Luonnon monimuotoisuusstrategian ja toimintaohjelman laatiminen

Kansallisen luonnon monimuotoisuusstrategian ja toimintaohjelman laatiminen aloitetaan hyvissä ajoin ennen kunkin strategian voimassaolon päättymistä.

Luonnonsuojeluohjelmassa on määriteltävä ohjelman tavoitteet sekä esitettävä ohjelmaan sisältyvät alueet ja niiden valintaperusteet. Ohjelmaan sisältyvien alueiden sijainti ja rajaukset on osoitettava kartoin.

Luonnonsuojeluohjelman taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista on tehtävä selvitys, joka on liitettävä ohjelmaan.

Luonnonsuojelulain 37 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen tulee sisältää seuraavat tiedot

toimenpiteestä vastaavan nimi ja yhteystiedot sekä kiinteistönomistajan yhteystiedot, jos omistaja on eri kuin toimenpiteestä vastaava;

toimenpiteen toteuttamisalueen kiinteistötunnus ja sijainti kartalla;

kuvaus suunnitellusta toimenpiteestä ja sen toteuttamistavasta sekä toimenpiteen toteuttamisalueen laajuudesta;

toimenpiteen toteuttamisen ajankohta ja kesto;

arvio suunnitellun toimenpiteen vaikutuksista Natura 2000 -verkostoon kuuluvan alueen suojelutavoitteisiin.

Luonnonsuojelulain 64 §:n 1 momentissa tarkoitetaan

hiekkarannalla aluetta, joka on meren, järven tai joen ranta, jota ei ole rakentamisella taikka täyttämis- tai tasoittamistoimenpiteillä merkittävästi muutettu, jonka maa-aines on pääosin hiekkaa tai hietaa ja kasvillisuus sulkeutumatonta;

jalopuumetsiköllä aluetta, joka on luontaisesti syntynyt ja jossa kasvaa runkomaisia metsälehmuksia, vaahteroita, saarnia, kynäjalavia, vuorijalavia tai tammia vähintään 20 kappaletta hehtaarilla yhtenä tai useana lähekkäisenä ryhmänä;

pähkinäpensaikolla aluetta, joka on luontaisesti syntynyt ja jossa kasvaa vähintään kaksi metriä korkeita tai leveitä pähkinäpensaita yhtenä tai useana lähekkäin sijaitsevana ryhmänä vähintään 20 kappaletta hehtaarilla;

tervaleppämetsällä aluetta, joka on luontaisesti syntynyt korpi, luhta tai lehto, jossa tervaleppä on runkoluvultaan valtapuuston runsain laji;

merenrantaniityllä aluetta, joka on luontaisesti tai perinteisen maankäytön muovaamana syntynyt, pääosin avoin ja matalakasvuinen, heinä- tai ruohovaltainen ranta-alue, jonka kasvillisuus on rannansuuntaisesti vyöhykkeinen tai mosaiikkimainen;

lehdesniityllä aluetta, joka on perinteisen maankäytön muovaama harvapuustoinen niitty, jossa kasvaa iäkkäitä lehdespuita tai monirunkoisia vesottuja puita vähintään viisi kappaletta hehtaarilla, ja jonka eliölajisto koostuu niittyjen ja lehtojen lajeista;

kedolla aluetta, joka on luontaisesti tai perinteisen maankäytön muovaamana syntynyt, pääosin puuton ja matalakasvuinen kuiva niitty hiekka-, sora- tai moreenimaalla;

rannikon metsäisellä dyynillä aluetta, joka on merenrannikon tai saariston avoimeen dyynisukkessiosarjaan yhteydessä oleva dyynimuodostuma, jossa hiekan kasaantumista ei enää tapahdu ja jossa puuston latvuspeittävyys on enintään 50 prosenttia;

sisämaan tulvametsällä aluetta, joka on vesistön rannassa sijaitseva, tulvan aikaan kostea ja ajoittain kuivuva, lehtipuuvaltainen metsikkö, jonka kasvillisuuden rakennepiirteissä ja lajistossa näkyvät toistuvan tulvan vaikutukset, ja josta havupuut, varvut sekä sammalet puuttuvat tai jossa ne esiintyvät niukkoina;

harjumetsän valorinteellä aluetta, joka on kaakko-länsi-suuntainen harju- tai reunamuodostuman rinnealue, jonka kaltevuus on vähintään viisi prosenttia, humuskerros ohut, pohjakerros aukkoinen ja puuston latvuspeittävyys enintään 60 prosenttia, ja jolla kasvaa häränsilmää, kalliokieloa, kangasajuruohoa, ahokissankäpälää tai vastaavia harjuille tyypillisiä lajeja;

meriajokaspohjalla aluetta, joka on Itämeren avoimella hiekka- tai moreenipohjalla esiintyvä vedenalainen kasviyhteisö, jonka pinta-alasta monivuotinen kasvillisuus peittää vähintään kymmenen prosenttia ja siitä meriajokas vähintään puolet;

suojaisalla näkinpartaispohjalla aluetta, joka on Itämeren matalan, suojaisen liejupohjan vedenalainen putkilokasvi- ja leväyhteisö, jossa valtalajeina ovat näkinpartaislevät;

kalkkikalliolla aluetta, joka on osin tai kokonaan kalsiittisen kalkkikiven ja dolomiitin muodostama kalliopaljastuma, jolla esiintyy kalkkitummaraunioista, kalliorikkoa, ketokäenminttua, mäkimeiramia, seinäraunioista, kalkkikynsisammalta, kalkkipalmikkosammalta, kalkkikiertosammalta, kielikellosammalta, kalkkikahtaissammalta, kalkkikarvasammalta, kalkkikuoppajäkälää, kalkkirakojäkälää, kalvas-, kalkki-, viher- tai pullokansijäkälää, siro-, rusko- tai maksakilpisiä, kupu-, ruso- tai kalkkinuppujäkälää tai vastaavaa kalkinvaatija- ja kalkinsuosijalajistoa.

Luonnonsuojelulain 65 §:n 1 momentissa tarkoitetaan, sen lisäksi mitä mainitussa lainkohdassa säädetään

serpentiinikalliolla, -kivikolla ja -soraikolla aluetta, joka sijaitsee muualla kuin tunturialueella ja jolla esiintyy kainuunnurmihärkkejä, lapinnädän serpentiinityyppejä, pulskaneilikan Kaavin serpentiinirotua, serpentiiniraunioisia, viherraunioisia, serpentiinipikkutervakkoja, tunturihärkin serpentiinirotuja, seitahiirensammalia, etelänuurresammalia, juurikuoppajäkälää, siimesjäkälää, kirjojäkälää, ryynisimpukkajäkälää, karstajäkälää, haavanlimijäkälää, sammallimijäkälää, kaitalaakajäkälää tai Lecidella carpathica -pallerojäkälää; mitä säädetään serpentiinikalliosta, -kivikosta ja -soraikosta koskee myös serpentiinikalliopaljastumien, -kivikkojen tai -soraikkojen enintään 50 metriä leveää kasvipeitteistä välialuetta;

rannikon avoimella dyynillä aluetta, joka on pääosin puuton hiekkamuodostuma, jossa dyyniluontotyypit esiintyvät rannansuuntaisina vyöhykkeinä ja valtalajeina esiintyy kultapiiskua, metsälauhaa, rantavehnää, sarjakeltanoa, suola-arhoa taivariksenmarjaa sekä hiekka-alustan jäkäliä ja sammaleita.

Luonnonsuojelulain 69 §:n 2 momentissa tarkoitettuja rauhoitettuja eliölajeja ovat

liitteessä 1 luetellut eläinlajit koko maassa;

liitteessä 2 luetellut eläinlajit Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntien eteläpuolella;

liitteessä 3 luetellut kasvilajit koko maassa;

liitteessä 4 luetellut kasvilajit Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntien eteläpuolella;

liitteessä 5 luetellut kasvilajit Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakunnissa.

Luonnonsuojelulain 75 §:n 1 momentissa tarkoitettuja uhanalaisia eliölajeja ovat liitteessä 6 luetellut eliölajit koko maassa.

Luonnonsuojelulain 77 §:n 1 momentissa tarkoitettuja erityisesti suojeltavia eliölajeja ovat liitteessä 6 *-merkinnällä merkityt eliölajit.

Luonnonsuojelulain 78 §:n 1 momentissa tarkoitettuja, Suomessa esiintyviä Euroopan unionin tiukkaa suojelua edellyttäviä eliölajeja ovat liitteessä 7 luetellut eliölajit.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hankkii kiinteistöt ympäristöministeriön hallintaan lukuun ottamatta luonnonsuojelulain 60 §:n 1 momentissa tarkoitettuja luonnonsuojelualueen laajennusalueeksi hankittavia kiinteistöjä, jotka se hankkii Metsähallituksen hallintaan. Metsähallitus hankkii kiinteistöt omaan hallintaansa.

Luonnonsuojelulain 115 §:ssä tarkoitetun jaksotetun korvauksen ensimmäinen erä on maksettava siinä määräajassa, joka kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain (603/1977) 52 §:ssä säädetään korvauksen loppuosan maksamiselle. Muut erät on maksettava vuoden välein sanotun määräajan päättymisestä.

Korvausta, jonka suuruus on alle 200 000 euroa, ei jaksoteta.

Tämä asetus tulee voimaan 14 päivänä joulukuuta 2023.