Hyvinvointialueiden hintaindeksin laskenta

Valtiovarainministeriö tuottaa ja julkaisee hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain (617/2021) 8 §:n 2 momentissa tarkoitetun hyvinvointialueiden hintaindeksin. Indeksi lasketaan Tilastokeskuksen julkaiseman yleisen ansiotasoindeksin muutoksen, Tilastokeskuksen julkaiseman kuluttajahintaindeksin muutoksen sekä hyvinvointialuetyönantajan sosiaaliturvamaksujen muutosten perusteella.

Hyvinvointialueiden hintaindeksissä painotetaan 1 momentissa mainittuja osia seuraavin painoin: yleinen ansiotasoindeksin muutos 0,60, kuluttajahintaindeksin muutos 0,30 ja hyvinvointialuetyönantajan sosiaaliturvamaksujen muutos 0,10.

Hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain 8 §:n 1 momentissa tarkoitettu varainhoitovuodelle laskettu kustannustason muutos perustuu valtiovarainministeriön ennusteeseen hyvinvointialueiden hintaindeksin muutoksesta. Ennuste perustuu uusimpiin käytettävissä oleviin edellä 1 momentissa tarkoitettuihin indeksin laskennassa käytettäviin tietoihin.

Hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain 13–23 §:ssä tarkoitetut perushinnat ovat vuonna 2023 seuraavat

Sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset

Euroa

Asukasmäärä

528,91

Terveydenhuolto

1 904,70

Vanhustenhuolto

658,17

Sosiaalihuolto

691,86

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

39,40

Asukastiheys

59,10

Vieraskielisyys

955,22

Kaksikielisyys

431,48

Saaristoisuus

710,40

Saamenkielisyys

1 823,41

Pelastustoimen laskennalliset kustannukset

Euroa

Asukasmäärä

59,18

Asukastiheys

4,55

Riskitekijät

27,31

Hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain 15 §:n 4 momentissa tarkoitetuttua hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kerrointa määriteltäessä käytetään hyvinvointialueen toimintaa ja voimavaroja sekä toiminnan tulosta kuvaavia indikaattoreita.

Toimintaa ja voimavaroja kuvaavat indikaattorit ja painokertoimet ovat seuraavat

Toimintaa ja voimavaroja kuvaavat indikaattorit

Painokerroin

Lastenneuvolan 4-vuotiaiden terveystarkastuksista poisjäävien tuen tarpeen selvittäminen

0,0625

Kouluterveydenhuollon 8.-luokkalaisten terveystarkastuksista poisjäävien tuen tarpeen selvittäminen

0,0625

Koulukuraattorin työpanoksen määrä viikossa jaettuna 100 oppilaalla

0,0625

Koulupsykologin työpanoksen määrä viikossa jaettuna 100 oppilaalla

0,0625

Elintapaneuvonnan toteutuminen tyypin 2 diabetesriskissä oleville Käypä hoito -suosituksen mukaisesti

0,0625

Alkoholinkäytön mini-intervention toteutuminen, kun juomiseen liittyy haitta tai haittariski

0,0625

Lasten tuhkarokko-vihurirokko-sikotauti (MPR) -rokotuskattavuus

0,0625

Työttömien toteutuneiden terveystarkastusten osuus suhteessa työttömien kokonaismäärään

0,0625

Toiminnan tulosta kuvaavat indikaattorit ja painokertoimet ovat seuraavat

Toiminnan tulosta kuvaavat indikaattorit

Painokerroin

Vammojen ja myrkytysten hoidosta aiheutuvat sairaalahoitojaksot tai sairaalassa hoidetut potilaat tai molemmat

0,1

Lonkkamurtumat 65 vuotta täyttäneillä, prosenttia vastaavanikäisestä väestöstä

0,1

Ei työssä, koulutuksessa eikä asevelvollisuutta suorittamassa olevat 18–24-vuotiaat, prosenttia ikäluokasta

0,1

Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25–64-vuotiaat, prosenttia ikäluokasta

0,1

Mielenterveyshäiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 18–34-vuotiaat (pois lukien elimelliset aivo-oireyhtymät ja älyllinen kehitysvammaisuus), prosenttia vastaavanikäisestä väestöstä

0,1

Toiminnan tulosta kuvaavista indikaattoreista lasketaan kahden viimeisimmän vuoden erotus kuvaamaan tapahtunutta muutosta. Kaikki erotukset skaalataan niin, että vaihteluväliksi tulee 0–100. Jos indikaattorin arvo on jo tavoitetilanteessa, otetaan tämä huomioon laskennassa siten, että hyvinvointialue saa kyseisen indikaattorin osalta maksimipisteet.

Hyvinvointialueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kertoimen laskennassa käytetään Tilastokeskuksen väestörakennetilaston tietoja sekä Kansaneläkelaitoksen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Tilastokeskuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön tilastotietoja.

Hyvinvointialueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kerroin lasketaan keskiarvona hyvinvointialueen toimintaa kuvaavien indikaattoreiden keskiarvosta ja hyvinvointialueen toiminnan tulosta kuvaavien indikaattorien kahden viimeisimmän vuoden erotuksen keskiarvosta sekä jakamalla näin saatu hyvinvointialueen keskiarvo vastaavalla koko maan keskiarvolla.

Hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain 23 §:n 1 momentissa tarkoitetun pelastustoimen riskikertoimen määrittämiseksi hyvinvointialueen alue jaetaan yhden neliökilometrin suuruisiksi ruuduiksi, joille kullekin Tilastokeskus laskee regressiomallin avulla riskitason. Regressiomallin selittäjinä ovat asukasluku, kerrosala ja niiden yhteisvaikutus. Riskitason perusteella riskiruudut jaetaan neljään riskiluokkaan I, II, III ja IV.

Riskiluokkaan I ja II kuuluvan riskiruudun painokerroin on 1. Riskiluokkaan III ja IV kuuluvan riskiruudun painokerroin on 0.

Sellaisen riskiluokkaan III ja IV kuuluvan riskiruudun painokerroin, jolla sijaitsevalle kohteelle on pelastuslain (379/2011) 48 §:n nojalla laadittava erityistä vaaraa aiheuttavien kohteiden ulkoinen pelastussuunnitelma tai jolla sijaitsee kokonaishenkilömäärältään yli 1500 henkilön puolustusvoimien pysyvässä käytössä oleva alue taikka jolla sijaitsee lentoasema, jolle on reitti- tai tilausliikennettä, on kuitenkin 1.

Tarkistettaessa hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain 34 §:n 2 momentin mukaisesti hyvinvointialueiden vuoden 2023 koko maan valtion rahoituksen tasoa kuntien vuoden 2022 Valtiokonttorille toimittamien palvelukohtaisten tilinpäätöstietojen mukaisista sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen lakisääteisten tehtävien kustannuksista vähennetään kuntien takautuvat palkkaharmonisaatiokustannukset, noudattaen mitä kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (618/2021) 57 §:n 3 momentissa ja mainitun pykälän 6 momentin nojalla säädetään.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2023.

Asetuksen 3 §:ää sovelletaan kuitenkin vasta 1 päivästä tammikuuta 2026.