Koulutuksen rahoitusosuuden laskentakriteerit

Yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen (770/2009) 6 §:ssä tarkoitettu koulutuksen rahoitusosuus perustuu seuraaviin laskentakriteereihin

yliopistossa kalenterivuonna aloittaneiden uusien ensikertaisten opiskelijoiden lukumäärä, lukuun ottamatta tilauskoulutukseen otettuja opiskelijoita ja lukuvuosimaksuvelvollisia opiskelijoita;

yliopistossa kalenterivuonna suoritettujen ylempien korkeakoulututkintojen lukumäärä lukuun ottamatta tilauskoulutuksessa suoritettuja tutkintoja, kuitenkin enintään sopimuskaudelle asetettua koulutusalaryhmittäistä tutkintotavoitetta vastaavaan rahoitusrajaan saakka;

yliopistossa kalenterivuonna suoritettujen alempien korkeakoulututkintojen lukumäärä lukuun ottamatta tilauskoulutuksessa suoritettuja tutkintoja;

yliopiston avoimessa yliopisto-opetuksessa, erillisinä opintoina ja erikoistumiskoulutuksessa kalenterivuonna suoritettujen opintopisteiden yhteenlaskettu määrä lukuun ottamatta asianomaisen yliopiston tutkinto-opiskelijoiden ja ulkomaisten vaihto-opiskelijoiden suorittamia opintopisteitä;

korkeakoulujen välisten yhteistyösopimusten perusteella yliopistossa kalenterivuonna suoritettujen opintopisteiden yhteenlaskettu määrä;

yliopiston valtakunnallisen opiskelijapalautekyselyn vastausten tuottamien pisteiden yhteenlaskettu määrä kalenterivuonna;

yliopistossa kalenterivuonna ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työllisten määrä Suomessa vuosi tutkinnon suorittamisen jälkeen;

yliopiston valtakunnallisen uraseurantakyselyn vastausten tuottamien pisteiden yhteenlaskettu määrä kalenterivuonna.

Edellä 1 momentin 1 kohdassa uusilla ensikertaisilla opiskelijoilla tarkoitetaan opiskelijoita, jotka ovat aloittaneet pelkästään alempaan tai sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa tai sellaisessa ylempään korkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa, jonka yliopisto järjestää ilman siihen kuuluvaa alempaa korkeakoulututkintoa, ja jotka eivät ole aikaisemmin suorittaneet Suomen korkeakoulujärjestelmän mukaista korkeakoulututkintoa tai vastaanottaneet korkeakoulututkintoon johtavaa opiskelupaikkaa.

Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetut koulutusalaryhmät ovat

kasvatusalat;

taiteet ja kulttuurialat;

yhteiskuntatieteet ja humanistiset alat;

kauppa, hallinto ja oikeustieteet;

luonnontieteet sekä maatalous- ja metsätieteelliset alat;

tietojenkäsittely ja tietoliikenne sekä tekniikan alat;

lääketiede ja hammaslääketiede;

terveys- ja hyvinvointialat sekä palvelualat.

Edellä 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen tutkintojen lukumäärää laskettaessa yliopistolain (558/2009) 40 §:ssä tarkoitetussa tavoitteellisessa suorittamisajassa suoritettujen tutkintojen lukumäärää painotetaan kertoimella 1,8 ja enintään 12 kuukautta tavoitteellista suorittamisaikaa pidemmässä ajassa suoritettujen tutkintojen lukumäärää kertoimella 1,3. Jos tutkinnon suorittanut on aiemmin saanut samassa yliopistossa samaa tutkintoa koskevan opiskeluoikeuden tai siirtynyt suorittamaan tutkintoa siirto-opiskelijana, opintojen suorittamisajan laskenta aloitetaan opiskelijan ensimmäisen opiskeluoikeuden alusta. Jos ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut on aiemmin suorittanut suomalaisessa korkeakoulussa ylemmän korkeakoulututkinnon tai ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon taikka jos alemman korkeakoulututkinnon suorittanut on aiemmin suorittanut suomalaisessa korkeakoulussa alemman korkeakoulututkinnon tai ammattikorkeakoulututkinnon, toista tutkintoa painotetaan lisäksi kertoimella 0,5.

Edellä 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut tutkinnot jaetaan liitteen 3 kohdan mukaisesti kolmeen eri ryhmään, joista ryhmään A kuuluvien tutkintojen lukumäärää painotetaan kertoimella 3, ryhmään B kuuluvien tutkintojen lukumäärää kertoimella 1,75 ja ryhmään C kuuluvien tutkintojen lukumäärää kertoimella 1.

Jos yliopiston kolmen vuoden tutkintototeuman keskiarvo ylittää 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun tutkintomäärien rahoitusrajan, rahoitusrajan mukaista koulutusalaryhmän tutkintomäärää painotetaan 4 ja 5 momentin mukaisten kertoimien keskiarvolla kaikista koulutusalaryhmän tutkinnoista.

Edellä 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetuissa opintopisteissä huomioidaan vuonna 2024 tai sen jälkeen suoritetuista opintopisteistä vain ne, joiden suorittajalla on suomalainen henkilötunnus

Edellä 1 momentin 6 kohdassa tarkoitetussa opiskelijapalautekyselyssä alempaan korkeakoulututkintoon kuuluvat opinnot suorittaneet opiskelijat sekä lääketieteellisellä ja hammaslääketieteellisellä alalla opiskelijat, jotka ovat suorittaneet neljään ensimmäiseen opintovuoteen kuuluvat opinnot ja saaneet oikeuden toimia tilapäisesti laillistetun lääkärin tai hammaslääkärin tehtävässä, vastaavat liitteen 4 kohdan mukaisiin väittämiin ja kysymyksiin. Väittämiin ja kysymyksiin annetut vastaukset pisteytetään liitteen 5 kohdan mukaisesti.

Edellä 1 momentin 7 kohdassa tarkoitetun työllisten määrän laskennassa yrittäjiksi työllistyneiden määrää painotetaan kertoimella 2.

Edellä 1 momentin 8 kohdassa tarkoitetussa uraseurantakyselyssä viisi vuotta ennen tilastovuotta ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin tutkinnon tai varhaiskasvatuksen opettajan tehtävään kelpoisuusvaatimuksena olevan tutkinnon suorittaneet vastaavat liitteen 6 kohdan mukaisiin väittämiin ja kysymyksiin. Väittämiin ja kysymyksiin annetut vastaukset pisteytetään liitteen 7 kohdan mukaisesti.

Tämän pykälän mukaisten laskentakriteereiden keskinäiset painotukset määräytyvät liitteen 1 kohdan mukaisesti.

Yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen 6 §:ssä tarkoitettu tutkimuksen rahoitusosuus perustuu seuraaviin laskentakriteereihin

julkaisujen lukumäärä tiedonkeruu- ja tasoluokittain kertoimella painotettuna;

yliopistossa suoritettujen tohtorin tutkintojen lukumäärä;

kansainvälinen kilpailtu tutkimusrahoitus;

kotimainen ja kansainvälinen yrityksiltä saatu tutkimusrahoitus sekä muu kotimainen tutkimusrahoitus.

Edellä 1 momentin 1 kohdassa julkaisulla tarkoitetaan tutkimustyöhön perustuvaa julkaisua, jonka tekijä on palvelussuhteessa yliopistoon tai kuuluu muutoin yliopistoyhteisöön tai jonka tekemisen yliopisto on toiminnallaan mahdollistanut ja joka kuuluu johonkin seuraavista opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja koskevan tiedonkeruun mukaisista luokista

vertaisarvioidut alkuperäisartikkelit tieteellisessä aikakauslehdessä (A1);

vertaisarvioidut katsausartikkelit tieteellisessä aikakauslehdessä (A2);

vertaisarvioidut kirjan tai muun kokoomateoksen osat (A3);

vertaisarvioidut artikkelit konferenssijulkaisussa (A4);

vertaisarvioimattomat tieteelliset kirjoitukset lehdissä (B1);

vertaisarvioimattomat osat kirjaa tai muuta kokoomateosta (B2);

vertaisarvioimattomat tieteelliset kirjoitukset konferenssijulkaisuissa (B3);

vertaisarvioidut kustannetut tieteelliset erillisteokset sekä vertaisarvioidut tieteelliset raportit (C1);

vertaisarvioidut tieteelliset toimitustyöt (C2);

artikkelit ammattilehdessä tai blogialustalla (D1);

artikkelit ammatillisessa kokoomateoksessa (D2);

artikkelit ammatillisessa konferenssijulkaisussa (D3);

julkaistut kehittämis- tai tutkimusraportit taikka -selvitykset (D4);

ammatilliset kirjat (D5);

ammatilliset toimitustyöt (D6);

yleistajuiset artikkelit lehdessä tai kokoomateoksessa sekä yleistajuiset blogikirjoitukset (E1);

yleistajuiset monografiat sekä vertaisarvioimattomat tieteelliset erillisteokset (E2);

yleistajuiset toimitustyöt (E3).

Vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita (A1–A4) ja tieteellisiä toimitustöitä (C2) painotetaan Tieteellisten seurain valtuuskunnan julkaisufoorumin tasoluokituksen mukaisesti siten, että tasoluokan 0 julkaisuja painotetaan kertoimella 0,1, tasoluokan 1 julkaisuja kertoimella 1, tasoluokan 2 julkaisuja kertoimella 3 ja tasoluokan 3 julkaisuja kertoimella 4. Vertaisarvioituja kustannettuja tieteellisiä erillisteoksia ja vertaisarvioituja tieteellisiä raportteja (C1) painotetaan Tieteellisten seurain valtuuskunnan julkaisufoorumin tasoluokituksen mukaisesti siten, että tasoluokan 0 julkaisuja painotetaan kertoimella 0,4, tasoluokan 1 julkaisuja kertoimella 4, tasoluokan 2 julkaisuja kertoimella 12 ja tasoluokan 3 julkaisuja kertoimella 16. Vertaisarvioimattomia tieteellisiä kirjoituksia (B1–B3), ammattiyleisölle suunnattuja artikkeli- tai raporttimuotoisia julkaisuja (D1–D4), ammatillisia toimitustöitä (D6), yleistajuisia artikkeleita ja blogikirjoituksia (E1) ja yleistajuisia toimitustöitä (E3) painotetaan kertoimella 0,1. Ammatillisia kirjoja (D5) sekä yleistajuisia monografioita ja vertaisarvioimattomia tieteellisiä erillisteoksia (E2) painotetaan kertoimella 0,4.

Avoimesti saatavilla olevia vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita (A1–A4), vertaisarvioituja tieteellisiä erillisteoksia ja tieteellisiä raportteja (C1) sekä vertaisarvioituja tieteellisiä toimitustöitä (C2) painotetaan lisäksi kertoimella 1,2. Avoimesti saatavilla olevalla julkaisulla tarkoitetaan julkaisua, joka on opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja koskevassa tiedonkeruussa merkitty kokonaan avoimella julkaisukanavalla tai osittain avoimella julkaisukanavalla ilmestyneeksi avoimesti saatavilla olevaksi julkaisuksi taikka rinnakkaistallennetuksi julkaisuksi.

Edellä 1 momentin 3 kohdassa kansainvälisellä kilpaillulla tutkimusrahoituksella tarkoitetaan yliopiston tilikauden aikana syntyneitä tutkimusmenoja vastaavaa rahoitusta, joka on ilmoitettu seuraavissa opetus- ja kulttuuriministeriön tutkimusrahoitusta koskevan tiedonkeruun luokissa

suoraan Euroopan unionilta tuleva puiteohjelmarahoitus tai muu laadullisesti kilpailtu EU-rahoitus (AA);

ulkomaiset rahastot ja säätiöt (AE);

kansainväliset järjestöt (AF);

muu ulkomainen rahoitus (AG).

Edellä 1 momentin 4 kohdassa kotimaisella ja kansainvälisellä yrityksiltä saadulla tutkimusrahoituksella sekä muulla kotimaisella tutkimusrahoituksella tarkoitetaan yliopiston tilikauden aikana syntyneitä tutkimusmenoja vastaavaa rahoitusta, joka on ilmoitettu seuraavissa opetus- ja kulttuuriministeriön tutkimusrahoitusta koskevissa tiedonkeruun luokissa

kotimaiset yritykset (X);

ulkomaiset yritykset (Z);

Suomen Akatemia (G);

Innovaatiorahoituskeskus Business Finland (I).

Edellä 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetuista tutkimusrahoituksista kotimaisilta ja ulkomaisilta yrityksiltä saatua tutkimusrahoitusta painotetaan kertoimella 1,2.

Tämän pykälän mukaisten laskentakriteereiden keskinäiset painotukset määräytyvät liitteen 2 kohdan mukaisesti.

Edellä 1 ja 2 §:ssä tarkoitettujen rahoitusosuuksien laskennassa käytetään kolmen viimeisimmän käytettävissä olevan kalenterivuoden laskentaperusteiden keskiarvoa ja kohdennus yliopistojen välillä tehdään suoraan laskentakriteerin mukaisessa suhteessa.

Edellä 1 §:n 1 kohdassa tarkoitetun laskentakriteerin osalta laskennassa käytetään kuitenkin viimeisimmän käytettävissä olevan kalenterivuoden tietoa.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2025.

Tällä asetuksella kumotaan yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä annettu opetus- ja kulttuuriministeriön asetus (119/2019) .

Poiketen siitä, mitä tässä asetuksessa säädetään, vuosien 2025 ja 2026 rahoitusta laskettaessa yliopiston rahoitus, joka ei sisällä strategiaperusteista rahoitusosuutta eikä valtakunnallisten tehtävien rahoitusta, saa vähentyä yhteensä enintään 3 prosenttia verrattuna edellisen vuoden rahoituksen tasoon, joka on suhteutettu rahoitusvuonna käytettävissä olevaan laskennalliseen rahoitukseen. Rajauksen laskennasta aiheutuva mahdollinen alijäämä jaetaan yliopistojen kesken niiden rahoituksen suhteessa.