Soveltamisala

Tässä asetuksessa säädetään valtion talousarvion rajoissa valtion varoista myönnettävästä valtionavustuslain (688/2001) 5 §:n 3 momentin mukaisesta erityisavustuksesta hankkeille, joilla kehitetään harvaan asuttujen alueiden luonto-, ruoka-, kalastus- ja metsästysmatkailua.

Kun valtionavustusta myönnetään valtiontukena, avustuksen tulee olla Euroopan unionin valtiontukisääntöjen mukaista. Valtiontukena myönnettävän avustuksen oikeusperustana tulee olla

tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti annettu komission asetus (EU) N:o 651/2014, jäljempänä yleinen ryhmäpoikkeusasetus; tai

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen annettu komission asetus (EU) N:o 1407/2013, jäljempänä yleinen de minimis -asetus.

Tässä asetuksessa harvaan asutuilla alueilla tarkoitetaan Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämän paikkatietopohjaisen Kaupunki-maaseutu-luokituksen mukaisia harvaan asutuksi maaseuduksi luokiteltuja maantieteellisiä alueita.

Avustuksen tarkoituksena on harvaan asuttujen alueiden elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittäminen.

Tässä asetuksessa tarkoitettujen valtionavustusten osalta valtionapuviranomaisena toimii Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

Valtionavustusta voidaan myöntää 4 §:n mukaiseen tarkoitukseen liittyviin luonto-, ruoka-, kalastus- ja metsästysmatkailun kehittämishankkeisiin, joiden tarkoituksena on

matkailun vastuullisuuden edistäminen;

digitalisaation hyödyntäminen matkailualalla;

matkailualan yhteistyöverkostojen luominen ja alueellisten, kansallisten ja kansainvälisten kumppanuuksien rakentaminen;

matkailun tiedolla johtamisen edistäminen;

matkailutuotteiden ja -palveluiden tuotekehitys;

matkailutuotteiden ja -palveluiden laadun kehittäminen;

matkailutuotteiden ja -palveluiden saavutettavuuden edistäminen;

matkailutuotteiden ja -palveluiden ostettavuuden edistäminen; taikka

muu edellä 1–8 kohdassa tarkoitettuun kehittämishankkeeseen verrattava tarkoitus.

Valtionavustuksen myöntäminen perustuu kokonaisharkintaan, jossa on arvioitava hankkeen odotettu vaikuttavuus harvaan asuttujen alueiden elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseksi sekä tuettavan hankkeen kustannustehokkuus, laatu ja toteuttamiskelpoisuus. Avustuksen myöntämisen esteenä ei ole hankkeen vaikutusten kohdistuminen vähäisessä määrin muille kuin harvaan asutuille alueille.

Jos avustukseen sovelletaan yleistä ryhmäpoikkeusasetusta

avustusta ei saa myöntää mainitun asetuksen 2 artiklan 18 kohdassa tarkoitetulle vaikeuksissa olevalle yritykselle; ja

avustusta ei saa myöntää eikä myönnettyä avustusta antaa, jos hakija ei ole noudattanut eräiden valtion tukea koskevien Euroopan unionin säännösten soveltamisesta annetun lain (300/2001) 1 §:ssä tarkoitettua tuen takaisinperintäpäätöstä.

Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tulee varmistaa, ettei tämän asetuksen nojalla myönnetä valtionavustusta siten, että rahoitus on päällekkäistä muun julkisen rahoituksen kanssa.

Valtionavustuksen myöntäminen taloudelliseen toimintaan edellyttää, että kehittämistoiminta kohdistuu useampaan kuin yhteen yritykseen.

Yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen nojalla valtionavustusta voidaan myöntää teolliseen tutkimukseen ja kokeelliseen kehittämiseen, joista säädetään kyseisen asetuksen 25 artiklan 2 kohdassa. Avustuksen tulee täyttää kyseisen asetuksen I luvussa säädetyt yleiset edellytykset ja kyseessä olevalle tukimuodolle asetetut erityiset edellytykset.

Silloin, kun valtionavustuksen oikeusperustana on yleinen de minimis -asetus, avustuksen tulee täyttää kyseisessä asetuksessa säädetyt edellytykset. Matkailualan yhteistyöverkostojen luomiseen ja alueellisten, kansallisten ja kansainvälisten kumppanuuksien rakentamiseen voidaan myöntää valtionavustusta vain yleisen de minimis -asetuksen nojalla.

Myönnettävän avustuksen osuus hyväksyttävistä kustannuksista voi olla enintään 90 prosenttia.

Jos avustukseen sovelletaan yleistä ryhmäpoikkeusasetusta, avustuksen enimmäismäärä määräytyy 1 momentissa säädetystä poiketen mainitun asetuksen tukimuotokohtaisten edellytysten mukaisesti.

Valtionavustusta voidaan myöntää muuhun kuin taloudelliseen toimintaan. Avustuksen enimmäismäärä on 90 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista. Hyväksyttävään omarahoitusosuuteen voidaan sisällyttää myös vastikkeetta tehtävä työ, joka on tarpeen hankkeen toteuttamiseksi.

Vastikkeetta tehtävän työn arvona pidetään 15 euroa tunnilta työn tekijää kohden. Jos vastikkeetta tehtävässä työssä käytetään traktoria tai moottorityökonetta, sen käyttämisen arvoksi luetaan lisäksi 30 euroa käyttötunnilta. Työstä on pidettävä tuntikirjanpitoa.

Hyväksyttäviksi kustannuksiksi katsotaan seuraavat avustettavan hankkeen kannalta tarpeelliset ja määrältään kohtuulliset kustannukset

palkkakustannukset ja niihin liittyvät lakisääteiset kustannukset;

matkakustannukset;

ostopalveluista aiheutuvat kustannukset;

muut kuin 1–3 kohdassa tarkoitetut hankkeen toteuttamisesta välittömästi aiheutuvat eritellyt kustannukset.

Jos avustus myönnetään yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen mukaisena avustuksena, hyväksyttävät kustannukset määräytyvät kuitenkin sen mukaan, mitä kyseisen tukimuodon hyväksyttävistä kustannuksista säädetään.

Avustusta voidaan myöntää julkis- tai yksityisoikeudelliselle oikeushenkilölle.

Valtionavustusta haetaan Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta tätä tarkoitusta varten vahvistetulla lomakkeella erikseen ilmoitettavana ajankohtana. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus julkaisee hakuilmoitukset ja hakuohjeet internetsivuillaan. Avustusta on haettava ennen hankkeen toteuttamisen aloittamista.

Valtionavustuksen saajan on annettava Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys avustuksen käytöstä kolmen kuukauden kuluessa avustettavan hankkeen päättymisestä. Selvitys annetaan käyttäen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen vahvistamaa lomaketta.

Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä kesäkuuta 2022 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 2023.