Rikoksentorjuntaneuvosto

Oikeusministeriön yhteydessä toimii rikoksentorjuntaneuvosto. Neuvosto tukee ja avustaa valtioneuvostoa rikollisuuden ehkäisyyn, rikoksista aiheutuvien haittojen vähentämiseen ja turvallisuuden edistämiseen liittyvissä yleisissä kysymyksissä.

Neuvoston tehtävänä on

seurata rikoksentorjuntaan liittyvää kehitystä ja koota tietoa rikollisuuskehitykseen, rikoksentorjuntaan ja muuhun kriminaalipolitiikkaan vaikuttavista tekijöistä;

edistää rikollisuuden ehkäisyyn vaikuttavien viranomaisten ja yhteisöjen yhteistyötä rikollisuutta ehkäisevien ohjelmien, toimien ja valtionavustusten yhteensovittamisessa;

valmistella ohjelmia sekä tehdä aloitteita ja esityksiä rikosten ehkäisemiseksi ja niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi;

viestiä rikollisuuden ehkäisyn mahdollisuuksista ja vaikuttaviksi arvioiduista rikoksentorjuntamenetelmistä;

edistää rikollisuuden ehkäisyyn liittyvää tutkimusta ja rikoksentorjunnan vaikuttavuuden arviointia sekä rikoksentorjunnan tutkimustiedon kokoamista;

antaa toimikautensa päätteeksi valtioneuvostolle ennakoiva tilannekuva rikollisuuskehityksestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä sekä esittää toimiviksi havaittuja keinoja rikosten torjumiseksi;

antaa pyydettäessä lausuntoja viranomaisten ja yhteisöjen rikoksentorjuntaa koskevista ohjelmista ja strategioista;

edistää rikoksentorjunnan osaamisen kehitystä ja koulutusta;

pitää yhteyttä kansallisiin, muiden maiden vastaaviin ja kansainvälisiin toimielimiin, verkostoihin ja tutkimusyhteisöihin;

suorittaa muut kuin 1–9 kohdassa tarkoitetut oikeusministeriön sille antamat tehtävät.

Oikeusministeriö asettaa neuvoston toiminnan painopisteet ja tavoitteet kunkin toimikauden ajaksi.

Neuvostolla on puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ja siinä on enintään 16 muuta jäsentä, joista kullakin on henkilökohtainen varajäsen. Valtioneuvosto määrää neuvoston kokoonpanon enintään neljäksi vuodeksi kerrallaan.

Neuvostossa tulee olla edustettuina oikeusministeriön, sisäministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalat sekä kunnallishallinto, hyvinvointialueet, yhdyskuntasuunnittelu, elinkeinoelämä ja kriminologinen ja kriminaalipoliittinen tutkimus. Neuvoston jäsenistöä voidaan vahvistaa kulloisellekin toimikaudelle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavalla erityisosaamisella.

Jos neuvoston puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, muu jäsen tai varajäsen eroaa kesken toimikauden, oikeusministeriö määrää hänen tilalleen uuden henkilön jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Neuvosto voi asettaa keskuudestaan jaostoja. Asettaessaan jaoston neuvosto määrää, mitä rikoksentorjunnan osa-aluetta ja mitä siihen kuuluvia neuvoston tehtäviä jaosto voi käsitellä neuvoston puolesta. Jaostoon voi kuulua myös neuvoston ulkopuolisia jäseniä, jotka oikeusministeriö nimeää neuvoston ehdotuksesta enintään neuvoston toimikaudeksi.

Neuvosto voi asettaa keskuudestaan työvaliokunnan. Työvaliokunta voi kiireellisessä tapauksessa käsitellä neuvoston käsiteltäväksi kuuluvan asian työjärjestyksen mukaisesti.

Neuvosto voi asettaa yksittäistä rikoksentorjunnan kysymystä selvittämään työryhmän, johon voi kuulua neuvoston ulkopuolisia jäseniä.

Neuvosto, jaosto, työvaliokunta ja työryhmä voivat kuulla asiantuntijoita.

Neuvosto ja työvaliokunta ovat päätösvaltaisia, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä ovat saapuvilla.

Neuvostolle kuuluvista asioista voidaan päättää varsinaisessa kokouksessa tai sähköisessä toimintaympäristössä työjärjestyksen mukaisesti.

Neuvostolla on sihteeristö. Oikeusministeriön tehtävään nimeämät virkamiehet hoitavat sihteeristön tehtävät.

Neuvoston asettamiin jaostoihin ja työryhmiin voidaan nimetä sihteeri neuvoston jäsentahoista.

Neuvoston ja jaoston sekä neuvoston asettaman työryhmän jäsenille, asiantuntijoille ja sihteereille suoritetaan matkakustannusten korvaukset valtion matkustussäännön mukaisesti. Neuvosto päättää asiantuntijalle maksettavasta korvauksesta, jonka tulee olla kohtuullinen.

Oikeusministeriö vahvistaa neuvostolle työjärjestyksen neuvoston ehdotuksesta.

Työjärjestyksessä annetaan tarkemmat määräykset neuvoston toiminnasta sekä jaostojen, työvaliokunnan ja työryhmän asettamisesta, kokoonpanosta ja toiminnasta. Lisäksi työjärjestyksessä määrätään neuvoston puheenjohtajan ja sihteeristön tehtävistä.

Neuvosto laatii itselleen vuosittaisen toimintasuunnitelman, jonka oikeusministeriö hyväksyy.

Neuvosto antaa vuosittain kertomuksen toiminnastaan oikeusministeriölle.

Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä toukokuuta 2024.

Tällä asetuksella kumotaan rikoksentorjuntaneuvostosta annettu valtioneuvoston asetus (396/2007) .