Perusopetuksen jälkeisen koulutuksen yhteishaun soveltamisala

Perusopetuksen jälkeisen koulutuksen yhteishakua ( yhteishaku ) sovelletaan otettaessa opiskelijoita

ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (531/2017) tarkoitettuun ammatilliseen perustutkintokoulutukseen;

lukiolaissa (714/2018) tarkoitettuun nuorille tarkoitetun oppimäärän mukaiseen lukiokoulutukseen;

tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetussa laissa (1215/2020) tarkoitettuun tutkintokoulutukseen valmentavaan koulutukseen;

ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 7 §:ssä tarkoitettuun työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaan koulutukseen;

vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) 7 a luvussa tarkoitettuun oppivelvollisille suunnattuun koulutukseen.

Yhteishakua ei sovelleta otettaessa opiskelijoita

oppisopimuskoulutuksena järjestettävään ammatilliseen perustutkintokoulutukseen;

vieraskieliseen ammatilliseen perustutkintokoulutukseen;

urheilijoille suunnattuun ammatilliseen perustutkintokoulutukseen;

ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 23 §:n 3 momentissa tarkoitettuun työvoimakoulutukseen;

ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 9 §:ssä tarkoitettuun henkilöstökoulutukseen;

Helsingin Saksalaiseen kouluun, International School of Helsinki -nimiseen kouluun ja Helsingin eurooppalaiseen kouluun.

Henkilö ei voi hakeutua yhteishaussa, jos hän on perusopetuksen jälkeen suorittanut ammatillisen tutkinnon, lukion oppimäärän tai korkeakoulututkinnon. Koulutukseen hakeutumisesta jatkuvan haun kautta säädetään ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 37 §:n 2 momentissa, lukiolain 19 §:n 3 momentissa, tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetun lain 9 §:n 4 momentissa ja vapaasta sivistystyöstä annetun lain 25 e §:n 2 momentissa.

Edellä 1 §:n 1 ja 3 kohdassa tarkoitetussa koulutuksessa hakukohteena voi olla ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 65 §:ssä tarkoitetun vaativan erityisen tuen tehtävän perusteella järjestettävä koulutus.

Yhteishaku toteutetaan valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annetun lain (884/2017) 17 §:n 2 momentissa tarkoitetun ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen ja muun perusopetuksen jälkeisen koulutuksen hakurekisterin avulla.

Opetus- ja kulttuuriministeriö päättää yhteishaun aikatauluista Opetushallituksen esityksen perusteella.

Opetushallitus vastaa yhteishaun valtakunnallisesta toteuttamisesta sekä hakemusten vastaanottamisesta, käsittelemisestä ja säilyttämisestä. Opetushallitus määrää hakurekisterin ylläpitoon liittyvästä tarkemmasta aikataulusta.

Opetushallituksen tehtävänä on lisäksi tuottaa yhteistyössä koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten ylläpitäjien kanssa tietoa, joka edistää opiskelupaikkaa vaille jääneiden hakeutumista koulutukseen.

Koulutuksen järjestäjän sekä oppilaitoksen ylläpitäjän tulee tallentaa hakurekisteriin

tiedot yhteishaussa mukana olevasta koulutustarjonnasta;

opiskelijaksi ottamisen perusteet siltä osin kuin niistä päättää koulutuksen järjestäjä tai oppilaitoksen ylläpitäjä;

muut kuin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut opiskelijaksi ottamisessa tarvittavat tiedot.

Haettaessa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 65 §:ssä tarkoitettuun vaativan erityisen tuen tehtävän perusteella järjestettävään ammatilliseen koulutukseen tai tämän asetuksen 1 §:n 3–5 kohdassa tarkoitettuun koulutukseen tulee koulutuksen järjestäjän tai oppilaitoksen ylläpitäjän tallentaa hakurekisteriin lisäksi tiedot valintajärjestyksessä valittavaksi esitettävistä ja varasijalla olevista sekä tiedot hylätyistä hakijoista.

Hakemus ja sen liitteet tulee toimittaa Opetushallitukselle sähköisen hakujärjestelmän kautta tai paperisena. Hakemuksen liitteet toimitetaan kuitenkin paperisena suoraan koulutuksen järjestäjälle, jos hakija hakeutuu ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 65 §:ssä tarkoitettuun vaativana erityisenä tukena järjestettävään koulutukseen.

Yhteishaussa mukana olevaan koulutukseen haetaan yhdellä hakemuksella, jossa hakija voi esittää haluamassaan järjestyksessä enintään seitsemän hakutoivetta. Hakutoiveita ja niiden järjestystä ei voi muuttaa hakuajan päätyttyä.

Opetushallitus tuottaa hakurekisterin avulla koulutuksen järjestäjälle tai oppilaitoksen ylläpitäjälle esityksen opiskelijaksi otettavista sekä varasijalla olevista hakijoista. Hakija esitetään valittavaksi ylimpään hakutoiveeseen, johon hänen valintamenestyksensä riittää.

Hakijat valitaan koulutukseen varasijalta valintapisteiden mukaisessa järjestyksessä. Hakija voidaan valita varasijalta hakukohteeseen, joka edeltää hakutoivejärjestyksessä sitä hakukohdetta, johon hakija on esitetty valittavaksi. Jos hakija ottaa vastaan opiskelupaikan varasijalta, hän voi samalla ilmoittaa peruvansa aikaisemmin vastaanotetun opiskelupaikan.

Koulutuksen järjestäjä tai oppilaitoksen ylläpitäjä tekee 10 §:ssä tarkoitetun valintaesityksen mukaisen päätöksen opiskelijaksi ottamisesta. Tilanteista, joissa valitsematta jättämisestä voidaan ilmoittaa kirjeellä, säädetään ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 43 §:n 2 momentissa, lukiolain 20 §:n 3 momentissa, tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetun lain 10 §:n 2 momentissa ja vapaasta sivistystyöstä annetun lain 25 e §:n 4 momentissa.

Koulutuksen järjestäjän ja oppilaitoksen ylläpitäjän tulee viipymättä tallentaa hakurekisteriin tiedot yhteishaussa opiskelupaikan vastaanottaneista hakijoista.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2022.

Tällä asetuksella kumotaan ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen ja perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen hakumenettelystä annettu valtioneuvoston asetus (294/2014) .

Tätä asetusta sovelletaan ensimmäisen kerran otettaessa opiskelijoita 1 päivänä elokuuta 2022 tai sen jälkeen alkavaan koulutukseen. Ennen mainittua ajankohtaa alkavaan koulutukseen sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.