Labor court dismisses partial claim for part-time pension workers' reduced hours under collective agreement.

Leipomoalan työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa oli sovittu, että osa-aikaeläkkeelle siirtyvät työntekijät olivat oikeutettuja työajan lyhentämiseen. Tuomiossa katsottiin, että kanteessa tarkoitetut työntekijät olivat osa-aikaeläkkeelle jäämisensä jälkeen oikeutettuja työajan lyhennysvapaisiin leipomoalan työajan lyhentämistä koskevan sopimuksen mukaan osa-aikaisen työaikansa ja kokoaikaisen työajan mukaisessa suhteessa. Näyttämättä oli jäänyt, että leipomoalan työehtosopimukseen osalliset olisivat osa-aikaisten tuntipalkkaisten palkanlaskennassa käytettävästä jakajasta sopiessaan tarkoittaneet sopia myös osa-aikaisten tuntipalkkaisten työajan lyhennysedun korvaamisesta rahana.

Asian tulkinnanvaraisuuden vuoksi työnantaja ei ollut rikkonut tietensä työehtosopimusta eikä työnantajaliitto myöskään laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Kanteessa esitetty työehtosopimuksen tulkintaa koskeva vahvistusvaatimus, josta ei ollut neuvoteltu, jätetty tutkimatta.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 40

KANTAJA

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry, Helsinki

VASTAAJAT

Elintarviketeollisuusliitto ry, Helsinki

Vilénin Leipomo Oy, Virrat

ASIA

Työehtosopimuksen tulkinta ja tieten rikkominen

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 30.1.2007

Pääkäsittely 21.3.2007

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL:n ja Elintarviketeollisuusliiton välillä ajaksi 10.4.2003 - 28.2.2.007 solmitun leipomoiden työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen osana noudatettavassa työajan lyhentämissopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

1. SOVELTAMISALA

Työajan lyhennys koskee niitä työaikamuotoja, joissa säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa. Näitä työaikamuotoja ovat normaalisti päivätyö, kaksivuorotyö sekä jatkuva yksi- ja kaksivuorotyö.

2. TYÖAJAN LYHENNYKSEN TOTEUTTAMINEN

Työajan lyhentämisen piiriin kuuluvien työntekijöiden työaikaa lyhennetään 100 tuntia vuodessa jäljempänä esitetyllä tavalla.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3. VAPAAN KERTYMINEN

Työntekijälle kertyy vapaata kalenterivuoden aikana 1 §:ssä tarkoitetuissa työaikamuodoissa tehdyistä säännöllisistä työpäivistä seuraavasti:

vähintään 17 työpäivää 1 vapaa

....".........34.....".........2 vapaata

....".........51.....".........3...."

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5. ANSIOTASO

Kuukausipalkkaiselle työntekijälle ansionmenetys korvataan säilyttämällä kuukausipalkka ennallaan. Työajan lyhennyspäiviltä ei makseta aamutuntikorvausta.

Edellä mainitun työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa 10.4.2003 on muun ohella seuraavat määräykset:

6. Osa-aikaeläke ja osa-aikalisä/työajan lyhennysvapaiden kertyminen

Liittojen välillä on sovittu siitä, että osa-aikaeläkkeelle sekä osa-aikalisälle siirtyvien työajan lyhennysvapaiden kertymisessä noudatetaan työtuomioistuimen tuomiokäytäntöä.

Työtuomioistuimen ratkaisun (TT:2001-52) mukaan henkilö, joka työskentelee joka toinen viikko 24 tuntia (3 x 8 t) ja joka toinen viikko 32 tuntia (4 x 8 t) ansaitsee työajan lyhennysvapaata, joka määräytyy suhteessa samassa työssä kokoaikaisena työskentelevän työntekijän todelliseen työaikaan.

Vastaavassa tai vastaavissa tilanteissa työajan lyhennysvapaata kertyy 8 tunnin työpäiviltä.

Työehtosopimukseen osalliset ovat työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjalla 17.2.2005 sopineet muun muassa seuraavaa:

Osa-aikaeläke, osa-aikalisä sekä osittainen hoitovapaa/työajan lyhennysvapaiden kertyminen

Liittojen välillä on sovittu siitä, että osa-aikaeläkkeelle, osa-aikalisälle sekä osittaiselle hoitovapaalle siirtyvien työajan lyhennysvapaiden kertymisessä noudatetaan työtuomioistuimen tuomiokäytäntöä.

Mikäli sopimuskaudella syntyy uusia työtuomioistuimen ratkaisuja edellä mainituissa tai vastaavissa tilanteissa, liitot sopivat niiden käyttöönotosta viivytyksettä.

Liitot toteavat, että tapauksissa, joissa työajan lyhennysjärjestelmän piirissä (pekkaset) ollut työntekijä siirtyy osa-aikaeläkkeelle, osa-aikalisälle tai osittaiselle hoitovapaalle, hän ansaitsee työajan lyhennysvapaita suhteutettuna todellisuudessa tekemäänsä säännölliseen työaikaan (TT:2004-77).

Leipomoiden työntekijöitä koskevassa työehtosopimuksessa 10.4.2003 - 28.2.2007 on muun ohella seuraavat määräykset:

14 § Osa-aikaisen tuntipalkkaisen työntekijän tuntipalkan laskeminen.

Osa-aikaisen työntekijän tuntipalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 160. Samaa lukua käytetään kuukausipalkkakertoimena.

48 § Erimielisyyksien ratkaiseminen

Jos tämän tai sopimuspuolten välillä tehtyjen muiden sopimusten tai pöytäkirjojen sisällöstä, määräysten tulkinnasta tai soveltamisesta syntyy erimielisyyttä, jota asianomaiset eivät saa heidän välisissään neuvotteluissa selvitetyksi, on asia siirrettävä sopimuspuolten ratkaistavaksi.

Jommankumman sopimuspuolen esittäessä neuvotteluja tässä pykälässä tarkoitetussa asiassa on ne aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Niissä tapauksissa, jolloin paikalliset neuvottelut eivät johda tulokseen, ja toinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat, ja jossa on lyhyesti mainittu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta. Muistiosta on jätettävä molemmille sopimusosapuolille kappale.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Elleivät sopimusosapuolet pääse yksimielisyyteen edellä 1 kappaleessa mainituista asioista, voidaan ne saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

KANNE

Vaatimukset

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa, että Vilénin Leipomo Oy:n työntekijöille A:lle ja B:lle on heidän vuoden 2001 lokakuussa tapahtuneen osa-aikaeläkkeelle siirtymisensä jälkeen tullut edelleen maksaa palkka kuukausipalkkana ja että he ovat 10.4.2003 jälkeen, A 31.1.2006 asti ja B edelleen, oikeutettuja leipomoalan työajan lyhentämistä koskevan sopimuksen mukaisiin työajan lyhennysvapaisiin osa-aikaisen työaikansa ja kokoaikaisen työajan mukaisessa suhteessa,

tuomitsee Vilénin Leipomo Oy:n työehtosopimuksen tieten rikkomisesta työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitettuun hyvityssakkoon ja

tuomitsee Elintarviketeollisuusliiton valvontavelvollisuutensa rikkomisesta työehtosopimuslain 9 §:ssä tarkoitettuun hyvityssakkoon.

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL on lisäksi vaatinut Elintarviketeollisuusliiton ja Vilénin Leipomo Oy:n velvoittamista yhteisvastuullisesti korvaamaan Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lukien, kun tuomion antamisesta on kulunut 30 päivää.

Perusteet

A oli työskennellyt Vilénin Leipomo Oy palveluksessa tammikuun loppuun 2006. B on yhtiön palveluksessa edelleen. A ja B ovat siirtyneet osa-aikaeläkkeelle vuoden 2001 lokakuun alussa. Heidän työaikansa järjestettiin siten, että he työskentelivät kolmena päivänä viikossa kahdeksan tuntia päivässä eli molempien viikkotyöaika oli 24 tuntia. Kummankaan työntekijän kanssa ei osa-aikaeläkkeelle siirtymisen yhteydessä sovittu työaikamuodon muuttamisesta, vaan molemmat työskentelivät edelleen työaikamuodossa, jossa kokoaikaisten työntekijöiden työaika on kahdeksan tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Osa-aikaeläkkeelle siirtymisen jälkeen A:n ja B:n palkka on määräytynyt työajan vähentämisen suhteessa eli heidän tuntipalkkansa on muodostettu jakamalla kokoaikaisen työntekijän kuukausipalkka luvulla 160. Osa-aikaeläkkeelle siirtymisen yhteydessä A:n tai B:n kanssa ei sovittu palkkaa tai työaikaa koskevista erityisjärjestelyistä.

Koska A:n ja B:n työaika on osa-aikaeläkkeelle siirtymisen jälkeen ollut viikoittain säännöllisesti sovitun mukainen, olisi heille tullut työehtosopimuksen osa-aikatyöntekijöitä koskevan 34 §:n soveltamisohjeen mukaisesti edelleen maksaa palkka kuukausipalkkana.

Erimielisyysneuvotteluissa, jotka ovat koskeneet A:n ja B:n oikeutta työajan lyhennysvapaisiin, Elintarviketeollisuusliitto on vedonnut siihen, että A:n ja B:n tuntipalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 160. Samaa lukua käytetään kuitenkin myös kokoaikaisten työntekijöiden kohdalla laskettaessa esimerkiksi ylityöstä maksettavaa korotettua palkkaa tai hälytysrahaa. Jakajana käytetään lukua 169, kun työntekijälle lasketaan vajaalta työpäivältä maksettavaa palkkaa. Tuntipalkan jakajaan vetoaminen ei ollut pätevä syy poiketa työntekijöiden tasapuolisen kohtelun vaatimuksista tai oikeuskäytännössä hyväksynyt pro-rata-temporis -periaatteen soveltamisesta.

Kun työehtosopimusosapuolten välillä aikanaan sovittiin osa-aikaisten tuntipalkkaisten työntekijöiden kohdalla käytettäväksi tuntipalkan jakajana lukua 160, ei tämä liittynyt työajan lyhennysasiaan. Uudesta jakajasta sovittaessa työntekijäpuoli oli suostunut luopumaan arkipyhäkorvauksista, joita aikaisemmin maksettiin tuntipalkkaisille työntekijöille.

Vilénin Leipomo Oy ei ollut esittänyt perusteita sille, että A:lla ja B:llä ei ole oikeutta työajan lyhennysvapaisiin. Menettelyllään yhtiö on tietensä rikkonut työehtosopimusratkaisun allekirjoituspöytäkirjan määräyksiä. Siitä huolimatta, että työehtosopimukseen osalliset ovat työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa nimenomaan sopineet noudattavansa työtuomioistuimen käytäntöä osa-aikaeläkkeellä olevien työajan lyhennysvapaiden suhteen, työnantajaliitto on hyväksynyt yhtiön menettelyn, vaikka allekirjoituspöytäkirjassa mainitut työtuomioistuimen ratkaisut TT:2004-77 ja 2001-52 ja niiden ohella ratkaisu 2001-58 tukevat Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL:n kantaa asiassa. Hyväksyessään yhtiön menettelyn Elintarviketeollisuusliitto on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Elintarviketeollisuusliitto ja Vilénin Leipomo ovat vaatineet kanteen jättämistä tutkimatta siltä osin kuin siinä on vaadittu vahvistettavaksi, että A:lle ja B:lle olisi heidän osa-aikaeläkkeelle siirtymisensä jälkeen tullut edelleen maksaa palkka kuukausipalkkana.

Elintarviketeollisuusliitto ja Vilénin Leipomo Oy ovat kiistäneet kanteen muilta osin ja vaatineet sen hylkäämistä.

Elintarviketeollisuusliitto ja Vilénin Leipomo Oy ovat lisäksi vaatineet Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL:n velvoittamista korvaamaan työnantajapuolen oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen kuukauden kuluttua siitä, kun työtuomioistuimen tuomio asiassa on annettu.

Oikeudenkäyntiväitteen perusteet

Liittojen välisissä erimielisyysneuvotteluissa ei ole ollut esillä kysymys A:n ja B:n oikeudesta kuukausipalkkaan. Koska asiasta ei siten ole neuvoteltu työehtosopimuksen 48 §:ssä edellytetyllä tavalla, tulee vahvistusvaatimus tältä osin jättää työtuomioistuimesta annetun lain 11 §:n 2 momentin nojalla tutkimatta.

Kanteen kiistämisen perusteet

Vuodesta 1984 lähtien solmittujen tulopoliittisten kokonaisratkaisujen mukaisesti Elintarviketeollisuusliiton ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL:n välisiin työehtosopimuksiin on kirjattu vuosittain tapahtuneet työajan lyhennyksen määrät. Työajan lyhennys on ollut vuonna 1980 32 tuntia, mistä se oli kasvanut vuosittain siten, että se vuonna 1990 oli saavuttanut nykyisen 100 tunnin tason. Työajan lyhennys koskee niitä työaikamuotoja, joissa säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa. Osa-aikaisista työntekijöistä ei ole mainintaa työajan lyhennyssopimuksessa, eikä osa-aikaisia koskevaa työajan lyhennystä ole käsitelty sopimusta solmittaessa.

Koska työajan lyhennys tuli toteuttaa ansiotasoa alentamatta, on työajan lyhennyspöytäkirjassa todettu, että kuukausipalkkaiselle työntekijälle aiheutunut ansionmenetys korvataan säilyttämällä kuukausipalkka ennallaan.

Työajan lyhentymisen seurauksena oli ilmennyt tarve selvittää työajan lyhennyksen vaikutus lain ja työehtosopimuksen mukaan maksettavien prosenttiperusteisten lisien ja korvausten laskennan perusteeseen. Tämän vuoksi oli sovittu työehtosopimuksen mukaista korotettua palkkaa laskettaessa käytetyn jakajan pienentämisestä asteittain työajan lyhennyksen mukaisessa rytmityksessä 169:stä 160:een. Vuodesta 1990 lähtien jakajan suuruus on ollut 160 silloin, kun säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa.

Vaikka leipomoala on kuukausipalkka-ala, sovelletaan tuntipalkkaa kuitenkin eräissä tapauksissa muun muassa osa-aikatyöntekijöihin. Korotettua palkkaa maksettaessa käytetyn jakajan muuttuessa työajan lyhennyksen myötä eivät osa-ajan palkan tai työsuhteen alussa määräytyvän palkan muodostuksessa käytetyt kerroin ja jakaja olleet muuttuneet. Palkka perustuu 40-tuntiseen työviikkoon ja työajan lyhentäminen on tapahtunut ansiotasoa alentamatta tai korottamatta. Sen vuoksi vuonna 1989 kuukausipalkan osa-ajan palkkaa laskettaessa ja muodostettaessa uuden työntekijän tuntipalkkaa kuukausipalkan jakajana säilyi luku 169. Se vastaa useamman vuoden 40-tuntista työviikkoa tekevän työntekijän keskimääräistä kuukausityöaikaa työajan lyhennystä huomioon ottamatta.

Vuoden 2000 työehtosopimuksella perustettiin palkkaustekninen työryhmä kartoittamaan työehtosopimuksen mukaisiin palkkausmuotoihin ja niitä vastaaviin työaikoihin ja työajan lyhennysvapaisiin liittyvät palkkaustekniset ongelmat. Työryhmäkeskusteluissa tuli esille, että koska kysymyksessä on kuukausipalkka-ala, lähtökohtana on, että säännöllistä samanpituista työaikaa tekevän osa-aikatyöntekijän palkan suuruus määräytyy sovitun viikkoajan suhteessa 40 tunnin työaikaa vastaavaan taulukkoon. Sen sijaan ei-säännöllistä viikkotyöaikaa tai työpäivää tekevä työntekijä voi olla tuntipalkkainen. Palkkausteknisen työryhmän työn päätyttyä liitot sopivat vuoden 2001 soveltamisneuvotteluissa tuntipalkkaisten osa-aikaisten työntekijöiden palkan muodostuksessa käytettäväksi tuntipalkkajakajaksi luvun 160. Jakaja on muodostettu teoreettisesta vuosityöajasta, josta on vähennetty arkipyhien vaikutus ja otettu huomioon työajan lyhennysvapaan 100 tuntia. Liittojen neuvotteluissa saavuttama lopputulos otettiin käyttöön 1.3.2002.

Osa-aikaisten tuntipalkkaisten työntekijöiden uusi jakaja antaa suuremman palkan kuin aikaisemmin ja työajan lyhennysvapaaetuus on näin tullut otetuksi huomioon. Tuntipalkkaiset osa-aikaiset työntekijät on siten asetettu tasavertaiseen asemaan kokoaikaisten työntekijöiden kanssa.

Työehtosopimuksen 34 §:n osa-aikapalkkamääräyksen soveltamisohjeen mukaan kuukausipalkkaisen osa-aikaisen työntekijän palkka muodostetaan sovitun työajan suhteessa 40 viikkotyötuntiin. Koska työehtosopimuksen osapuolet ovat pöytäkirjamääräyksellä sitoutuneet työtuomioistuimen oikeuskäytäntöön osa-aikaisten ja kokoaikaisten työntekijöiden tasavertaisesta kohtelusta, saavat kuukausipalkkaiset osa-aikaiset työntekijät työajan lyhennysvapaat. Tuntipalkkaiset osa-aikaiset työntekijät on saatettu saman etuisuuden piiriin pienentämällä tuntipalkan muodostuksessa käytettyä jakajaa, jolloin palkka on suurentunut. Tuntipalkkaisen osa-aikaisen työntekijän palkka käytettäessä jakajaa 160 vastaa suhteutettuna noin 37,5 viikkotyötunnin palkkaa, joka vastaa 40 viikkotyötuntia tekevän työntekijän todellista työaikaa, kun työajan lyhennysvapaat on otettu huomioon.

Mikäli esillä olevan kaltaisessa tilanteessa maksettaisiin erillistä lisäkorvausta tai annettaisiin vapaata, työajan lyhennysvapaapöytäkirjassa määritelty etuus tulisi tuntipalkkaisille osa-aikaisille työntekijöille kaksinkertaisena. Tämä rikkoisi työntekijöiden tasapuolisen kohtelun vaatimusta ja oikeuskäytännössä hyväksyttyä pro-rata-temporis -periaatetta. Kanteessa vaadittu tulkinta johtaisi siihen, että osa-aikaeläkkeellä olevat tuntipalkkaiset työntekijät saisivat parempaa palkkaa kuin vastaavaa työaikaa tekevät kuukausipalkkaiset osa-aikaiset työntekijät.

A ja B ovat olleet tuntipalkkaisia osa-aikaisia työntekijöitä jäätyään osa-aikaeläkkeelle. Tuntipalkka on muodostettu käyttämällä jakajaa 160, ja heidät oli näin työaikalyhennystä koskevien etuuksien osalta asetettu samanarvoiseen asemaan työehtosopimuksen 34 §: n mukaisten osa-aikaisten kuukausipalkkaisten ja kokoaikaisten työntekijöiden kanssa.

Vilénin Leipomo Oy:n menettely on perustunut Elintarviketeollisuusliitolta saatuihin ohjeisiin, joiden oikeellisuuteen yhtiö on voinut luottaa. Yhtiö ei ole siten tietensä rikkonut työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan määräyksiä. Koska asia joka tapauksessa on epäselvä, tulee yhtiö jättää hyvityssakkoon tuomitsematta.

Koska työnantaja on menetellyt asiassa työehtosopimuksen määräysten mukaisesti, ei Elintarviketeollisuusliitto ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan. Asia on joka tapauksessa epäselvä ja tulkinnanvarainen, minkä vuoksi työnantajaliitto tulisi jättää hyvityssakkoon tuomitsematta.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Käsittelyratkaisu

Vastaajat ovat vaatineet kanteessa esitetyn A:n ja B:n oikeutta kuukausipalkkaan koskevan vahvistusvaatimuksen jättämistä tutkimatta sillä perusteella, että tätä koskevasta erimielisyydestä ei ole neuvoteltu työehtosopimuksessa edellytetyllä tavalla.

Kantajan mukaan liittojen välisissä neuvotteluissa on ollut esillä erimielisyys, joka on koskenut osa-aikaeläkkeelle siirtyneiden A:n ja B:n oikeutta työajan lyhennysvapaisiin. Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL:n edustaja on asian ratkaisemiseksi liiton tulkinnan mukaisesti esittänyt A:n ja B:n palkkaustavan muuttamista kuukausipalkaksi. Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL:n mukaan neuvotteluissa ei ole kuitenkaan nimenomaisesti käsitelty erimielisyyttä siitä, olisiko A:lle ja B:lle työehtosopimuksen määräysten mukaan tullut maksaa palkka kuukausipalkkana. Koska mainittua kysymystä koskevasta erimielisyydestä ei siten ole neuvoteltu työehtosopimuksen 48 §:ssä edellytetyllä tavalla, ei työtuomioistuin siitä annetun lain 11 §:n 2 momentin nojalla voi ottaa tutkittavakseen kanteessa esitettyä vahvistusvaatimusta tältä osin. Tämän vuoksi työtuomioistuin jättää kanteen tutkimatta siltä osin, kuin siinä on kysymys A:n ja B:n oikeudesta kuukausipalkkaan.

Pääasiaratkaisun perustelut

Erimielisyys

Asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys siitä, onko osa-aikaeläkkeelle vuoden 2001 lokakuun alussa siirtyneillä A:lla ja B:llä oikeus leipomoiden työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen mukaisiin työajan lyhennysvapaisiin 10.4.2003 jälkeen osa-aikaisen työaikansa ja kokoaikaisen työajan mukaisessa suhteessa. A:n ja B:n osa-aikaeläkkeellä siirtymisen yhteydessä heidän aikaisempi kuukausipalkkansa on muutettu tuntipalkkaukseksi.

Työnantajapuolen mukaan A:lla ja B:llä ei ole oikeutta työajan lyhennykseen, koska osa-aikaisten tuntipalkkaisten kohdalla tuntipalkan laskemisessa jakajana käytetyssä luvussa 160 on jo otettu huomioon työajan lyhennysetu.

Todistelu

Kantajaliiton puolesta asiassa on kuultu todistelutarkoituksessa leipuri B:tä sekä todistajina liiton entistä palkkasihteeriä C:tä ja sopimussihteeriä D:tä. Vastaajat ovat kuulleet todistelutarkoituksessa toimitusjohtaja E:tä sekä todistajina toimialapäällikkö F:ää ja toimialapäällikkö G:tä.

Kantaja on viitannut kirjallisina todisteina kahteen työnantajaliiton työehtosopimusneuvotteluissa tekemään osa-aikaisten työntekijöiden tuntipalkan laskemista koskevaan esitykseen ja vastaaviin määräyksiin leipomoiden työntekijöitä koskevissa työehtosopimuksissa 13.3.2000 - 28.2.2003 ja 10.4.2003 - 28.2.2007. Vastaajat ovat viitanneet kirjallisina todisteina jättämiinsä työehtosopimusasiakirjoihin vuosilta 1987 - 2007, laatimaansa selvitykseen osa-aikaisten kuukausipalkkaisten ja tuntipalkkaisten työntekijöiden palkkauksesta ja 28.11.2000 päivättyyn yhteenvetoon palkkausteknisessä työryhmässä käsitellyistä asioista.

Työntekijöiden osa-aikaeläkkeelle siirtymisestä esitetty selvitys

E:n mukaan A:n ja B:n osa-aikaeläkkeelle siirtymisen yhteydessä heidän kanssaan oli sovittu siitä, että heidän työaikansa on keskimäärin 24 tuntia viikossa eli kolmena työpäivänä 8 tuntia. Vuoden 2003 työehtosopimusratkaisun jälkeen A ja B olivat esittäneet, että myös heidän kuuluisi saada työajan lyhennysvapaat. E oli tiedustellut asiaa työnantajaliiton edustajalta, joka oli ilmoittanut, että tuntipalkkaisten työntekijöiden kohdalla työajan lyhennysetuus on otettu huomioon tuntipalkan jakajassa.

B on ollut Vilénin Leipomo Oy:n palveluksessa 28 vuotta ja luottamusmiehenä noin 25 vuotta. Osa-aikaeläkkeelle siirtymisen yhteydessä E oli sopinut B:n ja A:n kanssa, että työpäiviä on kolme viikossa ja että työpäivän pituus on kahdeksan tuntia. Työnantajan aloitteesta työpäivien lukumäärä on lomitusten vuoksi saattanut hieman vaihdella.

Työehtosopimuksen tarkoituksesta esitetty selvitys

D on ollut Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL:n palveluksessa vuodesta 1990 alkaen toimien aluksi palkkasihteerinä ja vuodesta 2000 alkaen sopimussihteerinä. Hän on ollut Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL:n edustajana liittojen välisessä palkkausteknisessä työryhmässä vuonna 2000 koko työryhmän toiminnan ajan. Työryhmässä oli keskusteltu kaikista muista toimeksiannossa mainituista tehtävistä paitsi työajan lyhennysvapaisiin liittyvistä kysymyksistä. Työntekijäliiton edustajat olivat työryhmässä lähteneet siitä, että tuntipalkkaisten osalta arkipyhäkorvaus voidaan poistaa, jos tuntipalkan jakajaksi sovitaan 160. Työnantajaliiton edustajat olivat työryhmässä esittäneet kantanaan, että edellä mainittu jakaja kattaa myös tuntipalkkaisten työajan lyhennyksen.

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL:n edustajat olivat todenneet tähän, että tuntipalkan jakajan muutos liittyy vain arkipyhäkorvausasiaan eikä työajan lyhennyskysymykseen. Myöskään vuosina 2001 ja 2003 käydyissä työehtosopimusneuvotteluissa ei ollut keskusteltu siitä, että tuntipalkkaisten työntekijöiden palkan laskemisessa käytettävän jakajan muuttaminen korvaisi työajan lyhennysvapaat.

F on ollut työnantajaliiton edustajana liittojen asettamassa palkkausteknisessä työryhmässä vuonna 2000. Syynä työryhmän perustamiselle ovat olleet leipomoita ja meijereitä koskevien työehtosopimusten palkkausmääräysten sekavuus. Työntekijäliiton tavoitteena oli ollut päästä eroon tuntipalkkauksesta, jonka käyttäminen liiton näkemyksen mukaan teki mahdolliseksi muun muassa työajan lyhennystä koskevien määräysten kiertämisen. Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL:n edustajat olivat todenneet, että jos tuntipalkkauksesta luovutaan, tulee myös arkipyhäkorvausta koskeva määräys tarpeettomaksi. Palkkaustyöryhmässä on ollut esillä tuntipalkan laskennassa käytettävän jakajan muuttaminen 160:ksi. Työnantajaliiton edustajat olivat todenneet, että mainitussa jakajassa on otettu huomioon hyvitys työajan lyhennyksestä. Tätä eivät työntekijäliiton edustajat olleet tuolloin kiistäneet, eikä tällaista kiistämistä ollut esitetty myöhemminkään.

F on edelleen kertonut, että työryhmässä kummankin liiton edustajat olivat esittäneet näkemyksiään asioista, mutta työryhmässä ei ollut tehty päätöstä esitysten tekemisestä liitoille. Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL oli työryhmän työskentelyn päättymisen jälkeen tehnyt esityksen työehtosopimuksen muuttamisesta siten, että tuntipalkkaisten palkan laskemisessa käytetään jakajana lukua 160 ja arkipyhäkorvausta koskeva määräys poistetaan. Uusi tuntipalkan jakaja oli sittemmin hyväksytty työehtosopimusneuvotteluissa ja se oli otettu käyttöön 1.3.2002. Uutta jakajaa käytettäessä tuntipalkkaisen työntekijän palkka vastaa noin 37,5 tunnin palkkaa suhteutettuna 40 tunnin viikkotyöaikaa tekevän kuukausipalkkaisen työntekijän palkkaan.

G on ollut työnantajapuolen toisena edustajana palkkausteknisessa työryhmässä vuonna 2000. Toimeksiannon mukaan työryhmän tehtävänä oli käsitellä muun muassa väitettyjä työajan lyhennysvapaiden antamista koskevien määräysten kiertämisiä. Arkipyhäkorvausta koskevasta määräyksestä luopumisen yhteydessä oli ollut esillä tuntipalkan laskennassa käytettävän jakajan muuttaminen 160:ksi. Tässä jakajassa on tehdyn laskelman mukaan otettu huomioon työajan lyhennys. Työryhmässä oli useaan otteeseen todettu edellä mainittu seikka, eikä tästä ollut tuolloin ollut erimielisyyttä. Varsinaisissa työehtosopimusneuvotteluissa ei ollut käsitelty uutta tuntipalkan jakajaa työajan lyhennysedun kannalta. G on edelleen kertonut, että tuntipalkan jakajan 160 kautta työajan lyhennysetu tulee myös sellaiselle työntekijälle, joka tulee uutena työntekijänä osa-aikaiseen työsuhteeseen tuntipalkkaiseksi työntekijäksi.

Kantajan kirjalliseksi todisteeksi jättämän työnantajaliiton 24.1.2001 päivätyn työehtosopimusmuutosesityksen mukaan liitto on esittänyt työehtosopimukseen otettavaksi uutta määräystä, jonka mukaan osa-aikaisen työntekijän tuntipalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 160. Esitykseen liittyy arkipyhäkorvausmääräyksestä luopumista koskeva kohta.

Arviointi ja johtopäätökset

Työtuomioistuimen ratkaisussa sovellettiin osa-aikatyötä koskevia pakottavia oikeussääntöjä, kun työehtosopimuksessa itsessään ei ollut mitään mainintoja osa-aikaisen työntekijän oikeudesta työajan lyhentämiseen. Nyt esillä olevassa asiassa tilanne on toinen. Leipomoalalla on vuonna 2001 sovittu työajan lyhennysvapaiden kertymisestä työntekijöille, jotka siirtyvät osa-aikaeläkkeelle tai osa-aikalisän saajiksi. Tätä oikeutta on täsmennetty vuonna 2003, ja vuonna 2005 oikeus on laajennettu koskemaan uutta osa-aikatyöntekijöiden ryhmää. Allekirjoittaessaan työajan lyhentämistä leipomoalalla koskevaa vuoden 2003 sopimusta, johon kanne perustuu, osapuolet ovat olleet tietoisia siitä, että myös osa-aikaeläkkeelle siirtyvät työntekijät ovat alan sopimusten mukaan oikeutettuja työajan lyhentämiseen.

Nämä seikat työtuomioistuimen mielestä puoltavat sitä, että vireillä oleva asia ratkaistaan tulkitsemalla työajan lyhentämistä koskevia leipomoalan työehtosopimusten määräyksiä. Niiden yhteydessä tosin on viitattu myös työtuomioistuimen käytäntöön. Työtuomioistuimen ratkaisuissa on kuitenkin asetettu vain lähtökohdat, joita soveltamalla osa-aikatyöntekijöiden oikeus työajan lyhentämiseen on käytännössä toteutettava. Näihin lähtökohtiin kuuluu ratkaisun TT 2001:52 perustelujen mukaan, että osa-aikatyötä tekevän palkka- ja muut ehdot määräytyvät tehdyn työajan suhteessa samalla tavoin kuin vastaavaa työtä tekevän kokoaikaisen työntekijän ehdot. Leipomoalalla onkin riidatonta, että kuukausipalkkaisen osa-aikatyöntekijän työaikaa lyhennetään siten kuin työajan lyhentämistä koskevassa alan sopimuksessa on määrätty.

A ja B ovat tuntipalkkaisia osa-aikaisia työntekijöitä. Jotta heidän oikeutensa työajan lyhentämiseen määräytyisi toisella tavoin kuin alan sopimuksen yleisten määräysten mukaan, olisi työtuomioistuimen mielestä edellytettävä, että näin on työehtosopimuksessa erikseen sovittu.

Työtuomioistuin katsookin jääneen näyttämättä, että työehtosopimusosapuolet olisivat osa-aikaisten tuntipalkkaisten palkanlaskennassa käytettävästä jakajasta sopiessaan tarkoittaneet sopia myös osa-aikaisten tuntipalkkaisten työntekijöiden työajan lyhennysedusta. Jo laskennallisesti tuntipalkan jakajan muutos ei ole työtuomioistuimen käsityksen mukaan voinut kattaa sekä arkipyhäkorvauksen poistamista että työajan lyhennysetua. Myös vuosien 2001 ja 2003 allekirjoituspöytäkirjoihin otetut maininnat osa-aikaeläkkeelle siirtyvien työntekijöiden oikeudesta työajan lyhentämiseen puhuvat sitä vastaan, että asia olisi jo tullut hoidetuksi tuntipalkan laskennassa käytettävällä jakajalla.

Edellä esitetyillä perusteilla työtuomioistuin katsoo, että A ja B ovat osa-aikaeläkkeelle jäämisensä jälkeen olleet oikeutettuja leipomoalan työajan lyhentämistä koskevan sopimuksen mukaisiin työajan lyhennysvapaisiin osa-aikaisen työaikansa ja kokoaikaisen työajan mukaisessa suhteessa, A ajalla 10.4.2003 - 31.1.2006 ja B 10.4.2003 alkaen.

Työehtosopimuksen rikkominen

Kun kysymys A:n ja B:n oikeudesta työajan lyhennysvapaisiin on ollut tulkinnanvarainen ja Vilénin Leipomo Oy on menetellyt asiassa työnantajaliiton ohjeiden mukaisesti, Vilénin Leipomo Oy:n ei voida katsoa rikkoneen työehtosopimusta työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Asian tulkinnanvaraisuuden vuoksi myöskään Elintarviketeollisuusliitto ei ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Oikeudenkäyntikulut

Asia on ollut siinä määrin epäselvä, että asianosaisilla on ollut perusteltua aihetta tähän oikeudenkäyntiin. Tämän vuoksi asianosaiset saavat työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentista ilmenevän oikeusohjeen mukaan pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että A ja B ovat oikeutettuja leipomoalan työajan lyhentämistä koskevan sopimuksen mukaisiin työajan lyhennysvapaisiin osa-aikaisen työaikansa ja kokoaikaisen työajan mukaisessa suhteessa, A ajalla 10.4.2003 - 31.1.2006 ja B 10.4.2003 alkaen.

Kanne hylätään enemmälti.

Asianosaiset saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Jalanko, Virtanen, Niskanen, Lehto ja Rantinoja jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Tuomio on yksimielinen.