Supreme Court allows revocation of lower court dismissal of enforcement objection due to constitutional rights violation.

Käräjäoikeus oli jättänyt ulosmittausta koskevan valituksen tutkimatta sillä perusteella, että ulosmitatut varat oli jo tilitetty velkojille. Kysymys siitä, voitiinko käräjäoikeuden päätöksen purkamista koskeva hakemus tutkia. (Ään.) Ks. KKO:2001:115

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Ulosmittaus ja asian käsittely Vantaan käräjäoikeudessa

Järvenpään kihlakunnanviraston ulosotto-osaston avustava ulosottomies ulosmittasi 28.11.2002 velallisen A:n veloista pankkitilillä olleet varat.

Velallinen ja sivullinen B vaativat ulosmittauksen kumoamista sillä perusteella, että pankkitili ja sillä olleet varat eivät kuuluneet velalliselle vaan B:lle tilinomistajana.

Ulosottomies antoi käräjäoikeudelle lausunnon, jossa hän ilmoitti, että ulosmitatut varat oli 11.12.2002 tilitetty velkojille ja ulosmittaus oli tullut lopulliseksi.

Käräjäoikeuden päätös 14.1.2003

Käräjäoikeus lausui, että ulosmitatut varat oli jo tilitetty velkojille eikä valituksessa ollut kyse lopputilityksen virheestä. Tämän vuoksi käräjäoikeus jätti valituksen ulosottolain 10 luvun 1 §:n 2 momentin nojalla tutkimatta.

Asian on ratkaissut käräjätuomari Sini Leppänen.

HAKEMUS KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

Velallinen A vaati, että käräjäoikeuden päätös puretaan ja päätöstä oikaistaan siten, että ulosmittaus todetaan ulosottolain 4 luvun 9 §:n vastaiseksi ja ulosmitatut varat palautetaan.

Avustava ulosottomies antoi Korkeimmalle oikeudelle selvityksen ja ulosottomies lausuman. Lisäksi ulosmittausta hakenut velkoja antoi hakemuksen johdosta vastauksen.

Velallinen A ja sivullinen B eivät käyttäneet niille varattua tilaisuutta vastata velkojan vastaukseen.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Hakemuksesta ja siihen liitetyistä asiakirjoista ilmenee, että velallinen A:n veloista on 28.11.2002 ulosmitattu eräällä pankkitilillä olleet varat, jotka ulosottomies on 11.12.2002 tilittänyt velkojalle. Velallinen A ja sivullinen B ovat muutoksenhaulle säädetyn määräajan kuluessa valittaneet ulosmittauksesta vedoten siihen, että ulosmitatut varat eivät kuuluneet velallinen A:lle vaan sivullinen B:lle. Valitus on käräjäoikeudessa jätetty tutkimatta ulosottolain 10 luvun 1 §:n 2 momentin nojalla, koska ulosmitatut varat oli jo tilitetty velkojalle eikä valituksessa ollut kysymys lopputilityksen virheestä. Velallinen A on hakenut käräjäoikeuden päätöksen purkamista.

Ulosottolain 10 luvun 1 §:n 2 momentin mukaan sen jälkeen, kun täytäntöönpanossa kertyneiden rahavarojen lopputilitys on tehty ja varat lähetetty hakijalle, voidaan valittaa ainoastaan lopputilityksessä olevasta virheestä. Tämä muutoksenhaun rajoitus perustuu siihen, että ulosmittauksen kautta kertyneiden varojen tultua tilitetyiksi velkojalle niitä ei enää voida ulosotto-oikeudellisin keinoin saada takaisin.

Se seikka, että ulosmitatut varat on tilitetty velkojalle ennen valitusmääräajan umpeutumista, on tässä tapauksessa johtanut siihen, että valitus on edellä mainitun säännöksen mukaan tullut jättää tutkimatta, vaikka valitus oli tehty sille säädetyn määräajan kuluessa. Jos ulosmittauksella on loukattu sivullisen oikeutta, mahdollisuus saada oikeussuojaa ulosottovalituksella on siten kokonaan menetetty johtuen varojen ripeästä tilityksestä täytäntöönpanoa hakeneelle velkojalle. Erityisesti perustuslain 21 § huomioon ottaen sellaisen tilanteen syntymistä, jossa täytäntöönpano olisi kohdistunut sivulliselle kuuluvaan omaisuuteen ilman, että tämä voi saada oikeussuojaa menettelyssä, jonka tarkoituksena on turvata täytäntöönpanon oikeellisuus, ei voida pitää asianmukaisena. Tilanteessa, jossa on aihetta olettaa, että tarvetta muutoksenhakuun voi olla, varojen tilitys ennen valitukselle varatun määräajan päättymistä on omiaan vaarantamaan sivulliselle kuuluvaa oikeusturvaa.

Purkamalla päätös, jolla ulosmittauksesta tehty valitus on jätetty tutkimatta, ei syntynyttä tilannetta kuitenkaan voida korjata, sillä vaikka ulosmittauksesta tehty valitus tutkittaisiin ja hyväksyttäisiinkin, velkojalle jo tilitettyjä varoja ei valitusasiassa annettavalla ratkaisulla voitaisi määrätä palautettaviksi (ks. myös KKO 2001:115). Varojen tilitys velkojalle on tässä tapauksessa tehnyt ulosottovalituksen oikeussuojakeinona hyödyttömäksi. Näin ollen sivullisen oikeussuoja jää mahdollisten vahingonkorvaus- tai edunpalautusvaatimusten varaan. Tällaisia oikeussuojakeinoja ja vaatimuksia silmällä pitäen ei ole oikeudellista tarvetta siihen, että kysymys siitä, onko ulosmittaus loukannut sivullisen oikeutta, tulisi voida tutkia erikseen ulosottovalitukseen perustuvassa menettelyssä.

Päätöslauselma

Korkein oikeus jättää hakemuksen enemmälti tutkimatta.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Mikko Tulokas (eri mieltä), Kari Kitunen, Pertti Välimäki, Pauliine Koskelo ja Mikko Könkkölä. Esittelijä Kari Vesanen (mietintö).

Esittelijän mietintö ja eri mieltä olevan jäsenen lausunto

Esittelijäneuvos Vesanen: Korkein oikeus lausunee ratkaisunaan seuraavaa:

Velallinen A on viitaten oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 7 §:ään vaatinut purettavaksi edellä mainitun Vantaan käräjäoikeuden päätöksen, jolla velallinen A:n ulosottovalitus on jätetty tutkimatta ulosottolain 10 luvun 1 §:n 2 momentin perusteella, koska ulosmitatut varat oli jo tilitetty velkojille eikä valituksessa ole ollut kysymys lopputilityksen virheestä. Hakemuksen mukaan määräajassa saapuneen valituksen tutkimatta jättäminen on ristiriidassa perustuslain 21 §:n 1 momentin kanssa.

Mitä ensin tulee velallinen A:n oikeuteen hakea päätöksen purkamista Korkein oikeus todennee, että Vantaan käräjäoikeuteen olivat ulosmittauksesta valittaneet velallinen A sekä sivullinen B. Hakemuksen mukaan kysymys on siitä, että asiakasvarojen tililtä oli ulosmitattu päämiehen varoja asianajotoimiston veloista.

Hakijayhtiö on ollut asianosaisena Vantaan käräjäoikeudessa. Valitusta ei ole jätetty tutkimatta puhevallan puuttumisen vuoksi. Tähän nähden ja ottaen huomioon hakemuksessa esitetyt seikat Korkein oikeus katsonee, ettei asiassa ole ilmeisiä perusteita jättää purkuhakemusta tutkimatta, vaikka se on tehty pelkästään hakijan nimissä.

Muilta osin Korkein oikeus todennee, että valitus ulosmittauksesta on tehty määräajassa. Valitusta ei ole kuitenkaan tutkittu, koska varat oli jo ehditty tilittää velkojille. Hakijalla ei ole siten ollut mahdollisuutta saada ulosmittausta koskevia muutosvaatimuksiaan ja niiden perusteita tuomioistuimessa asianmukaisesti käsitellyiksi. Ulosottolain 10 luvun 1 §:n 2 momentin soveltaminen on esillä olevassa asiassa johtanut lopputulokseen, joka on ilmeisessä ristiriidassa perustuslain 21 §:n 1 momentin kanssa. Perustuslain 106 §:n mukaan tuomioistuimen on tällaisessa tapauksessa annettava etusija perustuslain säännökselle.

Mainituilla perusteilla Vantaan käräjäoikeuden 14.1.2003 antama päätös purettaneen ja käräjäoikeus velvoitettaneen ilmoituksesta ottamaan asia uudelleen käsiteltäväkseen ja siinä laillisesti menettelemään. Muilta osin hakijan vaatimukset hylättäneen.

Oikeusneuvos Tulokas: Hyväksyn mietinnön.

---

[SV]

Besvär som anförts över en utmätning hade lämnats utan prövning i tingsrätten eftersom de utmätta medlen redan redovisats och sänts till borgenärerna. Fråga om ansökan om återbrytande av tingsrättens beslut kunde prövas. (Omröstn.) Se KKO:2001:115

Hela rättsfallet är i FKKO-registret.