Viraston osastojen toimialan tehtäväjaon mukaiset tehtävät
Table of Provisions (10)
Statutory Text (10 Articles)
Lupa- ja valvontavirastosta annetun lain (530/2025) , jäljempänä virastolaki , 4 §:n 2 momentissa tarkoitetut Lupa- ja valvontaviraston, jäljempänä virasto , osastot hoitavat pääasiallisesti virastolain 3 §:ssä säädetyn osastojen toimialan tehtäväjaon mukaiset tehtävät sekä hoitavat muita niille erikseen säädettyjä tai viraston työjärjestyksessä määrättyjä tehtäviä.
Viraston yleinen osasto hoitaa viraston yhteisiä toimintoja ja sisäisen hallinnon tehtäviä sekä viraston työjärjestyksessä määrätyt ja pääjohtajan määräämät muut tehtävät.
Viraston työsuojeluosasto hoitaa työsuojeluviranomaiselle säädetyt tehtävät, lukuun ottamatta sosiaali- ja terveysministeriölle kuuluvia tuotteiden turvallisuuden valvontaan liittyviä tehtäviä, sekä hoitaa itsenäisesti osastonsa viestinnän, asiakirjahallinnon ja käännöspalvelut.
Viraston pelastustoimen ja varautumisen osaston tehtäviin kuuluu virastolain 13 §:ssä tarkoitettu varautumisen alueellinen yhteistyö ja sen järjestäminen.
Varhaiskasvatuksen, koulutuksen ja kulttuurin osasto huolehtii lisäksi luovutetun alueen hautausmaiden kunnostamiseen, siirtoväen sankarihautausmaiden hoitoon liittyvistä tehtävistä ja venäläisten sotavankien hautojen hoitoon liittyvistä tehtävistä.
Virastolla on elinkeinovalvonta ja oikeusturva -toimintayksikkö. Toimintayksikön tehtävänä on hoitaa virastolle säädetyt ja virastolain 4 §:n 7 momentin tarkoittamalla tavalla viraston työjärjestyksellä tarkemmin määrätyt lupa-, valvonta-, rekisteröinti- ja oikeusturvatehtävät, jotka eivät kuulu osastojen toimialan tehtäväjaon mukaisesti pääosin viraston osastojen käsiteltäväksi. Lisäksi toimintayksikön tehtävänä on hoitaa viraston pääjohtajan määräämät muut tehtävät.
Yksikkö sijoittuu Vaasaan. Yksikön tehtävänä on hoitaa virastolain 3 §:n 1 momentin 2 kohdassa säädetyt tehtävät siltä osin kuin ne koskevat ruotsinkielistä varhaiskasvatusta, opetusta ja koulutusta sekä ruotsinkielisiä kirjastotoimen palveluja. Lisäksi yksikkö toimii asiantuntijana elinvoimakeskusten toimialaan kuuluvissa ruotsinkielistä väestöä koskevissa koulutukseen ja osaamiseen liittyvissä asioissa.
Virasto asettaa jokaiselle varautumisen yhteistyöalueelle alueellisen valmiustoimikunnan määräajaksi.
Alueellisessa valmiustoimikunnassa on puheenjohtaja, jonka tulee olla viraston virkamies ja varapuheenjohtaja, jonka tulee olla valtion virkamies. Alueellisessa valmiustoimikunnassa on lisäksi tarpeellinen määrä muita jäseniä alueellisten erityispiirteiden ja tarpeiden mukaisesti viranomaisista, järjestöistä ja muista alueen toimijoista.
Alueellisen valmiustoimikunnan tehtävänä on
seurata alueellista varautumisen ja valmiuden tilaa varautumisen yhteistyöalueellaan;
edistää toimijoiden yhteisen tilanneymmärryksen muodostamista turvallisuuteen vaikuttavista ilmiöistä ja tapahtumista;
määritellä ja edistää alueen toimijoiden yhteisiä tavoitteita ja kehittämisen painopisteitä valmiusasioissa;
seurata alueella järjestettävien valmiusharjoituksien toteuttamista ja käynnistää kehittämistoimia harjoituksissa tehtyjen havaintojen perusteella sekä tarvittaessa osallistua viraston järjestämien valmiusharjoitusten suunnitteluun;
toimia yhteistyöelimenä viraston alueellisen varautumisen yhteistyön järjestämistehtävään liittyen;
huolehtia toimintaansa liittyvästä viestinnästä.
Virastolain 15 §:ssä tarkoitettujen lautakuntien ja toimielinten jäsenet saavat suorittamistaan tehtävistä kohtuullista palkkiota ja matkakustannusten korvausta valtiovarainministeriön vahvistamien perusteiden mukaisesti.
Valtiovarainministeriön on pyydettävä lausunto sosiaali- ja terveysministeriöltä ennen perusteiden vahvistamista.
Osastopäälliköllä on ylijohtajan arvonimi.
Sen lisäksi mitä muualla säädetään viraston virkojen erityisistä kelpoisuusvaatimuksista, kaikissa tämän asetuksen 3 §:ssä tarkoitetun ruotsinkielisen yksikön viroissa erityisenä lisäkelpoisuusvaatimuksena on julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentissa säädetystä poiketen ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito sekä suomen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2026.