Supreme Court rules interest on court costs runs from one month after judgment when lower court decision is overturned.

Vrt.

KKO:1995:130

Ään.

Käräjäoikeus hylkäsi kanteen ja velvoitti kantajan korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut viivästyskorkoineen siitä lähtien, kun kuukausi oli kulunut korvauksen tuomitsemispäivästä. Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion ja vapautti kantajan oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta. Kun Korkein oikeus kumosi hovioikeuden tuomion ja jätti jutun käräjäoikeuden tuomion lopputuloksen varaan, käräjäoikeudessa olleille oikeudenkäyntikuluille määrättiin maksettavaksi viivästyskorkoa käräjäoikeuden määräämästä ajankohdasta lukien.

(Täysistunto)

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Pieksämäen käräjäoikeuden tuomio 7.10.1994

Hylätessään lausumillaan perusteilla Savon Sora ja Betoni Oy:n Pieksämäen Seudun Osuuspankkia vastaan ajaman rakennusurakkaan perustuneen velkomuskanteen käräjäoikeus velvoitti yhtiön korvaamaan pankin oikeudenkäyntikulut 18 389 markalla 16 prosentin viivästyskorkoineen siitä lähtien, kun kuukausi oli kulunut tuomitsemispäivästä.

Itä-Suomen hovioikeuden tuomio 31.10.1995

Yhtiö valitti hovioikeuteen. Ilmoittamillaan perusteilla hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion, vapautti yhtiön korvaamasta pankin oikeudenkäyntikuluja ja hyväksyi yhtiön kanteen. Lisäksi hovioikeus velvoitti pankin korvamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut jutussa 40 000 markalla korkoineen.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

Pankille myönnettiin valituslupa. Valituksessaan pankki vaati hovioikeuden tuomion kumoamista, yhtiön kanteen hylkäämistä sekä pankin vapauttamista kaikesta maksuja korvausvelvollisuudesta. Lisäksi pankki vaati yhtiön velvoittamista korvaamaan pankin oikeudenkäyntikulut käräjäoikeudessa 18 389 markalla käräjäoikeuden tuomitsemine viivästyskorkoineen sekä hovioikeudessa 5 000 markalla ja Korkeimmassa oikeudessa 5 000 markalla, myös viimeksimainitut määrät laillisine korkoineen.

ASIAN KÄSITTELY KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

Muulta kuin oikeudenkäyntikulujen korkoja koskevalta osalta asia on ratkaistu Korkeimman oikeuden viisijäsenisessä jaostossa.

Oikeudenkäyntikulujen korkoja koskevalta osalta asia on Korkeimman oikeuden presidentin määräyksestä ratkaistu täysistunnossa.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 16.6.197

Lausumillaan perusteilla Korkein oikeus kumosi hovioikeuden tuomion, vapautti pankin oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta ja jätti pääasian käräjäoikeuden tuomion lopputuloksen varaan. Oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuden osalta Korkein oikeus lausui seuraavaa:

Koska Pieksämäen Seudun Osuuspankki on voittanut juttunsa Korkeimmassa oikeudessa, yhtiö on velvollinen korvaamaan pankin oikeudenkäyntikulut asiassa.

Käräjäoikeus on hylätessään yhtiön kanteen tuominnut yhtiön korvaamaan pankin oikeudenkäyntikulut korkoineen oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 §:n 2 momentin mukaisesti siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut korvauksen tuomitsemispäivästä. Yhtiön valittaessa käräjäoikeuden tuomiosta se on samalla ottanut riskin siitä, että yhtiö, jos asia jää käräjäoikeuden tuomion varaan, joutuu viivästykseen käräjäoikeuden vahvistamien oikeudenkäyntikulujen maksamisessa käräjäoikeuden lain mukaan määräämässä ajassa. Oikeudenkäyntikulujen korvauksen maksaminen hovioikeuden osalta ei ole viivästynyt ennen kuin maksuvelvollisuus, jota aikaisemmin ei ole tuomittu, on Korkeimman oikeuden tuomiolla määrätty.

Asia jätetään myös käräjäoikeuden määräämille oikeudenkäyntikuluille maksettavan viivästyskoron osalta käräjäoikeuden tuomion lopputuloksen varaan. Yhtiö velvoitetaan korvaamaan pankin oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa ja Korkeimmassa oikeudessa yhteensä 5 000 markalla, mille korvaukselle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut Korkeimman oikeuden tuomion antopäivästä.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunnot

Ylimääräinen oikeusneuvos Tepora: Muutettuaan pääasian ratkaisua Korkeimman oikeuden on ollut määrättävä oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuus siten kuin alemman oikeuden olisi pitänyt määrätä päätyessään pääasian osalta tuohon lopputulokseen. Käräjäoikeus on hylätessään yhtiön kanteen tuominnut yhtiön korvaamaan pankin oikeudenkäyntikulut korkoineen oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 §:n 2 momentin mukaisesti siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut korvauksen tuomitsemispäivästä. Asian jäätyä alioikeuskulujen korvaamisvelvollisuuden osalta käräjäoikeuden tuomion varaan yhtiö on joutunut oikeudenkäyntikulujen maksamisessa viivästykseen käräjäoikeuden vahvistamien kulujen osalta käräjäoikeuden lain mukaan määräämässä ajassa. Näillä perusteilla päädyn samaan lopputulokseen kuin enemmistö. Pankilla hovioikeudessa ja Korkeimmassa oikeudessa olleille oikeudenkäyntikuluille tuomittavan koron osalta olen samaa mieltä kuin enemmistö.

Oikeusneuvokset Kitunen, Hidén, Suhonen ja Lindholm olivat kukin vuorollaan samaa mieltä kuin ylimääräinen oikeusneuvos Tepora.

Oikeusneuvos Palaja: Käräjäoikeus on hylännyt Savon Sora ja Betoni Oy:n kanteen ja velvoittanut yhtiön korvaamaan Pieksämäen Seudun Osuuspankin oikeudenkäyntikulut sekä määrännyt oikeudenkäyntikulujen korvaukselle viivästyskorkoa 16 prosenttia siitä lähtien, kun kuukausi oli kulunut käräjäoikeuden tuomion julistamisesta. Hovioikeus on kumonnut käräjäoikeuden tuomion ja vapauttanut yhtiön korvaamasta pankin oikeudenkäyntikuluja käräjäoikeudessa.

Kun Korkein oikeus kumoaa hovioikeuden tuomion ja jättää asian lopputuloksen käräjäoikeuden tuomion varaan, on ratkaistava, mistä lähtien yhtiö on velvollinen suorittamaan viivästyskorkoa pankille asian käsittelystä käräjäoikeudessa maksettavalle oikeudenkäyntikulujen korvaukselle ja mikä on viivästyskoron korkokanta.

Riita-asiassa on yleensä asianosainen, joka häviää asian, velvollinen korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut. Tässä tapauksessa yhtiö häviää asian vasta Korkeimmassa oikeudessa, kun sen kanne hylätään. Ennen Korkeimman oikeuden tuomion antamista yhtiö ei ole ollut velvollinen suorittamaan pankille käräjäoikeudessa tuomittua oikeudenkäyntikulujen korvausta, koska käräjäoikeuden tuomio on hovioikeudessa kumottu. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 §:n 2 momentin säännös huomioon ottaen yhtiön suoritus viivästyy siten vasta, jos se ei maksa pankille käräjäoikeuden osalta tuomittua oikeudenkäyntikulujen korvausta kuukauden kuluessa Korkeimman oikeuden tuomion antopäivästä.

Näillä perusteilla määrään, että yhtiön on suoritettava pankille asian käsittelystä käräjäoikeudessa tuomitulle oikeudenkäyntikulujen korvaukselle viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentista (284/1995) ilmenevän korkokannan mukaan siitä lukien, kun kuukausi on kulunut Korkeimman oikeuden tuomion antopäivästä. Pankilla hovioikeudessa ja Korkeimmassa oikeudessa olleista oikeudenkäyntikuluista maksettavan korvauksen viivästyskorosta olen samaa mieltä kuin Korkeimman oikeuden enemmistö.

Oikeusneuvokset Pellinen, Krook ja Tulenheimo-Takki olivat kukin vuorollaan samaa mieltä kuin oikeusneuvos Palaja.

Asian on ratkaissut laamanni Mikkola.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Kalle Parviainen, Karotie ja Eestilä. Esittelijä Heimo Kiviranta.

Asian ovat ratkaisseet viisijäsenisessä jaostossa oikeusneuvoset Nikkarinen, Tulenheimo-Takki, Raulos, Möller ja Palaja.

Täysistunnossa asian ovat ratkaisseet presidentti Heinonen, okeusneuvokset Portin, Nikkarinen, Lindholm (eri mieltä), Haarmann, Tulenheimo-Takki (eri mieltä), Paasikoski, Taipale, Krook (eri mieltä), Suhonen (eri mieltä), Wirilander, Raulos, Möller, Tulokas, Pellinen (eri mieltä), Hidén (eri mieltä), Palaja (eri mieltä), Kitunen (eri mieltä), Krogerus sekä ylimääräinen oikeusneuvos Tepora (eri mieltä). Esittelijä Ismo Kovanen.

---

[SV]

Jfr

KKO:1995:130

Omröstn.

Tingsrätten förkastade käromålet och ålade käranden att ersätta svarandens rättegångskostnader jämte dröjsmålsränta från det en månad förflutit från den dag då ersättningen dömdes ut. Hovrätten upphävde tingsrätten dom och befriade svaranden från skyldigheten att ersätta kärandens rättegångskostnader. Då Högsta domstolen upphävde hovrättens dom och lät målet bero vid det slut, varvid tingsrätten stannat i sin dom, bestämdes att dröjsmålsräntan på rättegångskostnaderna i tingsrätten skulle betalas från den tidpunkt tingsrätten bestämt.

(Plenum)

Hela rättsfallet är i FKKO-registret.