Yliopistotasoisen sosiaalityön tutkimuksen tavoitteet

Yliopistotasoisen sosiaalityön tutkimuksen tavoitteena on

edistää väestön hyvinvointia sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmään kohdistuvan korkeatasoisen ja vaikuttavan sosiaalityön tutkimuksen kautta;

edistää sosiaalihuollon vaikuttavuutta; sekä

tukea sosiaalihuollon tutkimusperustaisuutta.

Yliopistotasoisen sosiaalityön tutkimuksen painoalueet ovat

sosiaalityön vaikuttavuus, laatu ja asiakasturvallisuus;

erityisen haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden elämäntilanteet ja palvelutarpeet;

ehkäisevän ja rakenteellisen sosiaalityön tutkimus sekä innovaatiot sosiaalityössä;

asiakkaiden osallisuus ja toimijuus sosiaalihuollossa;

sosiaalityön henkilöstö, asiantuntijuus ja työn rakenteet; sekä

sosiaalihuoltolain (1301/2014) 60 c §:n nojalla rahoitettujen tutkimusten arviointitutkimus.

Edellä 1 momentin 1–5 kohdassa tarkoitettujen painoalueiden tutkimuksen tulee kohdistua sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmään.

Sosiaalihuoltolain 60 c §:n 2 momentissa tarkoitetun valtakunnallisen sosiaalityön tutkimuksen arviointiryhmän toimikausi on neljä vuotta.

Sen lisäksi, mitä sosiaalihuoltolain 60 c §:ssä säädetään, valtakunnallisen sosiaalityön tutkimuksen arviointiryhmän tehtävänä on

arvioida yliopistotasoisen sosiaalityön tutkimuksen tavoitteiden saavuttamista ja tutkimuksen laatua, määrää ja tuloksellisuutta sekä tehdä arviointien pohjalta ehdotus sosiaali- ja terveysministeriölle yliopistotasoisen sosiaalityön tutkimuksen rahoituksen jakamisesta ja siinä käytettävistä perusteista;

seurata vuosittain yliopistotasoisen sosiaalityön tutkimuksen painoalueiden toteutumista;

tehdä yhteenveto arviointikauden tutkimustoiminnasta;

antaa lausuntoja ja seurata sosiaalityön tutkimuksen tarpeita ja tilaa sekä tehdä ehdotuksia tutkimuksen vaikuttavuuden kehittämiseksi;

tukea mainitun pykälän nojalla rahoitettavista tutkimuksista kertyvän tiedon levittämistä ja hyödyntämistä sosiaalihuollossa ja muualla yhteiskunnassa.

Arviointiryhmän puheenjohtajana toimii sosiaali- ja terveysministeriön edustaja. Arviointiryhmässä tulee lisäksi olla edustettuina ainakin Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta annetussa laissa (1230/2001) tarkoitetut osaamiskeskukset, sosiaalityön yliopistolliset yksiköt, ammattikorkeakoulut ja Suomen Akatemia sekä riittävä ja tasapuolinen edustus sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmästä. Arviointiryhmässä tulee olla riittävä tieteellinen asiantuntemus yliopistotasoisen sosiaalityön tutkimuksen eri tutkimusalueista ja -menetelmistä.

Tämä asetus tulee voimaan 13 päivänä maaliskuuta 2024.

Tällä asetuksella kumotaan yliopistotasoisen sosiaalityön tutkimuksen rahoituksesta annettu sosiaali- ja terveysministeriön asetus (605/2020) .