Hallinnonalan virastot

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle kuuluvat seuraavat virastot

Opetushallitus;

Kansallisarkisto;

Museovirasto;

Taide- ja kulttuurivirasto;

Suomen Akatemia;

opintotuen muutoksenhakulautakunta.

Virastojen tehtävistä säädetään erikseen.

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja sen hallinnonalalle kuuluvat virastot muodostavat keskustason sivistyshallinnon.

Sivistyshallinnon tavoitteena on turvata kansalaisten sivistyksellisten perusoikeuksien toteutuminen laadukkaasti ja vaikuttavasti yhteistyössä eri hallinnonalojen toimijoiden ja sidosryhmien kanssa. Sivistyshallinto edistää toimialallaan yhteiskunnan toimintavarmuutta sekä kansalaisten hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta.

Sivistyshallinnon toiminnan laatua ja vaikuttavuutta edistetään yhteisillä toimintamalleilla ja ârakenteilla sekä kehittämällä virastojen yhteisiä palveluita.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää virastojen yhteisten palvelujen järjestämisestä, sisällöstä ja toteuttamistavoista.

Virastossa on pääjohtaja, jonka valtioneuvosto nimittää.

Pääjohtajan tehtävänä on johtaa, kehittää ja valvoa viraston toimintaa sekä vastata toiminnan tuloksellisuudesta ja tavoitteiden saavuttamisesta.

Pääjohtajan erityisistä kelpoisuusvaatimuksista säädetään valtion virkamieslaissa (750/1994) . Suomen Akatemian pääjohtajan erityisistä kelpoisuusvaatimuksista säädetään lisäksi Suomen Akatemiasta annetussa laissa (922/2009) .

Virkamiehet nimittää ja muun henkilöstön ottaa palvelukseen pääjohtaja, jollei viraston työjärjestyksessä muuta määrätä.

Viraston toimintayksikön päälliköllä, joka on välittömästi pääjohtajan alaisuudessa, erityisenä kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja käytännössä osoitettu johtamistaito.

Virkamiehellä, jonka tehtäviin kuuluu yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien kannalta merkittävän julkisen vallan käyttämistä, kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto.

Pääjohtaja ratkaisee virastossa päätettävät asiat, jos muuta ei säädetä taikka työjärjestyksessä tai Suomen Akatemian johtosäännössä määrätä. Pääjohtaja voi pidättää ratkaistavakseen yksittäisen asian, joka työjärjestyksen mukaan kuuluisi muun virkamiehen päätettäväksi.

Jollei laissa tai asetuksessa muuta säädetä, viraston organisaatiosta, johtamisesta, ratkaisuvallasta sekä muusta hallinnon ja toiminnan järjestämisestä määrätään pääjohtajan vahvistamassa työjärjestyksessä.

Virastojen varautumisvelvollisuudesta säädetään valmiuslaissa (1552/2011) . Viraston pääjohtaja hyväksyy viraston valmiussuunnitelman.

Virastossa on valmiuspäällikkö. Valmiuspäällikön tehtävänä on yhteensovittaa viraston häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista ja valmiussuunnittelua, avustaa viraston pääjohtajaa viraston johtamisessa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa sekä osallistua hallinnonalan varautumisyhteistyöhön.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2026.

Tämän lain voimaan tullessa 4 §:n 2 momentissa tarkoitetut pääjohtajan välittömässä alaisuudessa toimivat viraston toimintayksikön päälliköt ovat edelleen kelpoisia tehtäviinsä.