Soveltamisala

Tätä asetusta sovelletaan alueiden kehittämisen ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan hankkeiden rahoittamisesta annetussa laissa (757/2021) , jäljempänä rahoituslaki , tarkoitettuihin tukiin, jollei muualla toisin säädetä.

Poiketen siitä, mitä 1 momentissa säädetään, 2 lukua ei sovelleta Interreg-ohjelmien ja Interreg-ulkorajaohjelmien kansalliseen vastinrahoitukseen.

Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman varoista rahoitettaviin hankkeisiin sovelletaan tämän asetuksen lisäksi Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan rahastoista rahoitettavien kustannusten tukikelpoisuudesta annettua valtioneuvoston asetusta (866/2021) , jäljempänä tukikelpoisuusasetus .

Tuen saajan on toimivaltaisen viranomaisen vaatiessa osoitettava, että hanketta koskevaa työtä tekevällä henkilöllä on hankkeen toteuttamisen kannalta tarvittava koulutus tai osaaminen.

Tuen saajan on nimettävä hankkeelle vastuuhenkilö, joka vastaa hankkeen toteuttamisen kokonaisuudesta.

Kehittämishankkeessa tuen määrä on enintään 80 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista, jollei tästä poikkeamiseen ole erityistä syytä.

Investointihankkeessa ja kehittämishankkeeseen sisältyvässä investoinnissa tuen määrä on enintään 70 prosenttia investoinnin hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista.

Tuen enimmäismäärästä vähävaraisten aineellisen avun hankkeissa säädetään rahoituslain 17 §:n 2 momentissa.

Maakunnan liitto voi myöntää rahoituslain 9 §:n 1 momentin 1 kohdan a alakohdan mukaista alueellista kehittämistukea

alueen elinkeinotoiminnan kehittämistä koskeviin hankkeisiin;

kuntien välisen elinkeinopoliittisen yhteistyön edistämistä koskeviin kehittämishankkeisiin;

muihin kehittämishankkeisiin alueen kehittämistavoitteiden toteuttamiseksi;

Suomen ja muiden maiden välisiin elinkeinopoliittisiin ja muihin alueellista kehitystä edistäviin yhteistyöhankkeisiin;

hankkeiden, ohjelmien ja yhteistyösopimusten hallinnointiin sekä alueiden kehittämiseen osallistuvien toimijoiden väliseen yhteistyöhön.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuun alueellisen kehittämistuen hankkeeseen sisältyvän investoinnin on oltava välttämätön kehittämishankkeen toteuttamiselle ja sen kustannusten enimmäismäärä voi olla enintään puolet hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista.

Maakunnan liitto ei voi myöntää tukea yksittäiselle yritykselle sen oman liiketoiminnan kehittämiseen.

Maakunnan liitto, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä työ- ja elinkeinoministeriö voivat rahoituslaissa säädetyn toimivaltansa mukaisesti myöntää tukea seuraaviin kehittämishankkeesta aiheutuviin kohtuullisiin ja hankkeen toteuttamisen kannalta tarpeellisiin hyväksyttäviin kustannuksiin

palkkakustannukset ja niihin liittyvät lakiin taikka virka- tai työehtosopimukseen perustuvat kustannukset;

matkakustannukset;

ostopalvelujen hankintakustannukset;

muut kuin 1–3 kohdassa tarkoitetut kehittämishankkeen toteuttamisesta välittömästi aiheutuvat eritellyt kustannukset;

välilliset kustannukset.

Maakunnan liitto ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voivat rahoituslaissa säädetyn toimivaltansa mukaisesti myöntää tukea investointihankkeesta tai kehittämishankkeen sisältämästä investoinnista aiheutuviin seuraaviin kohtuullisiin ja hankkeen toteuttamisen kannalta tarpeellisiin hyväksyttäviin kustannuksiin

rakennuksen, rakennelman tai rakenteen rakentamisessa, korjaamisessa tai laajentamisessa tarvittavien aineiden ja tarvikkeiden hankkimisesta aiheutuvat kustannukset sekä rakennuksiin tai rakenteisiin kiinteästi liittyvien laitteiden hankinnasta aiheutuvat kustannukset sekä urakkakustannukset;

koneen, laitteen tai aineettoman oikeuden hankinnasta aiheutuvat kustannukset;

tietoverkkojen tai vastaavien verkkojen suunnittelusta, rakentamisesta ja laitehankinnoista sekä verkkojen rakentamiseksi ja käyttämiseksi välttämättömien käyttöoikeuksien hankinnasta aiheutuvat kustannukset.

Ruokaviraston rahoittamien rahoituslain 15 §:ssä tarkoitettujen vähävaraisten aineellisen avun hankkeiden hyväksyttävistä kustannuksista säädetään tukikelpoisuusasetuksessa.

Tukihakemukseen on sisällytettävä ainakin

tiedot hakijasta ja hakijan organisaatiosta sekä hankkeen yhteyshenkilöistä;

hankkeen nimi, kuvaus hankkeesta ja hankkeen toteuttamisaika;

hankkeen toteuttamiseen osallistuvat tahot, eri tahojen vastuu hankkeen toteuttamisessa ja rahoittamisessa sekä näihin liittyvät tarpeelliset sopimusjärjestelyt;

perustelut sille, miksi hanke on tarpeen ja kuvaus hankkeen tavoitteista;

kuvaus hankkeen suunnitelluista toimenpiteistä, tavoiteltavista tuloksista ja vaikutuksista;

hankkeen kustannusarvio;

hankkeen rahoitussuunnitelma;

kuvaus hankkeen tulosten hyödyntämisestä ja niistä tiedottamisesta;

selvitys siitä, miten hankkeen valmistelussa on otettu huomioon hankkeen kannalta merkityksellisten muiden hankkeiden tulokset;

selvitys hankkeeseen saadusta tai haetusta muusta rahoituksesta;

kuvaus siitä, miten hakemuksen kohteena olevan toiminnan jatkuvuudesta huolehditaan hankkeen päättymisen jälkeen, jollei jatkuvuudesta huolehtiminen ole toiminnan luonteen vuoksi tarpeetonta;

muut kuin 1–11 kohdassa tarkoitetut rahoittavan viranomaisen edellyttämät tuen hakemiseen liittyvät tarpeelliset tiedot.

Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, muun tuen hakijan kuin julkisoikeudellisen yhteisön on rahoittavan viranomaisen pyynnöstä annettava tarpeelliset selvitykset hakijan taloudellisesta asemasta, jollei rahoittava viranomainen saa tietoja suoraan teknisen rajapinnan avulla tai muuten sähköisesti luotettavalla tavalla.

Sen lisäksi, mitä valtionavustuslain (688/2001) 11 §:ssä säädetään

tukipäätöksestä on käytävä ilmi hanke, johon tuki myönnetään ja hankkeen toteuttamisaika;

tukipäätöksestä on käytävä ilmi hyväksyttyjen kustannusten jakautuminen eri kustannuslajeihin, ellei se ole ilmeisen tarpeetonta;

vähämerkityksisenä tukena myönnettävä tuki on kohdennettava tukipäätöksessä erikseen kullekin tuen saajalle ja hankkeeseen hyödynsaajana osallistuvalle taloudellista toimintaa harjoittavalle yksikölle;

tukipäätöksestä on käytävä ilmi tuen maksamisessa noudatettava menettely;

tukipäätökseen on otettava ehdot hankinnoissa noudatettavasta menettelystä siltä osin kuin hankkeen kustannukset korvataan tosiasiallisesti aiheutuneisiin ja maksettuihin tukikelpoisiin perustuen.

Tukipäätökseen voidaan ottaa ehto tuen maksamista koskevien hakemusten lukumäärästä ja asettaa tuen maksamisen hakemiselle määräaika. Tuen viimeisen erän maksamisen hakemista koskevasta määräajasta säädetään rahoituslain 28 §:ssä.

Tukipäätöksen muuttamista koskevaan hakemukseen on sisällytettävä 9 §:ssä tarkoitetut tiedot tarpeellisin osin.

Muutospäätökseen on otettava 10 §:ssä tarkoitetut tukipäätöksen ehdot tarpeellisin osin.

Muutospäätöksestä on käytävä ilmi, miltä osin hanke muuttuu muutospäätöstä edeltävään tukipäätökseen nähden ja mistä päivästä alkaen muuttuneesta hankkeesta johtuvat kustannukset ovat tukikelpoisia.

Tuen saajan on pidettävä erillistä kirjanpitoa muista kuin tuen saajan omarahoitusta koskevista rahoitusosuuksista ja hankkeen tuloista. Tuen saajan on pidettävä erillistä kirjanpitoa hankkeen kustannuksista siltä osin kuin tuki on myönnetty tosiasiallisesti aiheutuneisiin ja maksettuihin tukikelpoisiin kustannuksiin perustuen.

Jos hankkeen kirjanpito sisältyy tuen saajan kirjanpitolain (1336/1997) tai valtion talousarviosta annetun lain (423/1988) 2 luvun mukaiseen kirjanpitoon, tuen saajan on pidettävä hankkeesta erillistä hyvän kirjanpitotavan mukaista kirjanpitoa niin, että hankkeen kirjanpito on vaikeuksitta todettavissa ja erotettavissa muusta kirjanpidosta.

Ennakon määrä voi olla enintään 30 prosenttia myönnetyn tuen määrästä. Ennakkoa voidaan maksaa vain kerran.

Toimivaltaisen viranomaisen on kuitattava maksettu ennakko siten, että jokaisella tuen maksamista koskevalla päätöksellä vähennetään maksettavasta määrästä 30 prosenttia siihen saakka, kunnes ennakko on kokonaisuudessaan kuitattu. Jäljellä oleva osuus ennakosta on kuitenkin kuitattava viimeistään viimeisellä tuen maksamista koskevalla päätöksellä.

Maksettavasta määrästä voidaan tuen maksamista koskevassa päätöksessä vähentää 2 momentissa tarkoitettua suurempi osuus, jos tukipäätöksessä näin määrätään tai jos tuen saaja tuen maksamista koskevassa hakemuksessa sitä pyytää.

Tuen maksamista koskevassa hakemuksessa, ennakkoa koskevaa hakemusta lukuun ottamatta, on esitettävä selvitys hankkeen etenemisestä ja hankkeen toteutuneesta muusta kuin tuen saajan omarahoitusosuuteen kuuluvasta rahoituksesta. Tuen viimeisen erän maksamista koskevassa hakemuksessa on esitettävä hyväksyttävä selvitys hankkeen toteuttamisesta, saavutetuista tuloksista ja tuloista sekä tilintarkastuksesta, jos sitä on edellytetty hankkeen tukipäätöksessä.

Tuen maksamista koskevaan hakemukseen on liitettävä erittelyt hankkeesta aiheutuneista tukikelpoisista kustannuksista siltä osin kuin tuki on myönnetty tosiasiallisesti aiheutuneisiin ja maksettuihin tukikelpoisiin kustannuksiin perustuen. Erittelystä on käytävä ilmi kustannusten yhteys hankkeen kirjanpitoon.

Jos tuki on myönnetty yksinkertaistetun kustannusmallin mukaisena tukena, tuen maksamisen edellytykset on todennettava tuen maksamista koskevassa hakemuksessa tukipäätöksessä edellytetyllä tavalla.

Tuki maksetaan ennakkoa lukuun ottamatta tukipäätöksessä hyväksyttyyn kustannusmalliin perustuviin tuen maksamista koskevassa päätöksessä tukikelpoisiksi hyväksyttyihin kustannuksiin perustuen.

Tuen maksamisen edellytyksenä on, että tuen saaja on esittänyt tarvittavat selvitykset ja todentanut kustannukset tuen maksamista koskevassa hakemuksessa 15 §:ssä tarkoitetulla ja tukipäätöksessä edellytetyllä tavalla.

Maksettavan tuen määrää laskettaessa on hyväksyttävistä kustannuksista vähennettävä hankkeen toteuttamisaikana tuottamat ja viimeistään viimeisen tuen maksamista koskevan hakemuksen jättämiseen mennessä saadut tulot, jollei vähämerkityksistä tukea tai valtiontukea koskevasta lainsäädännöstä muuta johdu.

Ohjausryhmän tehtävänä on ohjata ja seurata hankesuunnitelman noudattamista ja toteuttamista, toteuttamisen etenemistä sekä hankkeen rahoituksen ja kustannusten toteutumista. Lisäksi ohjausryhmän tehtävänä on käsitellä hankkeen toteuttamista, sisältöä ja rahoitusta koskevat muutostarpeet ennen kuin niitä koskeva hakemus toimitetaan rahoittavalle viranomaiselle. Jos muutoshakemuksessa on kyse kiireellisestä muutoksesta, ohjausryhmän on käsiteltävä muutoshakemus muutoshakemuksen vireille tulon jälkeen.

Ohjausryhmän jäsenten ja pysyvien asiantuntijoiden lukumäärän ja asiantuntemuksen on vastattava hankkeen kokoa ja luonnetta.

Kansallisista alueiden kehittämisen varoista myönnettävää tukea voidaan hakea jatkuvasti. Rahoittava viranomainen voi päättää, että tuen hakemiselle asetetaan määräaika.

Rahoittavan viranomaisen on julkaistava hakuilmoitus kansallisista alueiden kehittämisen varoista myönnettävän tuen tarkoituksenmukaisessa laajuudessa siten, että se on tasapuolisesti hakijoiden saatavilla. Hakuilmoituksessa on asetettava tuen hakemiselle hakuaika tai, jos tukea voidaan hakea jatkuvasti, tämän on käytävä ilmi hakuilmoituksesta. Hakuilmoituksessa on kuvattava hankkeita koskeva valintamenettely ja valintaperusteet sekä tuen myöntämisen pääasialliset edellytykset ja ehdot.

Rahoittava viranomainen voi myöntää hankkeeseen tukea kansallista alueiden kehittämisen varoista enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan.

Rahoittava viranomainen tekee päätöksen kansallista alueiden kehittämisen varoista rahoitettavan hankkeen kustannusmalleista. Päätös tehdään hankkeen koko toteuttamisajaksi. Käytettäviin kustannusmalleihin sovelletaan tukikelpoisuusasetuksen 2 §:n 2 momenttia.

Hankkeen kustannusten tukikelpoisuuteen sovelletaan tukikelpoisuusasetuksen 3 §:n 1 momentin 2–4 kohtaa ja 2–4 momenttia.

Kansallisista alueiden kehittämisen varoista rahoitettavan hankkeen tuloihin sovelletaan tukikelpoisuusasetuksen 4 §:ää.

Rahoituslain 18 §:n 2 momentissa tarkoitettu rahaa edellyttämätön panostus voi kattaa enintään puolet kansallisista alueiden kehittämisen varoista rahoitettavan hankkeen omarahoituksesta tai sitä korvaavasta muusta rahoitusosuudesta. Tukipäätöksessä hyväksytään rahaa edellyttämättömän panostuksen enimmäismäärä. Tukipäätökseen on otettava ehdot, miten rahaa edellyttämätön panostus todennetaan.

Rahaa edellyttämättömän panostuksen on oltava perusteltua hankkeen sisällön tai hankkeelle asetettujen tavoitteiden kannalta.

Rahaa edellyttämättömän panostuksen arvo hyväksytään tukipäätöksessä. Vastikkeetta tehtävän työn arvona otetaan huomioon enintään vastaavasta työstä maksettava palkka ja palvelun tai tuotteen arvona enintään käypä arvo. Vastikkeetta tehtävän työn tekijän on oltava vähintään 15-vuotias.

Kansallisista alueiden kehittämisen varoista rahoitettavaan kertakorvauksena tuettavaan hankkeeseen sovelletaan tukikelpoisuusasetuksen 14 §:ää.

Kokonaisuudessaan julkisena hankintana toteutettaviin hankkeisiin ei tukea kuitenkaan myönnetä kertakorvauksena.

Hankkeelle kertakorvauksena myönnettävän tuen määrä voi olla enintään 100 000 euroa.

Kansallisista alueiden kehittämisen varoista rahoitettavan palkkakustannukset ja niihin liittyvät lakiin taikka virka- tai työehtosopimukseen perustuvat kustannukset voidaan korvata

tosiasiallisesti aiheutuneisiin ja maksettuihin tukikelpoisiin kustannuksiin perustuen; tai

soveltaen tukikelpoisuusasetuksen 5–7 §:ää.

Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetuissa tilanteissa sovelletaan palkkakustannusten tukikelpoisuuteen, mitä tukikelpoisuusasetuksen 5 §:n 1–3 momentissa säädetään.

Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetuissa tilanteissa sovelletaan tukikelpoisuusasetuksen 7 §:ssä tarkoitettuja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman hallintoviranomaisen vahvistamia prosenttiosuuksia myös kansallisista alueiden kehittämisen varoista rahoitettavissa hankkeissa.

Kansallisista alueiden kehittämisen varoista rahoitettavan hankkeen kustannuksiin sovelletaan, mitä tukikelpoisuusasetuksen

8–10 §:ssä säädetään prosenttimääräisistä korvauksista;

17–23 §:ssä säädetään eräistä tosiasiallisesti aiheutuneista kustannuksista;

24 §:n 1 ja 3–7 kohdassa säädetään tuen ulkopuolelle jäävistä kustannuksista.

Kansallisista alueiden kehittämisen varoista rahoitettavan hankkeen kustannuslajien välisiin muutoksiin sovelletaan tukikelpoisuusasetuksen 25 §:ää.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei sovelleta 23 §:ssä ja tukikelpoisuusasetuksen 8 §:n tarkoitetuilla kustannusmalleilla korvattaviin kustannuslajeihin.

Rahoituslain 38 §:ssä tarkoitetussa hakuilmoituksessa on kuvattava haussa käytettävissä olevat kustannusmallit ja tarvittaessa kustannusmalleihin sovellettava uusia hankkeita koskeva mukauttamismenettely.

Hankkeiden valintamenettelyssä välittävän toimielimen on

varmistettava, että hakemusten arviointiin osallistuvilla on tarvittava asiantuntemus ja että he ovat riippumattomia;

arvioitava kaikki hakemukset Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahasto plussaa, koheesiorahastoa, oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa ja Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä ja varainhoitosäännöistä sekä turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoa, sisäisen turvallisuuden rahastoa ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälinettä koskevista varainhoitosäännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1060, jäljempänä yleisasetus , 73 artiklassa tarkoitettujen seurantakomitean hyväksymien ja hallintoviranomaisen vahvistamien yleisten valintaperusteiden mukaisesti;

huolehdittava siitä, että kaikki yleiset valintaperusteet täyttävät hakemukset pisteytetään seurantakomitean hyväksymien ja hallintoviranomaisen vahvistamien erityistavoitekohtaisten erityisten valintaperusteiden mukaisesti;

asetettava hakemukset pisteytyksen perusteella etusijajärjestykseen;

tallennettava hakemusten arviointia koskevat tiedot rahoituslain 50 §:ssä tarkoitettuun tietojärjestelmään.

Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman varoista myönnetty tuki on maksettava tuen saajalle yleisasetuksen 74 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun 80 päivän määräajan kuluessa tuen maksamista koskevan hakemuksen vireille tulosta. Välittävä toimielin voi keskeyttää mainitun määräajan kulumisen, jos tuen saaja ei ole toimittanut riittäviä ja asianmukaisia tietoja tuen maksamisen ratkaisemiseksi.

Rahoituslain 25 §:n 2 momentissa tarkoitetusta tuen saajan selvityksestä on käytävä ilmi, miten hankkeelle asetetut tavoitteet on toteutettu, sisältäen indikaattoritiedot. Lisäksi selvityksestä on käytävä ilmi muut tukipäätöksessä tuen saajalta edellytetyt tiedot.

Ryhmähankkeen kunkin hakijan tukihakemuksen vireille saattamisesta vastaa ryhmähankkeen päätoteuttaja. Tukihakemukset tulevat vireille samanaikaisesti.

Ryhmähankkeen kunkin tuen saajan tukipäätöksestä on käytävä ilmi kaikki ryhmähankkeen tuen saajat.

Kukin ryhmähankkeen tuen saaja voi tehdä muutoshakemuksen vain sitä koskevaan tukipäätökseen. Ryhmähankkeen kunkin tuen saajan muutoshakemuksen vireille saattamisesta vastaa ryhmähankkeen päätoteuttaja.

Kukin ryhmähankkeen tuen saaja tekee tuen maksamista koskevan hakemuksen oman hankkeensa osalta. Ryhmähankkeen kunkin tuen saajan tuen maksamista koskevan hakemuksen vireille saattamisesta vastaa ryhmähankkeen päätoteuttaja.

Sen lisäksi mitä 9 §:ssä säädetään, Interreg-ohjelman kansallisen vastinrahoituksen tukihakemuksen liitteenä on toimitettava hallintoviranomaisen hyväksymä hankesuunnitelma ja Euroopan aluekehitysrahastosta ja ulkoisista rahoitusvälineistä tuettavaa Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitetta (Interreg) koskevista erityissäännöksistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1059 22 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu asiakirja.

Toimivaltaisen maakunnan liiton on julkaistava hakuilmoitus Interreg-ohjelman kansallisen vastinrahoituksen hakemisesta tarkoituksenmukaisessa laajuudessa siten, että se on tasapuolisesti hakijoiden saatavilla. Hakuilmoituksessa on kuvattava kansallisen vastinrahoituksen myöntämisen pääasialliset edellytykset ja ehdot.

Rahoituslain 62 §:ssä tarkoitettuun sopimukseen on otettava tiedot sopimusosapuolista. Lisäksi sopimukseen on otettava tarvittavat ehdot, joilla sopimusosapuolet varmistavat, että Interreg-ohjelman kansallista vastinrahoitusta käytetään tukipäätöksen mukaisesti. Kaikkien sopimusosapuolten on allekirjoitettava sopimus ja sopimus on toimitettava toimivaltaiselle maakunnan liitolle.

Jos tuen saajien on muutettava sopimusta, muutettu sopimus on toimitettava välittömästi toimivaltaiselle maakunnan liitolle.

Sen lisäksi mitä 10 §:ssä säädetään, Interreg-ohjelman kansallisen vastinrahoituksen tukipäätös on tehtävä kahden kuukauden kuluessa tukihakemuksen saapumisesta.

Interreg-ohjelman kansallista vastinrahoitusta myönnetään 70 prosenttia hankkeen suomalaisten tuen saajien muusta kuin Euroopan unionin rahoitusosuudesta valtion talousarvioon otettujen määrärahojen puitteissa.

Interreg-ohjelmien hankkeille ei myönnetä kansallista vastinrahoitusta alle 4 900 euroa hanketta kohden. Interreg-ohjelmien hankkeille ei myönnetä kansallista vastinrahoitusta yli 200 000 euroa hanketta kohden.

Sen lisäksi mitä 15 §:n 2 momentissa säädetään, Interreg-ohjelman kansallisen vastinrahoituksen maksamista koskevan hakemuksen liitteenä on toimitettava hallintoviranomaiselle toimitettu tuen maksamista koskeva hakemus sekä hallinnollisen tarkastuksen valvontaraportit suomalaisten tuen saajien osalta.

Sen lisäksi mitä 16 §:ssä säädetään, Interreg-ohjelman ja Interreg-ulkorajaohjelman kansallisen vastinrahoituksen maksamisen edellytyksenä on, että hallintoviranomainen on tehnyt päätöksen tai antanut muun selvityksen hankkeen Euroopan unionin rahoitusosuuden maksamisesta.

Interreg-ohjelman kansallisen vastinrahoituksen maksamisen edellytyksenä on lisäksi, että tuen saaja on toimittanut 1 momentissa tarkoitetun hallintoviranomaisen tekemän päätöksen tai muun selvityksen toimivaltaiselle maakunnan liitolle.

Poiketen siitä, mitä 14 §:n 2 ja 3 momentissa säädetään, Interreg-ulkorajaohjelman hallintoviranomaisen myöntämä kansallisen vastinrahoituksen ennakko kuitataan Interreg-ulkorajaohjelman hankkeen tukipäätöksessä edellytetyllä tavalla.

Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä lokakuuta 2021.