Soveltamisala

Tässä asetuksessa säädetään jäsenvaltioiden yhteisen maatalouspolitiikan nojalla laadittavien, Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) rahoitettavien strategiasuunnitelmien (YMP:n strategiasuunnitelmat) tukea koskevista säännöistä sekä asetusten (EU) N:o 1305/2013 ja (EU) N:o 1307/2013 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/2115, jäljempänä suunnitelma-asetus , 12 ja 13 artiklassa sekä liitteessä III tarkoitetuista hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista.

Tätä asetusta sovelletaan myönnettäessä

suunnitelma-asetuksen III osaston II luvussa tarkoitettuja suoria tukia;

suunnitelma-asetuksen 70 ja 71 artiklassa tarkoitettuja tukia;

maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001) 6 §:n 2 kohdassa tarkoitettua kasvintuotannon tukea.

Tätä asetusta sovelletaan vain puihin, jotka ovat vähintään neljä metriä korkeita yksi- tai monirunkoisia, monivuotisia, ikivihreitä tai lehtensä pudottavia puuvartisia kasveja tai latvuksellisia puumaisia pensaita, joiden runko ja haarat kasvavat pystyyn tai yläviistoon ja joiden puumaiset varret kasvavat paksuutta ja pituutta. Tätä asetusta sovelletaan myös alle neljä metriä korkeisiin katajiin.

Tätä asetusta sovelletaan Ahvenanmaan maakunnassa myönnettäessä 1 §:ssä tarkoitettuja tukia, jos asia kuuluu Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) nojalla valtakunnan lainsäädäntövaltaan.

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

turvemaalla maata, jonka muokkauskerroksen orgaanisen aineksen pitoisuus on vähintään 40 prosenttia;

vesistöllä vesilain (587/2011) 1 luvun 3 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua vesistöä ja Ahvenanmaan maakunnan vesilain (Ålands författningssamling 1996:61) 3 §:n 1 momentin 30 kohdassa tarkoitettua vesistöä sekä viljelylohkojen tunnistusjärjestelmän (LPIS) Vesistöt-karttatasossa olevaa uomaverkostomallia;

nurmikasvilla heinäkasveja ja muita nurmirehukasveja, joihin kuuluvat sellaiset heinä- ja nurmirehukasvilajit, joita Suomessa esiintyy perinteisesti luonnonlaitumilla tai nurmi-, laidun- tai niittysiemenseoksissa, ei kuitenkaan järviruokoa;

kesannolla tuotantoon käyttämätöntä maatalousmaata, joka on viher-, sänki- tai avokesantoa;

viherkesannolla yksi- tai monivuotisilla riista-, maisema-, pölyttäjähyönteis-, niitty- tai nurmikasveilla tai näiden kasvien siemenseoksilla, ei kuitenkaan yksinomaan viljalla, muilla palkokasveilla kuin apilalla ja mesikällä tai öljykasveilla tai näiden kasvien siemenseoksilla, kylvettyä maatalousmaata;

sänkikesannolla maatalousmaata, joka on edellisen kasvukauden viljan, tattarin, kvinoan, öljykasvien, kuitukasvien, palkokasvien tai siemenmausteiden sängen peittämää ja muokkaamatonta;

avokesannolla muuta kesantoa kuin viher- tai sänkikesantoa, joka on ilman viljelykasvia vain tilapäisten maatalousmaan viljelykuntoa parantavien toimien tai tuenhakijasta riippumattomien yhdyskuntateknisten töiden vuoksi;

peruslohkolla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/2116 täydentämisestä yhteisen maatalouspolitiikan yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän sekä ehdollisuuden hallinnollisten seuraamusten soveltamisen ja laskennan osalta annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2022/1172 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua viitelohkoa;

peltolohkorekisterillä yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta sekä asetuksen (EU) N:o 1306/2013 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/2116 68 artiklassa tarkoitettua viljelylohkojen tunnistusjärjestelmää;

kasvulohkolla peltolohkorekisterissä sijainniltaan ja tukikelpoiselta enimmäisalaltaan rajattuun yhteen peruslohkoon kuuluvaa yhtenäistä maatalousmaahan tai muuhun alaan kuuluvaa aluetta, jossa viljellään yhtä kasvilajia, kasvilajiketta tai useamman kasvilajin seosta, jota kesannoidaan tai joka on erityiskäytössä maataloustoiminnalle tai muulle alalle asetettujen vaatimusten mukaisesti;

välikasvilla satokasvin jälkeen samana vuonna kylvettävää toissijaista kasvia, joka on eri kasvi kuin satokasvi ja joka muodostaa kasvuston.

Vuoden 2022 jälkeen maatalousmaaksi muusta käytöstä raivaamalla tai muilla keinoin otetulla turvemaalla sekä aiemmin turvetuotannossa olleilla aloilla on oltava pysyvästi nurmikasvusto. Nurmikasvusto on kylvettävä viimeistään 30 päivänä kesäkuuta. Edellä tarkoitettuja aloja ei saa kyntää. Nurmikasvuston saa uusia vain suorakylvönä tai kevennetyllä muokkauksella niin, että uusi kasvusto kylvetään välittömästi aiemman kasvuston muokkauksen jälkeen.

Edellä 1 momentissa säädetty vaatimus pysyvästä nurmikasvustosta ei koske

aloja, jotka ovat viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2022 viljelykelpoisia siten, että peruskunnostustoimenpiteet on tehty ja alaa voidaan viljellä tavanomaisen sadon tuottamiseksi;

viljelytoimia hankaloittavien esteiden poistosta tai peruslohkon rajojen muutoksista syntyviä aloja, jotka parantavat peruslohkon muotoa ja jotka peltolohkojen digitoinnista vastaava viranomainen hyväksyy peltolohkorekisterin päivityksen yhteydessä;

tilusjärjestelyn perusteella tuenhakijan hallintaan tulleita uusia maatalousmaa-aloja.

Edellä 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetun alan on rajauduttava peltolohkorekisterissä jo olevaan peruslohkoon sekä oltava kooltaan alle 0,5 hehtaaria ja enintään 5 prosenttia peruslohkosta.

Tilusjärjestelyllä tarkoitetaan

kiinteistönmuodostamislain (554/1995) 9 luvun mukaista uusjakoa;

kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain (603/1977) 23 §:n mukaista tilusjärjestelyä;

liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain (503/2005) 63 §:n mukaista tilusjärjestelyä;

yksityistielain (560/2018) 75 §:n mukaista tilusjärjestelyä;

vesistöhankkeiden johdosta suoritettavista tilusjärjestelyistä annetun lain (451/1988) 2 §:n mukaista tilusjärjestelyä;

ratalain (110/2007) 53 §:n mukaista tilusjärjestelyä.

4 momenttia sovelletaan 1.1.2025 alkaen.

Turvemaa-alalta, joka on maatalousmaata, ei saa ottaa maa-ainesta eikä turvemaa-alaa tai sillä olevaa kasvustoa saa polttaa. Maatalousmaata olevalle turvemaa-alalle ei saa kaivaa uusia avo-ojia, ellei uuden avo-ojan kaivuu liity rakennettavan kosteikon perustamiseen tai useita maanomistajia koskevaan peruskuivatus- tai tilusjärjestelyhankkeeseen.

5 momenttia sovelletaan 1.1.2025 alkaen.

Muulla kuin 1 momentissa tarkoitetulla maatalousmaata olevalla turvemaa-alalla olevan pysyvän nurmen saa kyntää kerran neljässä vuodessa.

Mitä 4 §:n 1–4 momentissa säädetään turvemaasta, koskee myös muuta maa-alaa, joka on otettu vuoden 2022 jälkeen maatalousmaaksi muusta käytöstä raivaamalla tai muilla keinoilla.

Viljojen, tattarin, kvinoan, öljykasvien, kuitukasvien, palkokasvien ja siemenmausteiden sänkeä ei saa polttaa.

Vesistöjen varrella sijaitsevalla maatalousmaan peruslohkon vesistöön rajoittuvalla lohkon rajalla on oltava muokkaamaton kasvipeitteinen vähintään kolmen metrin levyinen suojakaista, jolla ei saa käyttää kasvinsuojeluaineita eikä lannoitteita. Kasvipeitteisyydellä tarkoitetaan tässä asetuksessa kylvettyjen nurmikasvien tai muiden kuin puuvartisten kasvien muodostamaa kasvillisuutta. Peruslohko ei rajoitu vesistöön, jos maatalousmaan ja vesistön välillä on muuta aluetta vähintään keskimäärin 10 metriä eikä vesi tulvankaan aikana nouse maatalousmaalle taikka maatalousmaa sijaitsee tulvapenkereen takana ja kuivatusvedet johdetaan pois pumppaamalla tai muulla vastaavalla tavalla.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tuenhakijan hakemuksesta tapauskohtaisesti antaa luvan suojakaistan kasvuston hävittämiseen vaikeissa rikkakasvitilanteissa pesäketorjuntana. Vaikealla rikkakasvitilanteella tarkoitetaan helposti leviävien rikkakasvien laajamittaista esiintymistä, hukkakauran sekä unionin kannalta merkityksellisten haitallisten vieraslajien luettelon hyväksymisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1143/2014 nojalla annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/1141 liitteessä, vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta annetun valtioneuvoston asetuksen (704/2019) liitteessä B tai vieraslajeista annetun Ahvenanmaan maakunta-asetuksen (Ålands författningssamling 2020:114) liitteessä B tarkoitettujen haitallisten vieraslajikasvien esiintymistä.

Jos suojakaistan kasvillisuus vaurioituu tai tuhoutuu talven aikana, 2 momentissa tarkoitettua rikkakasvien pesäketorjuntaa tehtäessä, vesistön kunnostustyön yhteydessä tai muulla vastaavalla tavalla, nurmikasvit on kylvettävä suojakaistalle heti olosuhteiden salliessa. Suojakaistalla tehtävistä toimista on merkittävä tieto lohkokohtaisiin muistiinpanoihin.

Vesistöjen varrella sijaitsevalla maatalousmaan lohkolla tai lohkon osalla, jonka kaltevuus on vesistöön päin Manner-Suomessa vähintään 15 prosenttia ja Ahvenanmaalla vähintään 10 prosenttia, on oltava 7 §:ssä tarkoitettu suojakaista, jolla on noudatettava mainitussa pykälässä säädettyjä ehtoja.

Tuenhakijan hallinnassa tukihakemuksen viimeisenä jättöpäivänä olevasta pellon ja pysyvien kasvien yhteenlasketusta alasta vähintään 33 prosenttia on oltava kasvipeitteistä 31 päivästä lokakuuta 15 päivään maaliskuuta. Kasvipeitteeksi hyväksytään

viljojen, tattarin, kvinoan, öljykasvien, kuitukasvien, palkokasvien ja siemenmausteiden sekä näiden seoskasvustojen korjaamattomat kasvustot ja sänki;

syyskylvöiset viljat, syyskylvöiset öljykasvit sekä muut syyskylvöiset kasvit;

nurmikasvit ja ruokohelpi, pois lukien pysyvät nurmet;

luonnonhoitonurmet ja viherlannoitusnurmet;

kumina;

mansikka;

pysyvät puutarhakasvit, joiden riviväleissä on kasvusto;

kerääjäkasvit ja välikasvit;

maanparannus- ja saneerauskasvit;

monimuotoisuuskasvit;

viherkesannot;

nurmikasvien ja 1 kohdassa tarkoitettujen viljelykasvien alat, jotka on muokattu kevennetysti, jos muokkaus tehdään kultivaattorilla, lautasäkeellä, joustopiikkiäkeellä, lapiorullaäkeellä tai rullailmastimella kerran ajaen;

muokkaamattomat alat, joiden pinnalla on sadonkorjuusta jäänyttä kasvijätettä kaalikasveista, salaateista ja salaattisikureista, kurkkukasveista, hernekasveista, sokerimaissista, sokerijuurikkaasta, juureksista porkkanaa lukuun ottamatta, piparjuuresta tai maa-artisokasta;

eräistä maaseudun kehittämisen korvauksista annetun lain (1333/2022) 5 §:ssä tarkoitettuun ympäristösitoumukseen sisältyvä suojavyöhyke tai turvepeltojen nurmi.

Kerääjäkasvilla tarkoitetaan tässä asetuksessa kasvustoa, joka suojaa maata lisäämällä kasvipeitteisyyttä ja yksivuotisen varsinaisen viljelykasvin aluskasvina tai sadonkorjuun jälkeen kylvettynä käyttää viljelykasvilta käyttämättä jääviä ja viljelykasvin tähteistä tai maasta vapautuvia ravinteita.

Tuenhakijan on ilmoitettava alat, jotka hän säilyttää kasvipeitteisenä 1 momentissa mainitun ajan. Tuenhakijan on ilmoituksessaan yksilöitävä, mitä 1 momentissa tarkoitetuista aloista ilmoitettavat alat ovat.

Nurmikasvien sängen ja 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun sängen saa tuhota kemiallisesti.

Kesantojen on pääsääntöisesti oltava viher- tai sänkikesantoa 30 päivästä kesäkuuta 31 päivään elokuuta. Jos poikkeukselliset sääolosuhteet estävät kylvämisen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta, kylvö on tehtävä heti olosuhteiden salliessa. Poikkeuksellisena sääolosuhteena pidetään tilannetta, jossa pitkään jatkuneiden runsaiden sateiden ja vähäisen haihdunnan vuoksi pellon märkyys on estänyt kylvämisen. Viherkesannon kasvuston kylvössä on käytettävä riittävää määrää siemeniä peittävän kasvuston aikaansaamiseksi.

Edellä 5 momentissa säädetystä poiketen, kasvulohko saa olla avokesantoa, jos

pellon viljelykuntoa parannetaan torjumalla vaikeasti hävitettäviä rikkakasveja;

tehdään lyhytaikaisia kunnostustoimenpiteitä;

kyseessä on yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta sekä asetuksen (EU) N:o 1306/2013 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/2116 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu ylivoimainen este tai poikkeuksellinen olosuhde; tai

poikkeamiseen on muu kuin 1-3 kohdassa tarkoitettu erityinen syy.

Lyhytaikaisia kunnostustoimenpiteitä ovat salaojitus, kalkitus, ojien kaivuu ja perkaus sekä muut vastaavat toimenpiteet. Kesantojen viher- tai sänkipeitevaatimuksesta voidaan poiketa vain siinä laajuudessa ja sen ajan kuin 6 momentissa tarkoitettu syy edellyttää.

Edellä 5 momentissa säädetystä saa poiketa, jos alalle kylvetään syksyllä kylvettäviä kasveja. Kesannon saa tällöin päättää ja muokata sekä kasvuston saa perustaa 1 päivästä elokuuta.

Kesantoa ei saa lannoittaa muussa kuin 8 momentissa tarkoitetussa tapauksessa. Kesannolla saa käyttää kasvinsuojeluaineita 1 päivästä syyskuuta. Jos avokesannolla torjutaan vaikeasti hävitettäviä rikkakasveja, siellä saa käyttää kasvinsuojeluaineita ennen 1 päivää syyskuuta. Jos on kyse 8 momentissa tarkoitetuista kesannolle syksyllä kylvettävistä kasveista, kasvinsuojeluaineita saa käyttää 1 päivästä elokuuta.

Tuenhakijan tukivuonna hallinnassa olevasta ja kyseisen vuoden tukihakemuksessa ilmoitetusta peltoalasta, joka on tuen hakua edeltävänä vuonna ollut yksivuotisen viljelykasvin viljelyssä, on 33 prosenttia oltava eri kasvia kuin edellisenä vuonna. Yksivuotiseksi viljelykasviksi luetaan

Suomessa viljeltävät eri kasvisukujen maataloustuotantoon tarkoitetut yksivuotiset kasvit;

ristikukkaiskasveihin ( Brassicaceae ), koisokasveihin ( Solanaceae ) tai kurkkukasveihin ( Cucurbitaceae ) kuuluvat yksivuotiset lajit.

Samaa yksivuotista viljelykasvia saa viljellä samalla alalla enintään kolme vuotta peräkkäin.

Yksivuotisia viljelykasveja, joita 1 momentissa tarkoitetut vaatimukset eivät koske, ovat suunnitelma-asetuksen liitteen III alaviitteessä 4 tarkoitettujen kasvien ja kesantomaan lisäksi peruna, porkkana, sokerijuurikas, keräkaalit, sipulit sekä puna- ja keltajuurikas.

Syyskylvöiset ja kevätkylvöiset kasvit, spelttivehnä sekä välikasvi luetaan eri viljelykasveiksi. Välikasvi on kylvettävä viimeistään 31 päivänä elokuuta ja säilytettävä 31 päivään lokakuuta. Seuraavilla seoskasvustoilla viljeltävät kasvit ovat eri viljelykasveja

öljykasvien ja viljan seoskasvustot;

valkuaiskasvien ja viljan seoskasvustot;

öljykasvien ja valkuaiskasvien seoskasvustot;

viljojen seoskasvustot;

valkuaiskasvien seoskasvustot;

öljykasvien seoskasvustot;

maanparannus- ja saneerauskasvien seoskasvustot;

monimuotoisuuskasvien riistakasvien seoskasvustot;

monimuotoisuuskasvien pölyttäjähyönteis- ja maisemakasvien seoskasvustot;

monimuotoisuuskasvien niittykasvien yksivuotiset seoskasvustot;

monimuotoisuuskasvien peltolintukasvien yksivuotiset seoskasvustot;

seoskasvustot, jossa eri kasvilajit sijaitsevat vierekkäin ja jokaista yksittäistä lajia on vähemmän kuin 0,05 hehtaarin alue.

Mitä tässä pykälässä säädetään ei koske suunnitelma-asetuksen liitteen III alaviitteen 4 a–4 c kohdassa tarkoitettuja tiloja.

Maatilan peltoalasta vähintään neljä prosenttia on oltava kesantoa, jolla ei saa tuottaa maataloustuotteita eikä lannoittaa tai käyttää kasvinsuojeluaineita kesantokaudella 1 päivästä tammikuuta 31 päivään elokuuta. Kesantoa saa käyttää laitumena ja sen kasvuston saa korjata 1 päivästä syyskuuta. Syyskylvöisten kasvien kylvöön liittyvät toimenpiteet ovat sallittuja 1 päivästä elokuuta.

Kesantolohkon vähimmäiskoko on 0,01 hehtaaria.

Suunnitelma-asetuksen liitteen III alaviitteessä 5 säädettyä poikkeusta ei sovelleta maatiloihin, jotka sijaitsevat maakunnista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (978/2019) tarkoitettujen Varsinais-Suomen, Uudenmaan tai Ahvenanmaan maakuntien alueilla. Maatila sijaitsee sen maakunnan alueella, jossa sen talouskeskus sijaitsee. Jos maatilalla ei ole talouskeskusta, maatilan katsotaan sijaitsevan siinä maakunnassa, jossa pääosa sen pelloista sijaitsee.

Edellä 1 momentissa säädetty vaatimus ei koske suunnitelma-asetuksen liitteen III alaviitteen 5 a–5 c kohdassa tarkoitettuja tiloja.

Puuryhmät ja yksittäiset puut, jotka on suojeltu luonnonsuojelulain (1096/1996) 29 §:n 1 momentin 9 kohdan tai luonnonsuojelusta annetun Ahvenanmaan maakunta-asetuksen (Ålands författningssamling 1998:113) 5 §:n 8 kohdan perusteella, on säilytettävä, jos ne kasvavat maatalousmaalla olevan peruslohkon sisällä, peruslohkon pientareella tai toisiinsa rajoittuvien peruslohkojen välisellä alueella enintään 0,2 hehtaarin alalla. Lisäksi luonnonsuojelulain 23 §:ssä tai luonnonsuojelusta annetun Ahvenanmaan maakuntalain (Ålands författningssamling 1998:82) 6 §:ssä tarkoitetut enintään 0,2 hehtaarin suuruiset luonnonmuistomerkit on säilytettävä, jos ne ovat peruslohkon sisällä, peruslohkon pientareella tai toisiinsa rajoittuvien peruslohkojen välisellä alueella.

Maatalousmaalla olevia puita ei saa kaataa eikä leikata 1 päivästä toukokuuta 31 päivään heinäkuuta. Edellä säädetty kielto ei koske pysyvien kasvien alaa eikä alaa, joka kuuluu eräistä maaseudun kehittämisen korvauksista annetun lain 5 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuun ympäristösopimukseen.

Hukkakauran saastuttamalla maatalousmaalla on huolehdittava hukkakauran torjunnasta joko kemiallisesti, mekaanisesti, kitkemällä tai muilla toimenpiteillä hukkakauran torjunnasta annetun lain (185/2002) tai hukkakauran torjunnasta annetun Ahvenanmaan maakuntalain (Ålands författningssamling 1977:68) mukaisesti.

Kaukasianjättiputki ( Heracleum mantegazzianum ), persianjättiputki ( Heracleum persicum ) ja armenianjättiputki ( Heracleum sosnowskyi ) on torjuttava maatalousmaalla viimeistään kukintavaiheessa joko kemiallisesti, mekaanisesti, kitkemällä tai muilla toimenpiteillä.

Natura 2000 -alueella sijaitsevat pysyvät nurmet on säilytettävä eikä niitä saa kyntää. Pysyvien nurmien kasvuston saa uudistaa vain erityisestä syystä. Uudistamisesta ja sen toteutustavasta on ilmoitettava kirjallisesti kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle ennen uudistamisen aloittamista.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2023. Sen 4 §:n 4 ja 5 momenttia sovelletaan kuitenkin vasta 1 päivästä tammikuuta 2025. Sen 10 ja 11 §:ää sovelletaan kuitenkin vasta 1 päivästä tammikuuta 2024.

Edellä 10 §:n 2 momentissa tarkoitetun usean vuoden viljelykierron on toteuduttava ensimmäisen kerran vuonna 2025.