Koulutuksen rahoitusosuuden laskentakriteerit
Statutory Text (4 Articles)
Ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014) 13 §:n 1 momentissa tarkoitettu koulutuksen rahoitusosuus perustuu seuraaviin laskentakriteereihin
ammattikorkeakoulussa kalenterivuonna aloittaneiden uusien ensikertaisten opiskelijoiden lukumäärä, lukuun ottamatta tilauskoulutukseen otettuja opiskelijoita ja lukuvuosimaksuvelvollisia opiskelijoita;
ammattikorkeakoulussa kalenterivuonna suoritettujen ammattikorkeakoulututkintojen lukumäärä lukuun ottamatta tilauskoulutuksessa suoritettuja tutkintoja, kuitenkin enintään sopimuskaudelle asetettua koulutusalaryhmittäistä tutkintotavoitetta vastaavaan rahoitusrajaan saakka;
ammattikorkeakoulun avoimessa ammattikorkeakouluopetuksessa, erillisinä opintoina, maahanmuuttajien valmentavassa koulutuksessa ja erikoistumiskoulutuksessa kalenterivuonna suoritettujen opintopisteiden yhteenlaskettu määrä lukuun ottamatta asianomaisen ammattikorkeakoulun tutkinto-opiskelijoiden ja ulkomaisten vaihto-opiskelijoiden suorittamia opintopisteitä;
ammattikorkeakoulussa kalenterivuonna ammatillisen opettajankoulutuksen opintokokonaisuuden suorittaneiden lukumäärä;
korkeakoulujen välisten yhteistyösopimusten perusteella ammattikorkeakoulussa kalenterivuonna suoritettujen opintopisteiden yhteenlaskettu määrä;
ammattikorkeakoulun valtakunnallisen opiskelijapalautekyselyn vastausten tuottamien pisteiden yhteenlaskettu määrä kalenterivuonna;
ammattikorkeakoulussa kalenterivuonna ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden työllisten määrä Suomessa vuosi tutkinnon suorittamisen jälkeen;
ammattikorkeakoulun valtakunnallisen uraseurantakyselyn vastausten tuottamien pisteiden yhteenlaskettu määrä kalenterivuonna.
Edellä 1 momentin 1 kohdassa uusilla ensikertaisilla opiskelijoilla tarkoitetaan ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa aloittaneita opiskelijoita, jotka eivät ole aikaisemmin suorittaneet Suomen korkeakoulujärjestelmän mukaista korkeakoulututkintoa tai vastaanottaneet korkeakoulututkintoon johtavaa opiskelupaikkaa.
Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetut koulutusalaryhmät ovat
kasvatusalat, taiteet ja kulttuurialat sekä yhteiskuntatieteet;
humanistiset alat, lääketieteet sekä terveys- ja hyvinvointialat;
kauppa, hallinto ja oikeustieteet sekä palvelualat;
luonnontieteet, tietojenkäsittely ja tietoliikenne, tekniikan alat sekä maatalous- ja metsätieteelliset alat.
Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua tutkintojen lukumäärää laskettaessa ammattikorkeakoululain (932/2014) 14 §:ssä tarkoitetussa tavoitteellisessa suorittamisajassa suoritettujen tutkintojen lukumäärää painotetaan kertoimella 1,8 ja enintään 12 kuukautta tavoitteellista suorittamisaikaa pidemmässä ajassa suoritettujen tutkintojen lukumäärää kertoimella 1,3. Jos tutkinnon suorittanut on aiemmin saanut samassa ammattikorkeakoulussa samaa tutkintoa koskevan opiskeluoikeuden tai siirtynyt suorittamaan tutkintoa siirto-opiskelijana, opintojen suorittamisajan laskenta aloitetaan opiskelijan ensimmäisen opiskeluoikeuden alusta. Jos tutkinnon suorittanut on aiemmin suorittanut suomalaisessa korkeakoulussa alemman korkeakoulututkinnon tai ammattikorkeakoulututkinnon, toista tutkintoa painotetaan lisäksi kertoimella 0,5.
Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetut tutkinnot jaetaan liitteen 3 kohdan mukaisesti kolmeen eri ryhmään, joista ryhmään A kuuluvien tutkintojen lukumäärää painotetaan kertoimella 3, ryhmään B kuuluvien tutkintojen lukumäärää kertoimella 1,75 ja ryhmään C kuuluvien tutkintojen lukumäärää kertoimella 1.
Jos ammattikorkeakoulun kolmen vuoden tutkintototeuman keskiarvo ylittää 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun tutkintomäärien rahoitusrajan, rahoitusrajan mukaista koulutusalaryhmän tutkintomäärää painotetaan 4 ja 5 momentin mukaisten kertoimien keskiarvolla kaikista koulutusalaryhmän tutkinnoista.
Edellä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetuissa opintopisteissä huomioidaan vuonna 2024 tai sen jälkeen suoritetuista opintopisteistä vain ne, joiden suorittajalla on suomalainen henkilötunnus.
Edellä 1 momentin 6 kohdassa tarkoitetussa opiskelijapalautekyselyssä opiskelijat, jotka ovat suorittaneet ammattikorkeakoulututkintoon tai ylempään ammattikorkeakoulututkintoon kuuluvat opinnot, vastaavat liitteen 4 kohdan mukaisiin väittämiin ja kysymyksiin. Ammattikorkeakoulututkintoon kuuluvat opinnot suorittaneet vastaavat harjoittelua koskeviin väittämiin ja kysymyksiin. Väittämiin ja kysymyksiin annetut vastaukset pisteytetään liitteen 5 kohdan mukaisesti.
Edellä 1 momentin 7 kohdassa tarkoitetussa työllisten määrän laskennassa yrittäjiksi työllistyneiden määrää painotetaan kertoimella 2.
Edellä 1 momentin 8 kohdassa tarkoitetussa uraseurantakyselyssä viisi vuotta ennen tilastovuotta ammattikorkeakoulututkinnon tai ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet vastaavat liitteen 6 kohdan mukaisiin väittämiin ja kysymyksiin. Väittämiin ja kysymyksiin annetut vastaukset pisteytetään mainitun kohdan mukaisesti.
Tämän pykälän mukaisten laskentakriteereiden keskinäiset painotukset määräytyvät liitteen 1 kohdan mukaisesti.
Ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen 13 §:n 2 momentissa tarkoitettu tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusosuus perustuu seuraaviin laskentakriteereihin
tutkimus- ja kehittämistoiminnan ulkopuolinen rahoitus Tilastokeskuksen tekemän ulkopuolisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan määritelmän mukaan;
ammattikorkeakoulussa kalenterivuonna suoritettujen ylempien ammattikorkeakoulututkintojen lukumäärä;
julkaisujen, julkisen taiteellisen ja taideteollisen tuotannon, audiovisuaalisten aineistojen sekä tieto- ja viestintäteknisten ohjelmien lukumäärä.
Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetusta ulkopuolisesta rahoituksesta painotetaan kertoimella 1,3 niitä rahoituksia, jotka on ilmoitettu seuraavissa opetus- ja kulttuuriministeriön tutkimusrahoitusta koskevan tiedonkeruun luokissa
suoraan Euroopan unionilta tuleva puiteohjelmarahoitus tai muu laadullisesti kilpailtu EU-rahoitus (AA);
muu EU-rahoitus (AD);
ulkomaiset rahastot ja säätiöt (AE);
kansainväliset järjestöt (AF);
muu ulkomainen rahoitus (AG);
kotimaiset yritykset (X);
ulkomaiset yritykset (Z).
Edellä 1 momentin 3 kohdassa julkaisulla tarkoitetaan tutkimustyöhön perustuvaa julkaisua, jonka tekijä on palvelussuhteessa ammattikorkeakouluun tai kuuluu muutoin ammattikorkeakouluyhteisöön taikka jonka tekemisen ammattikorkeakoulu on toiminnallaan mahdollistanut. Lisäksi julkaisun tulee kuulua johonkin seuraavista opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja koskevan tiedonkeruun mukaisista luokista
vertaisarvioidut alkuperäisartikkelit tieteellisessä aikakauslehdessä (A1);
vertaisarvioidut katsausartikkelit tieteellisessä aikakauslehdessä (A2);
vertaisarvioidut kirjan tai muun kokoomateoksen osat (A3);
vertaisarvioidut artikkelit konferenssijulkaisussa (A4);
vertaisarvioimattomat tieteelliset kirjoitukset lehdissä (B1);
vertaisarvioimattomat osat kirjaa tai muuta kokoomateosta (B2);
vertaisarvioimattomat tieteelliset kirjoitukset konferenssijulkaisuissa (B3);
vertaisarvioidut kustannetut tieteelliset erillisteokset sekä vertaisarvioidut tieteelliset raportit (C1);
vertaisarvioidut tieteelliset toimitustyöt (C2);
artikkelit ammattilehdessä tai blogialustalla (D1);
artikkelit ammatillisessa kokoomateoksessa (D2);
artikkelit ammatillisessa konferenssijulkaisussa (D3);
julkaistut kehittämis- tai tutkimusraportit taikka -selvitykset (D4);
ammatilliset kirjat (D5);
ammatilliset toimitustyöt (D6);
yleistajuiset artikkelit lehdessä tai kokoomateoksessa sekä yleistajuiset blogikirjoitukset (E1);
yleistajuiset monografiat sekä vertaisarvioimattomat tieteelliset erillisteokset (E2);
yleistajuiset toimitustyöt (E3);
julkinen taiteellinen ja taideteollinen toiminta (F);
audiovisuaaliset aineistot ja tieto- ja viestintätekniset ohjelmat (I).
Edellä 3 momentissa tarkoitettuihin luokkiin E1–E3, F ja I kuuluvien julkaisujen lukumäärää painotetaan kertoimella 0,4.
Avoimesti saatavilla olevia 3 momentissa tarkoitettuihin luokkiin A1–A4, B1–B3, C1–C2, D1–D6 sekä E1–E3 kuuluvia julkaisuja painotetaan kertoimella 1,2. Avoimesti saatavilla olevalla julkaisulla tarkoitetaan julkaisua, joka on opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja koskevassa tiedonkeruussa merkitty kokonaan avoimella julkaisukanavalla tai osittain avoimella julkaisukanavalla ilmestyneeksi avoimesti saatavilla olevaksi julkaisuksi taikka rinnakkaistallennetuksi julkaisuksi.
Edellä 1 momentissa tarkoitettujen laskentakriteereiden keskinäiset painotukset määräytyvät liitteen 2 kohdan mukaisesti.
Edellä 1 ja 2 §:ssä tarkoitettujen rahoitusosuuksien laskennassa käytetään kolmen viimeisimmän käytettävissä olevan kalenterivuoden laskentaperusteiden keskiarvoa ja kohdennus ammattikorkeakoulujen välillä tehdään suoraan laskentakriteerin mukaisessa suhteessa.
Edellä 1 §:n 1 kohdassa tarkoitetun laskentakriteerin osalta laskennassa käytetään kuitenkin viimeisimmän käytettävissä olevan kalenterivuoden tietoa.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2025.
Tällä asetuksella kumotaan ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä annettu opetus- ja kulttuuriministeriön asetus (117/2019) .
Poiketen siitä, mitä tässä asetuksessa säädetään, vuosien 2025 ja 2026 rahoitusta laskettaessa ammattikorkeakoulun rahoitus, joka ei sisällä strategiaperusteista rahoitusosuutta, saa vähentyä yhteensä enintään 3 prosenttia verrattuna edellisen vuoden rahoituksen tasoon, joka on suhteutettu rahoitusvuonna käytettävissä olevaan laskennalliseen rahoitukseen. Rajauksen laskennasta aiheutuva mahdollinen alijäämä jaetaan ammattikorkeakoulujen kesken niiden rahoituksen suhteessa.