohdan soveltamista työnantajaliitto on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa. Tämän vuoksi tuomitsen Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y:n työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n perusteella maksamaan Rakennustyöläisten Liitto r.y:lle hyvityssakkoa 15 000 markkaa. Vastaajat korvatkoot kantajan oikeudenkäyntikulut 1 800 markalla.