Laskennallisten kustannusten ja lisäosien perushinnat

Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (618/2021) 6–17 §:ssä tarkoitetut perushinnat ovat vuonna 2023 seuraavat

Ikäluokittaiset perushinnat

euroa/asukas

0–5-vuotiaat

8 010,94

6-vuotiaat

8 499,51

7–12-vuotiaat

7 071,51

13–15-vuotiaat

12 129,17

16 vuotta täyttäneet ja tätä vanhemmat

62,57

Muut perushinnat

euroa/asukas

Työttömyyskerroin

67,78

Vieraskielisyys

1 680,57

Kaksikielisyys

287,68

Saaristoisuus; saaristokunta

395,97

Saaristoisuus; saaristo-osakunta

289,65

Asukastiheyskerroin

40,64

Koulutustaustakerroin

27,82

Syrjäisyyden lisäosa

61,24

Työpaikkaomavaraisuuden lisäosa

12,82

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lisäosa

18,89

Asukasmäärän kasvu

10,02

Saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosa

895,43

Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 13 §:ssä tarkoitettu syrjäisyysluku muodostuu kahden väestöpohjaindeksin summasta, joiden kummankin minimiarvo on 0. Paikallinen väestöpohjaindeksi mittaa väestön määrää 25 kilometrin etäisyydellä ja seudullinen väestöpohjaindeksi 50 kilometrin etäisyydellä kunnan väestöl-lisestä keski-pisteestä. Kunnan väestöllinen keskipiste on kunnan laskennallinen väestön keskipiste, joka lasketaan pinta-alaltaan yhden neliökilometrin suuruisista ruuduista käyttäen painomuuttujina kunkin asutun ruudun väestömäärää ja sijaintimuuttujana ruudun keskipisteen koordinaatteja.

Paikallinen väestöpohjaindeksi saadaan vähentämällä 15 000:sta enintään 25 kilometrin etäisyydellä asuvan väestön määrä ja jakamalla erotus 15 000:lla. Seudullinen väestöpohjaindeksi saadaan vähentämällä 60 000:sta enintään 50 kilometrin etäisyydellä asuvan väestön määrä ja jakamalla erotus 60 000:lla. Indeksit lasketaan Tilastokeskuksen viiden vuoden välein tarkistamasta tilastosta, joka koskee väestön jakautumista 62 500 neliömetrin kokoisille alueille. Laskennassa käytettävät etäisyydet määritetään tieverkossa.

Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 15 §:ssä tarkoitettua hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lisäosaa määriteltäessä käytetään kunnan toimintaa ja kunnan toiminnan tulosta kuvaavia indikaattoreita.

Toimintaa kuvaavien indikaattorien painokerroin on 0,0333 per indikaattori ja toiminnan tulosta kuvaavien indikaattorien painokerroin on 0,0833 per indikaattori.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lisäosaa määriteltäessä käytettävistä kunnan toimintaa ja kunnan toiminnan tulosta kuvaavista indikaattoreista sekä niiden tietolähteistä säädetään asetuksen liitteessä.

Toiminnan tulosta kuvaavista indikaattoreista lasketaan kahden viimeisimmän vuoden erotus kuvaamaan tapahtunutta muutosta. Kaikki erotukset skaalataan niin, että vaihteluväliksi tulee 0–100. Jos indikaattorin arvo on jo tavoitetilanteessa, otetaan tämä huomioon laskennassa siten, että kunta saa kyseisen indikaattorin osalta maksimipisteet.

Kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kerroin lasketaan keskiarvona kunnan toimintaa kuvaavien indikaattoreiden keskiarvosta ja kunnan toiminnan tulosta kuvaavien kahden viimeisimmän vuoden erotuksen keskiarvosta sekä jakamalla näin saatu keskiarvo vastaavalla koko maan asukasluvulla painotetulla keskiarvolla.

Tilastokeskus tuottaa ja julkaisee kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 22 §:n 2 momentissa tarkoitetun kuntien peruspalveluiden hintaindeksin. Indeksi lasketaan Tilasto-keskuksen julkaiseman kunnan palkansaajien ansiotason muutoksen, Tilastokeskuksen julkaisemien kuluttaja-, verollisen kotimarkkinoiden perushinta- ja rakennuskustannusindeksien muutosten sekä kuntien työnantajan sosiaaliturvamaksujen muutosten perusteella. Kunnan palkansaajien ansiotason muutoksessa ei oteta huomioon Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen ansiotason kehitystä.

Kuntien peruspalveluiden hintaindeksissä painotetaan 1 momentissa mainittujen hinta- ja kustannusindeksien kehitystä kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten mukaisilla opetus- ja kulttuuritoimen kustannusosuuksilla. Kustannuksiksi luetaan henkilöstön palkkausmenot sivukuluineen, tavaroiden ja palveluiden ostot sekä muut käyttökustannukset.

Kuntien peruspalveluiden hintaindeksin pisteluku on 100 vuonna 2015. Edellä 2 momentissa tarkoitettujen kustannusten painorakenne tarkistetaan määräajoin, vähintään joka viides vuosi.

Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 22 §:n 2 momentissa tarkoitettu varainhoitovuodelle arvioitu kustannustason muutos perustuu valtiovarainministeriön ennusteeseen peruspalveluiden hintaindeksin muutoksesta. Ennuste perustuu uusimpiin käytettävissä oleviin 1 momentissa tarkoitettuihin indeksin laskennassa käytettäviin tietoihin.

Määrättäessä kunnan verotuloihin perustuvaa valtionosuuden tasausta otetaan kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 26 §:n mukaisina laskennallisina verotuloina huomioon verot varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneeltä verovuodelta. Jos verotulojen maksuunpanotiedot eivät ole käytettävissä varainhoitovuotta edeltävän joulukuun 1 päivään mennessä, voidaan käyttää tätä aikaisemman verovuoden tietoja. Tällöin valtionosuuksien tasausten oikaisu tehdään kahden kuukauden kuluessa maksuunpanotietojen valmistumisesta.

Kunnan laskennallisena kunnallisverona käytetään verontilityslain (532/1998) 3 a §:ssä tarkoitettua laskennallista kunnallisveroa ja kunnan yhteisövero-osuutena mainitun lain 3 luvun perusteella määräytyvää kuntakohtaista osuutta maksuunpannusta yhteisöverosta.

Kiinteistöveron osalta kunnan laskennallinen kiinteistövero saadaan kertomalla kunnan kiinteistöverolain (654/1992) 11, 12, 12 a, 12 b, 13 ja 13 a §:ssä tarkoitettujen kiinteistölajeittaisten verotusarvojen yhteismäärät kaikkien kuntien kiinteistölajeittaisella verotusarvoilla painotetuilla keskimääräisillä kiinteistöveroprosenteilla. Mainitun lain 14 §:ssä tarkoitettujen voimalaitosten ja ydinpolttoaineen loppusijoituslaitosten sijaintikuntaan sovelletaan mainittujen laitosten osalta mainitun lain 11 §:ssä tarkoitettujen yleisten kiinteistöveroprosenttien perusteella laskettua laskennallista painotettua yleistä kiinteistöveroprosenttia.

Laskennallista verotuloa laskettaessa käytetään asukaslukua siltä vuodelta, jonka tuloihin kunnallisvero ja yhteisövero perustuvat.

Kunnan ja muun esi- ja perusopetuksen järjestäjän on toimitettava valtiovarainministeriölle kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 40 §:ssä tarkoitetut tiedot niiden oppilaiden määrästä ja kotikunnista, joille se järjestää esi- ja perusopetusta. Tiedot on toimitettava Opetushallitukselle valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annetussa laissa (884/2017) tarkoitettuun opetuksen ja koulutuksen valtakunnalliseen tietovarantoon siten kuin mainitussa laissa säädetään.

Tarkistettaessa kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 57 §:n 3 momentissa tarkoitettuja laskelmia vuonna 2023, laskelmissa otetaan huomioon kunnan vuosille 2021 ja 2022 kuluiksi kirjaamat takautuvat palkkaharmonisaatiokustannukset siten, että siirtyvä palkkakustannus vastaa yhden vuoden suoriteperusteisia palkkakustannuksia. Kuntien ja kuntayhtymien on toimitettava viimeistään kesäkuun 30 päivänä 2023 valtiovarainministeriölle riittävä selvitys edellä mainituista kustannuksista ja niiden kirjausten perusteista sekä mahdollisesta tuomioistuimen päätöksestä tai sitovasta sopimuksesta, johon takautuvien kustannusten maksaminen perustuu.

Tarkistettaessa kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 57 §:n 3 momentissa tarkoitettuja laskelmia vuonna 2023, vuoden 2022 tulotietoina kunnallis- ja yhteisöverotulojen osalta käytetään valmistuneen verotuksen mukaisia maksuunpantuja verotuloja.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2023.

Edellä 4 §:n 2 momentissa tarkoitettu kustannusten painorakenne tarkistetaan ensimmäisen kerran vuoden 2023 tilinpäätöstietojen perusteella. Mainitun pykälän 4 momentissa tarkoitetun valtiovarainministeriön ennusteen laskennassa vuodelle 2023 käytetään perusvuoden 2015 painorakennetta ja viimeisimpiä käytettävissä olevia mainitun pykälän 1 momentissa tarkoitettuja tietoja. Vuosille 2024 ja 2025 eritellään perusvuoden 2015 kustannuspohjasta opetus- ja kulttuuritoimen tehtävät ja arvioidaan ennusteen painorakenne niiden mukaisesti.

Sen estämättä, mitä 5 §:n 1 momentissa säädetään kunnan verotuloihin perustuvassa valtionosuuden tasauksessa huomioon otettavista verotuloista, otetaan laskennallista kunnallisverotuloa laskettaessa huomioon vuodelle 2023 vuoden 2021 ja vuodelle 2024 vuoden 2022 koko maan keskimääräiseen laskennalliseen kunnallisveroprosenttiin perustuvien verotulojen sijasta verotulot, jotka perustuvat koko maan keskimääräiseen laskennalliseen kunnallisveroprosenttiin 12,64 prosenttiyksiköllä vähennettynä. Yhteisöverotuloina otetaan huomioon vuodelle 2023 vuoden 2021 ja vuodelle 2024 vuoden 2022 kuntien maksuunpannut yhteisöverotulot kolmanneksella vähennettynä.