Supreme Court quashes fine for absence due to lawful prison detention and denies state reimbursement of legal costs.
Legislator summary
AI generatedThe Supreme Court of Finland quashed a 400 euro fine imposed on the defendant for failing to appear in court while serving a prison sentence. The court found that the defendant had a lawful reason for his absence, which the lower court was unaware of at the time of the original judgment. Consequently, the fine was removed, but the claim for state reimbursement of legal costs was rejected because the quashing procedure was corrective rather than a standard criminal trial.
Legislator headnote
AI generatedOikeudenkäymiskaari 12 luku 28 § 1 momentti; 31 luku 8 § 3 kohta ja 14 § 1 momentti: When a decision is quashed based on new evidence of a lawful impediment to appearance, the quashing procedure is corrective in nature, and the state is not liable to reimburse the defendant's legal costs under the general rules for criminal proceedings.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedCited Case Law
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Uhkasakko, joka oli tuomittu poissaolosta oikeudesta vastaajana, poistettiin tuomitun purkuhakemuksesta, koska uusi selvitys osoitti, että hänellä oli ollut laillinen este poissaoloonsa. Korkeimman oikeuden päätöksestä ilmenevillä perusteilla valtio ei ollut velvollinen korvaamaan tuomitulle purkuhakemuksesta aiheutuneita oikeudenkäyntikuluja. Ks. KKO:2002:62
ROL 9 luku 1 a §
ASIAN AIKAISEMPI KÄSITTELY
Kajaanin käräjäoikeuden päätös 4.6.2002
Käräjäoikeus tuomitsi A:n 4.6.2002 tapahtuneesta poissaolosta oikeudesta vastaajana hänelle 20.3.2002 asetettuun 400 euron uhkasakkoon, koska A ei ollut noudattanut hänelle tiedoksiannettua kutsua saapua käräjäoikeuden pääkäsittelyyn. A:n henkilökohtaista läsnäoloa käräjäoikeudessa oli pidetty edelleen välttämättömänä.
Asian ovat ratkaisseet käräjätuomari Matti Pussinen ja lautamiehet.
HAKEMUS KORKEIMMASSA OIKEUDESSA
A haki lainvoiman saaneen päätöksen purkamista ja uhkasakon poistamista, koska hän oli ollut 4.6.2002 suorittamassa vankeusrangaistusta. Rangaistuksen täytäntöönpano oli alkanut 2.6.2002 ja päättynyt 2.7.2002. A vaati lisäksi, että valtio velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa tässä purkuasiassa.
Virallinen syyttäjä ei pyydetyssä vastauksessaan vastustanut purkuhakemusta.
KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU
Perustelut
Purkuhakemus
Käräjäoikeus on 4.6.2002 tuominnut A:n lainvoiman saaneella päätöksellä poissaolosta oikeudesta vastaajana (tekoaika 4.6.2002) 20.3.2002 asetettuun 400 euron uhkasakkoon.
Täällä esitetyn selvityksen mukaan A on ollut 2.6. - 2.7.2002 suorittamassa vankeusrangaistusta Pelson vankilassa. Näin ollen hänellä on 4.6.2002 ollut laillinen este saapua käräjäoikeuteen. Tämä ei ole tuolloin ollut käräjäoikeuden tiedossa.
Koska asia on selvä, Korkein oikeus oikaisee päätöstä välittömästi.
Oikeudenkäyntikulut
A on vaatinut, että valtio velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa tässä purkuasiassa, koska hänet oli perusteettomasti tuomittu rangaistukseen, ja purun hakeminen on ollut sen vuoksi välttämätöntä. Valtio on oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 9 luvun 1 a §:n 1 momentin mukaan vastaajan vaatimuksesta velvollinen korvaamaan vastaajan kohtuulliset oikeudenkäyntikulut, jos syyttäjän syyte tai muu vaatimus hylätään tai jätetään tutkimatta taikka jää sillensä.
Esillä olevassa asiassa purettavaksi vaaditun päätöksen perusteena on ollut käräjäoikeuden A:lle asettama velvollisuus olla henkilökohtaisesti saapuvilla pääkäsittelyssä ja tämän velvollisuuden laiminlyönti. Poissaolon johdosta tuomittava uhkasakko on pakkokeinoluonteinen seuraamus, jonka tuomioistuin tuomitsee viran puolesta. Käsiteltävänä olevassa purkuasiassa puolestaan on kysymys lähinnä oikaisuluonteisesta toimenpiteestä, joka perustuu poissaolon syystä esitettyyn uuteen selvitykseen. Tällöin ei voida soveltaa niitä laista johdettavia periaatteita, joita rikosoikeudenkäynnissä noudatetaan valtion oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuden osalta.
Tämän vuoksi Korkein oikeus katsoo, ettei tässä purkuasiassa ole perusteita velvoittaa valtiota korvaamaan A:n oikeudenkäyntikuluja.
Lainkohdat
Oikeudenkäymiskaari 12 luku 28 § 1 momentti sekä 31 luku 8 § 3 kohta ja 14 § 1 momentti
Päätöslauselma
Kajaanin käräjäoikeuden päätös 4.6.2002 nro 02/330 puretaan ja A:lle tuomittu uhkasakko poistetaan. A:n oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään.
Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Kari Raulos, Lauri Lehtimaja, Kari Kitunen, Gustav Bygglin ja Pertti Välimäki. Esittelijä Leena Söderholm.
---
[SV]
Vite, som svaranden dömts att betala för utevaro från rätten, undanröjdes efter att den dömde ansökt om återbrytande, eftersom ny utredning visade att han hade haft lagligt förhinder att inte infinna sig. På de grunder som framgår av Högsta domstolens beslut var staten inte skyldig att ersätta den dömdes rättegångskostnader för ansökan om återbrytande. Se KKO:2002:62
BRL 9 kap 1 a §
Hela rättsfallet är i FKKO-registret.