Supreme Court allows appeal against lawyer's duty to pay client's costs for hearing submission.

Asianajaja, jolle Suomen Asianajajaliiton valvontalautakunta oli määrännyt kurinpitorangaistuksen, valitti päätöksestä hovioikeuteen. Asianajajan menettelystä kantelun tehnyt antoi asianajajan valituksen johdosta hovioikeuden pyytämän kirjallisen lausuman. Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla katsottiin, ettei asianajaja ollut velvollinen korvaamaan kantelijalle lausuman antamisesta aiheutuneita kuluja.

Asian aikaisempi käsittely

Suomen Asianajajaliiton valvontalautakunnan päätös 4.11.2005

Asianajaja A:n päämies G oli kannellut A:n toiminnasta oikeuskanslerinvirastoon. Suomen Asianajajaliiton valvontalautakunta määräsi apulaisoikeuskanslerin sijaisen kirjeellä vireille tulleessa valvonta-asiassa A:lle kurinpidollisena seuraamuksena varoituksen katsottuaan, että A oli toimeksiannon yhteydessä menetellyt hyvän asianajajatavan vastaisesti.

Helsingin hovioikeuden päätös 22.9.2006

A valitti hovioikeuteen ja vaati valvontalautakunnan päätöksen kumoamista tai että hänelle varoituksen sijasta määrätään kurinpitorangaistukseksi huomautus.

G vaati hovioikeuden häneltä pyytämässä lausumassa valituksen hylkäämistä ja A:n velvoittamista korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa.

Hovioikeus hylkäsi A:n valituksen ja pysytti valvontalautakunnan päätöksen sekä katsottuaan A:n hävinneen asian velvoitti hänet korvaamaan G:lle tämän vaatimat oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Raija Karppinen, Petri Leskinen ja Leena Järvilahti. Esittelijä Heli Pöntinen.

Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa

A:lle myönnettiin valituslupa.

A vaati valituksessaan hovioikeuden päätöksen muuttamista siten, että G:n vaatimukset hovioikeudessa jätetään tutkimatta ja että hänet vapautetaan oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta G:lle.

G vastasi valitukseen ja vaati sen hylkäämistä.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymys vaatimusten tutkittavaksi ottamisesta hovioikeudessa

1. A on edellä kerrotuin tavoin vaatinut, että G:n hovioikeudessa esittämät vaatimukset A:n valituksen hylkäämisestä ja hänen velvoittamisestaan korvaamaan G:n oikeudenkäyntikulut hovioikeuden osalta korkoineen jätetään tutkimatta.

2. Asianajajista annetun lain 10 §:n 4 momentin mukaan hovioikeuden on kurinpitoasiaa koskevaa valitusasiaa käsiteltäessä varattava oikeuskanslerille, asianajajayhdistykselle ja kantelijalle tilaisuus tulla kuulluksi valituksen johdosta ja tarvittaessa esittää todistelua ja muuta selvitystä.

3. Siten hovioikeuden on pitänyt varata A:n menettelystä valvontalautakunnalle kantelun tehneelle G:lle tilaisuus esittää lausumansa A:n valituksen johdosta. Selvää on, että G on tällöin voinut esittää kantansa A:n muutosvaatimuksiin ja lausua käsityksensä valvontalautakunnan antaman ratkaisun oikeellisuudesta. Tähän nähden G:n samassa yhteydessä esittämä vaatimus hänelle lausuman antamisesta aiheutuneiden kulujen korvaamisesta on tullut hovioikeudessa tutkia.

Oikeudenkäyntikuluja koskeva kysymyksenasettelu Korkeimmassa oikeudessa

4. A on valituksessaan hovioikeudelle perustanut vaatimuksensa valvontalautakunnan päätöksen kumoamisesta ennen kaikkea siihen, ettei hän ollut menettelyllään rikkonut salassapitovelvollisuuttaan ja ettei hänen väitetyllä esteellisyydellään ollut ollut vaikutusta hänen toimiinsa G:lle määrättynä puolustajana. Toissijaisesti A on pitänyt huomautusta varoituksen sijasta riittävänä kurinpitorangaistuksena hänen viakseen valvontalautakunnan päätöksen mukaan jäävästä menettelystä. Hovioikeus on hylännyt A:n valituksen ja pysyttänyt valvontalautakunnan päätöksen.

5. Korkeimmassa oikeudessa on kysymys siitä, onko A tällaisessa tapauksessa velvollinen korvaamaan G:n oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa.

Asiassa sovellettavista säännöksistä

7. Asianajajista annettuun lakiin ei sisälly säännöksiä oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta. Yleisen asianajajayhdistyksen sääntöjen vahvistamisesta annetun oikeusministeriön päätöksen 43 §:n 3 momentin mukaan valvonta-asian käsittelystä ei peritä maksuja eikä käsittelyyn osallista voida velvoittaa korvaamaan toiselle osalliselle menettelystä johtuneita kustannuksia. Sanamuotonsa mukaan säännös koskee vain valvonta-asian käsittelyä valvontalautakunnassa. Valitusasian käsittelystä hovioikeudessa aiheutuneiden kulujen korvausvelvollisuutta ei voida arvioida sanotun säännöksen perusteella.

8. Oikeudenkäymiskaaressa ei ole erikseen säännelty oikeudenkäynnissä kuultavan oikeudesta saada korvausta oikeudenkäynnistä hänelle aiheutuneista kustannuksista. Oikeuskäytännössä on kuultava eräissä tapauksissa katsottu oikeudenkäymiskaaren 18 luvun 8 §:ssä tarkoitetuksi väliintulijaksi, jolla on oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 12 §:n 1 momentin mukaan vastaavanlainen oikeus saada korvaus oikeudenkäyntikuluistaan kuin asianosaisella (esim. KKO 2002:18).

9. Korkeimman oikeuden ratkaisukäytännössä on lisäksi vakiintuneesti katsottu, ettei kulujen korvausvelvollisuutta ole asiaan osallisella, joka ei ole ollut muutoksenhaun alaisen kysymyksen osalta kuluja vaatineen vastapuoli eikä siten ole hävinnyt asiaa hovioikeudessa oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 16 §:ssä tarkoitetulla tavalla (esim. KKO 1998:112 ja KKO 2003:38).

Korkeimman oikeuden kannanotto

10. Korkein oikeus toteaa, ettei asianajajaan kohdistuvan valvonta-asian käsittelyssä valvontalautakunnassa tai hovioikeudessa ole kysymys kantelijan oikeuksista tai velvollisuuksista eikä lautakunnan tai hovioikeuden päätös siten koske niitä. Lähtökohtana kantelijan kuulemiselle hovioikeudessa on ollut lähinnä asian selvittämistarkoitukseen liittyvät näkökohdat. Kantelijallakin on asianajajista annetun lain 10 §:n 4 momentin nojalla tarvittaessa oikeus esittää hovioikeudessa sellaista selvitystä ja todistelua, jonka voidaan olettaa vaikuttavan valituksen ratkaisemiseen.

11. G on hovioikeuden häneltä pyytämässä lausumassa esittänyt näkemyksensä A:n valitusperusteista ja valvonta-asiassa annetun valvontalautakunnan päätöksen oikeellisuudesta. Tämän perusteella G ei kuitenkaan ole ollut A:n vastapuoli hovioikeudessa. Hänellä ei myöskään ole ollut väliintulijan asemaa. Näin ollen A ei ole oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 16 §:ssä tarkoitetuin tavoin hävinnyt G:hen nähden valitusasiassa.

12. Edellä lausutuilla perusteilla Korkein oikeus katsoo, ettei A ole velvollinen korvaamaan G:n oikeudenkäyntikuluja hovioikeuden osalta.

Päätöslauselma

Hovioikeuden päätöstä muutetaan. A vapautetaan velvollisuudesta suorittaa G:lle korvausta oikeudenkäyntikuluista korkoineen. Muilta osin hovioikeuden päätös jää pysyväksi.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Kari Raulos, Eeva Vuori, Kari Kitunen, Ilkka Rautio ja Soile Poutiainen. Esittelijä Jukka-Pekka Salonen.

---

[SV]

En advokat som av Finlands Advokatförbunds tillsynsnämnd hade påförts ett disciplinärt straff överklagade beslutet hos hovrätten. Den som hade klagat på advokatens beteende gav på begäran av hovrätten ett skriftligt yttrande med anledning av överklagandet. Högsta domstolen ansåg på de grunder som framgår av avgörandet att advokaten inte var skyldig att ersätta klaganden för dennes kostnader för att avge yttrandet.