Labor court dismisses union strike actions as pressure tactics violating work peace obligations under collective agreement.

Telakalla toimeenpantujen lakkojen, ennen työajan päättymistä tapahtuneiden työstä poistumisten, työaikana pidettyjen kokousten ja ylitöistä kieltäytymisen tarkoituksena oli ollut painostaa työnantajaa menettelemään vajaatyöllisyyden hoitamista koskevissa kysymyksissä työntekijöiden kanssa sovittavalla tavalla. Työtaistelutoimenpiteet olivat kohdistuneet työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta, lomautusta ja neuvottelumenettelyä koskeviin määräyksiin.

Ammattiosasto, joka vastasi edustajiensa osallistumisesta työtaisteluun ja jonka ei ollut edes väitetty ryhtyneen toimenpiteisiin työtaistelutoimenpiteiden lopettamiseksi, tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

Työntekijäliitto, jonka toimenpiteitä työrauhan turvaamiseksi ei voitu pitää riittävinä, tuomittu valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon.

Kantaja Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Vastaaja Metallityöväen Liitto r.y. Kuultava Hietalahden Telakkatyöväen Ammattiosasto r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 30.3.1984 allekirjoitetussa metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

2 § Keskusjärjestöjen väliset sopimukset

Yleiset sopimukset, STK-SAK

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia liitteinä olevia keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia: Yleissopimus 15.5.1946.

Yleissopimus irtisanomisen ja lomautuksen perusteista 6.6.1978.

4 § Työrauhavelvoite

Työrauha

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvollisia huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

IV TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET

VIII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

30 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

Neuvotteluvelvollisuus Painostuskielto Alistaminen liitoille

_______

Työehtosopimuksen 2 §:ssä tarkoitetussa 15.5.1946 tehdyssä yleissopimuksessa sanotaan muun muassa:

5. kohta:

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.

Työehtosopimuksen osana noudatettavassa keskusjärjestöjen välillä 24.4.1984 tehdyssä irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevassa yleissopimuksessa, joka on korvannut työehtosopimuksen 2 §:ssä mainitun 6.6.1978 tehdyn sopimuksen, on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 § Yleinen soveltamisala

Sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomista työntekijästä johtuvasta syystä, työntekijän irtisanoutumista sekä niitä menettelytapoja, joita noudatetaan irtisanottaessa tai lomautettaessa työntekijöitä taloudellisista tai tuotannollisista syistä.

III LOMAUTUS

21 § Lomautuksen ennakkoilmoitus

Milloin lomautuksen perusteena on taloudellisista tai tuotannollisista syistä johtuva työn vähentyminen, on työnantajan, lomautuksen välttämättömyyden tultua hänen tietoonsa, annettava lomautuksesta välittömästi, ja mikäli mahdollista viimeistään kolme kuukautta ennen lomautuksen alkamista ennakkoilmoitus asianomaiselle luottamusmiehelle ja lomautuksen kohdistuessa vähintään kymmeneen työntekijään myös työvoimaviranomaiselle. Ennakkoilmoituksessa tulee mainita lomautuksen syy, arvioitu alkamisaika ja kesto sekä lomautettavien työntekijöiden arvioitu lukumäärä ammattiryhmittäin.

KANNE

Kanteen perustelut

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Metallityöväen Liiton ja Hietalahden Telakkatyöväen Ammattiosaston tuomitsemista työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta ja laiminlyönnistä hyvityssakkoon.

VASTINE

Vastineen perustelut

Työnantajan menettely oli johtanut siihen, että yhtiön Helsingin telakan työntekijät olivat 16.8.1985 pitämässään kokouksessa päättäneet lopettaa työt siltä päivältä ja palata töihin vasta aamulla 20.8.1985. Jotta asiassa olisi voitu edetä neuvotteluteitse, oli työrauha telakalle palautettu. Telakan johto oli kuitenkin provosoinut uudelleen tilannetta kutsumalla 27.8.1985 "YT-lain mukaisiin keskusteluihin" eri työosastoilla itse valitsemiaan työntekijöiden edustajia. Tilaisuudet olivat osoittautuneet pelkiksi tiedotustilaisuuksiksi. Ammattiosasto oli tämän jälkeen päättänyt pyytää Metallityöväen Liitolta työtaistelulupaa 30.9.1985 lukien. Ylitöistä pidättäytymisen lisäksi työntekijät olivat lomautustarpeen pienentämiseksi päättäneet lyhentää työpäivää 45 minuutilla 2.9.1985 lähtien.

Oy Wärtsilä Ab:n Helsingin telakan työntekijöiden työnseisaukset, ylitöistä kieltäytyminen ja työajan lyhentäminen eivät olleet kohdistuneet työehtosopimuksen määräyksiin. Sen sijaan työtaistelutoimenpiteet olivat kohdistuneet työnantajan sopimusrikkomukseen eli neuvotteluratkaisun yksipuoliseen muuttamiseen. Työnantajaa ei ollut pyritty painostamaan mihinkään työehtosopimuksen vastaiseen järjestelyyn. Työntekijät olivat vain halunneet, että telakalla koko vuoden noudatettua käytäntöä työllisyyden hoidossa ja siitä neuvottelemista jatketaan. Vaatimukset olivat siten olleet työehtosopimusta täydentäviä eivätkä sen vastaisia. Työtaisteluluvan hakeminen liitolta sinänsä ei ollut työtaistelutoimenpide. Kysymyksessä oli Metallityöväen Liiton sääntöjen edellyttämä menettely, joka ei muodostanut itsenäistä työtaistelutoimenpidettä tai sillä uhkaamista.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Metallityöväen Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä. Mikäli kanteessa mainittujen toimenpiteiden kuitenkin katsottaisiin rikkoneen työrauhavelvollisuutta, tulisi hyvityssakkoja tuomittaessa ottaa huomioon Oy Wärtsilä Ab:n Helsingin telakan johdon menettelyllään antama aihe työnseisauksiin.

KANTAJAN VASTASELITYS

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Edellä mainittujen työtaistelutoimenpiteiden tarkoituksena on ollut painostaa työnantajaa vajaatyöllisyystilanteen hoitamista koskevissa kysymyksissä ja ne ovat siten kohdistuneet työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta, lomautusta ja neuvottelumenettelyä koskeviin määräyksiin. Näyttämättä sen sijaan on jäänyt, että työtaistelutoimenpiteiden tarkoituksena olisi ollut painostaa työnantajaa työaikaan liittyvissä kysymyksissä ja että työtaistelutoimenpiteet siten olisivat kohdistuneet työehtosopimuksen työaikaa koskeviin määräyksiin.

Hietalahden Telakkatyöväen Ammattiosasto on 29.8.1985 päivätyllä kirjeellä pyytänyt Metallityöväen Liitolta työtaistelulupaa 30.9.1985 alkaen. Kirjeen mukaan työtaistelun tavoitteena on neuvottelu- ja sopimusoikeuden palauttaminen, tunnustuksen saaminen työntekijöiden oikeudelle valita omat neuvottelijansa ja vajaatyöllisyyden hoidon periaatteista sopiminen. Näyttämättä on työtuomioistuimen mielestä jäänyt, että työntekijäpuolelta olisi työtaisteluluvan pyytämisestä ilmoitettu työnantajalle sellaisessa muodossa, että työnantaja perustellusti olisi voinut käsittää lausuman painostustarkoituksessa tehdyksi.

Edellä mainittuihin työtaistelutoimenpiteisiin on osallistunut 50 Hietalahden Telakkatyöväen Ammattiosaston työpaikalle asettamaa luottamusmiestä heidän joukossaan pääluottamusmies. Lisäksi työtaisteluun on osallistunut 17 ammattiosaston toimikunnan jäsentä. Ammattiosasto vastaa edellä mainittujen edustajiensa osallistumisesta työtaisteluun. Ammattiosaston tai sen edustajien ei ole edes väitetty ryhtyneen mihinkään toimenpiteisiin työtaistelutoimenpiteiden lopettamiseksi.

Tuomiolauselma

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla oikeaksi tuomita Hietalahden Telakkatyöväen Ammattiosaston ja Metallityöväen Liiton maksamaan hyvityssakkoa Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle, ammattiosaston työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 25 000 markkaa ja Metallityöväen Liiton valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 12 000 markkaa ja molemmat yhteisvastuullisesti korvaamaan Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 800 markalla.

Jäsenet: Lehtikunnas puheenjohtaja, Iirola, Vihma, M. Virtanen, P. Virtanen ja Palanko-Laaka.

Tuomio oli yksimielinen.