Opiskelijavuoteen kuuluvat päivät

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 32 b §:ssä tarkoitettuun opiskelijavuoteen kuuluviksi päiviksi ei lueta koulutuksen järjestäjän päättämää yhtäjaksoisesti vähintään neljä viikkoa kestävää lomajaksoa siltä osin kuin loma-aika ylittää neljä viikkoa.

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 32 b §:n 2 momentissa tarkoitettua opiskelupäiviä vastaavaa osuutta määriteltäessä säännönmukaiseen opiskeluviikkoon katsotaan kuuluvaksi viisi opiskelupäivää. Mainitussa momentissa tarkoitetuksi opiskelupäiväksi luetaan kuuluvaksi sellainen päivä, jonka aikana opiskelija osallistuu henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman tai ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017) 8 §:ssä tarkoitetussa koulutuksessa muutoin sovitun mukaisesti

koulutuksen järjestäjän eri oppimisympäristöissä järjestämään tavoitteelliseen ja ohjattuun opiskeluun; tai

työpaikalla järjestettävään koulutukseen, joka perustuu oppisopimukseen tai koulutussopimukseen.

Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 6 §:ssä tarkoitettuun tutkintorakenteeseen kuuluvat tutkinnot jaetaan kustannusryhmiin tutkinnon järjestämisestä aiheutuvien keskimääräisten kustannusten perusteella tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

Kustannusryhmien painokertoimet ovat

0,70 kustannusryhmä 1;

0,99 kustannusryhmä 2;

1,23 kustannusryhmä 3;

1,59 kustannusryhmä 4;

2,33 kustannusryhmä 5.

Ammatilliseen koulutukseen valmentavan koulutuksen sekä työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen painokerroin on 1,41. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 8 §:ssä tarkoitetun muun ammatillisen koulutuksen painokerroin on 0,86. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 63 §:ssä tarkoitettujen opiskeluvalmiuksia tukevien opintojen painokerroin on 1,41.

Tutkintokoulutuksen opiskelijavuoden kustannusryhmä määräytyy sen tutkinnon mukaisesti, jota opiskelija suorittaa.

Jos opiskelijan tavoitteena on suorittaa vain tutkinnon osa tai osia, tutkintokoulutuksen opiskelijavuoden kustannusryhmä määräytyy sen tutkinnon mukaisesti, johon tutkinnon osa tai osat tutkinnon perusteiden mukaisesti kuuluvat. Jos tutkinnon osat kuuluvat eri kustannusryhmiin tai tutkinnon osa voi tutkinnon perusteiden mukaisesti kuulua useaan tutkintoon, jotka kuuluvat eri kustannusryhmiin, tutkintokoulutuksen opiskelijavuosien kustannusryhmä määräytyy tutkinnon osien alimman kustannusryhmän mukaisesti, kuitenkin aina vähintään kustannusryhmän 2 mukaisesti.

Jos opiskelija suorittaa valmentavaa koulutusta, opiskelijavuoden painokerroin määräytyy 2 §:n 3 momentin mukaisesti.

Opiskelijavuosia painotetaan 2 §:n 3 momentissa säädetyllä opiskeluvalmiuksia tukevien opintojen painokertoimella siltä ajalta, kun opiskelija suorittaa pääasiassa opiskeluvalmiuksia tukevia opintoja. Kunkin opiskelijan osalta opiskelijavuosia voidaan painottaa edellä mainitulla perusteella kuitenkin enintään 0,5 opiskelijavuoden ajalta.

Tutkinnon osan kustannusryhmä määräytyy sen tutkinnon mukaisesti, johon tutkinnon osa tutkinnon perusteiden mukaisesti kuuluu. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 13 §:n 2 momentissa tarkoitetut yhteiset tutkinnon osat kuuluvat kuitenkin kustannusryhmään 1.

Jos tutkinnon osa voi tutkinnon perusteiden mukaisesti kuulua useaan tutkintoon, jotka kuuluvat eri kustannusryhmiin, tutkinnon osan kustannusryhmä määräytyy sen tutkinnon mukaisesti, jota opiskelija suorittaa. Jos opiskelijan tavoitteena on suorittaa vain tutkinnon osa tai osia, tässä momentissa tarkoitettu tutkinnon osa kuuluu kustannusryhmään 1.

Perusrahoituksessa ammatillisen perustutkintokoulutuksen painokerroin on 1,0 ja ammatti- ja erikoisammattitutkintokoulutuksen painokerroin 0,77.

Suoritusrahoituksessa ammatillisen perustutkinnon painokerroin on 1,0 ja ammatti- ja erikoisammattitutkinnon painokerroin 0,54.

Perusrahoituksessa oppisopimuskoulutuksena järjestettävän koulutuksen painokerroin on 1,0.

Opiskelijavuosia painotetaan korotuskertoimella 0,06 niiden päivien ajalta, kun opiskelija on oikeutettu oppivelvollisuuslain (1214/2020) 16 §:ssä tarkoitettuun maksuttomaan koulutukseen.

Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 64 §:ssä tarkoitetun erityisen tuen järjestämisen korotuskerroin on tutkintokoulutuksessa 0,50 ja valmentavassa koulutuksessa 0,64.

Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 65 §:ssä tarkoitetun vaativan erityisen tuen järjestämisen korotuskerroin on tutkintokoulutuksessa 1,67 ja valmentavassa koulutuksessa 1,41. Vaikeasti vammaisten opiskelijoiden osalta korotuskerroin on kuitenkin tutkintokoulutuksessa 3,38 ja valmentavassa koulutuksessa 3,27. Jos koulutuksen järjestäminen edellyttää, että opiskelijalla on henkilökohtainen koulunkäyntiavustaja, korotuskerroin on tutkintokoulutuksessa 7,57 ja valmentavassa koulutuksessa 7,81.

Opiskelijavuosia painotetaan 1 momentissa tarkoitetuilla korotuskertoimilla niiden päivien ajalta, kun opiskelijan ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 64 §:ssä tarkoitettu erityisen tuen antamista koskeva päätös on voimassa. Edellä 2 momentissa tarkoitetuilla korotuskertoimilla opiskelijavuosia painotetaan kaikkien opiskelijavuoteen kuuluvien päivien ajalta.

Tutkinto tai tutkinnon osa katsotaan erityistä tukea saaneen opiskelijan suorittamaksi, jos ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 64 §:ssä tarkoitettu erityisen tuen antamista koskeva päätös on voimassa tutkinnon tai tutkinnon osan suorittamispäivänä.

Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 103 §:ssä tarkoitetun majoituksen järjestämisen korotuskerroin on 0,31. Sisäoppilaitosmuotoisessa koulutuksessa korotuskerroin on kuitenkin 0,41 ja vaativan erityisen tuen yhteydessä järjestettävän majoituksen korotuskerroin 1,33.

Opiskelijavuosia painotetaan majoituksen järjestämisen korotuskertoimilla niiden päivien väliseltä ajalta, kun opiskelijan oikeus asua ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 103 §:ssä tarkoitetussa asuntolassa on voimassa.

Ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun henkilöstökoulutuksen vähennyskerroin on -0,71. Jos mainitun lain 8 §:ssä tarkoitettua koulutusta järjestetään henkilöstökoulutuksena, vähennyskerroin on kuitenkin -0,50.

Ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun työvoimakoulutuksen korotuskerroin on 0,25.

Jos ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettua koulutusta järjestetään vankilaopetuksena, korotuskerroin on 0,64.

Perusrahoituksen myöntämisen perusteena käytettävä suoritemäärä saadaan siten, että opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 32 c §:n 1 momentissa tarkoitettu tavoitteellinen opiskelijavuosimäärä kerrotaan järjestäjäkohtaisella painokertoimella. Järjestäjäkohtainen painokerroin lasketaan siten, että tämän pykälän 2 momentissa säädetty painotettu opiskelijavuosimäärä jaetaan varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltävän vuoden toteutuneella opiskelijavuosimäärällä.

Painotettu opiskelijavuosimäärä saadaan laskemalla yhteen varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltävän vuoden

2 §:n 2 momentissa säädetyillä kustannusryhmien kertoimilla sekä 5 §:ssä säädetyillä tutkintotyyppien ja oppisopimuskoulutuksena järjestettävän koulutuksen kertoimilla painotetut toteutuneet opiskelijavuodet;

2 §:n 3 momentissa säädetyillä kertoimilla painotetut valmentavien koulutusten, muun ammatillisen koulutuksen sekä opiskeluvalmiuksia tukevien opintojen toteutuneet opiskelijavuodet;

6 §:ssä säädetyllä oppivelvollisuuden korotuskertoimella painotetut toteutuneet opiskelijavuodet;

7 §:ssä säädetyillä erityisen tuen järjestämisen korotuskertoimilla painotetut toteutuneet opiskelijavuodet;

8 §:ssä säädetyillä majoituksen järjestämisen korotuskertoimilla painotetut toteutuneet opiskelijavuodet;

9 §:n 1 momentissa säädetyillä henkilöstökoulutuksen kertoimilla sekä tämän momentin 1 kohdassa tarkoitetuilla kertoimilla tai 2 §:n 3 momentissa säädetyllä muun ammatillisen koulutuksen kertoimella painotetut henkilöstökoulutuksen toteutuneet opiskelijavuodet;

9 §:n 2 momentissa säädetyllä työvoimakoulutuksen kertoimella sekä tämän momentin 1 kohdassa tarkoitetuilla kertoimilla painotetut työvoimakoulutuksena järjestetyn ammatti- ja erikoisammattitutkintokoulutuksen tai 2 §:n 3 momentissa säädetyllä kertoimella painotetut muun ammatillisen koulutuksen toteutuneet opiskelijavuodet; ja

9 §:n 3 momentissa säädetyllä kertoimella painotetut vankilaopetuksena järjestetyn koulutuksen toteutuneet opiskelijavuodet.

Suoritusrahoituksen myöntämisen perusteena käytettävä suoritemäärä saadaan laskemalla yhteen 2 ja 3 momentissa tarkoitetut suoritteet.

Tutkinnon osien perusteella määräytyvä suoritemäärä saadaan laskemalla yhteen

2 §:n 2 momentissa säädetyillä kustannusryhmien kertoimilla ja 5 §:ssä säädetyillä tutkintotyyppien kertoimilla painotetut tutkinnon osien osaamispisteet; ja

7 §:ssä säädetyillä erityisen tuen järjestämisen korotuskertoimilla painotetut tutkinnon osien osaamispisteet.

Tutkintojen perusteella määräytyvä suoritemäärä saadaan laskemalla yhteen

2 §:n 2 momentissa säädetyillä kustannusryhmien kertoimilla ja 5 §:ssä säädetyillä tutkintotyyppien kertoimilla painotetut tutkinnot, jotka kerrotaan luvulla 72, jos opiskelija on tutkinnon suorittamisen aloittamista edeltävän kuukauden lopussa ollut vailla perusasteen jälkeistä ammatillista tutkintoa, ja muutoin luvulla 18; ja

7 §:ssä säädetyillä erityisen tuen järjestämisen korotuskertoimilla painotetut tutkinnot, jotka kerrotaan luvulla 72.

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 32 g §:ssä tarkoitetusta vaikuttavuusrahoituksesta myönnetään 7/10 opiskelijoiden työllistymisen ja jatko-opintoihin siirtymisen perusteella, 3/20 opiskelijapalautteen perusteella ja 3/20 työelämäpalautteen perusteella.

Työllistyneellä tai jatko-opintoihin siirtyneellä tarkoitetaan henkilöä, joka on suorittanut tutkinnon tai tutkinnon osan sen kalenterivuoden aikana, joka päättyy kolme vuotta ennen varainhoitovuoden alkamista, ja on työllinen tai suorittaa opintoja korkeakoulussa sen kalenterivuoden lopussa, joka päättyy kaksi vuotta ennen varainhoitovuoden alkamista.

Jos tutkinnon suorittanut työllistynyt tai jatko-opintoihin siirtynyt on tutkinnon suorittamisen aloittamista edeltävän vuoden lopussa ollut työllinen, painokerroin on 2. Jos tutkinnon suorittanut työllistynyt tai jatko-opintoihin siirtynyt ei ole tutkinnon suorittamisen aloittamista edeltävän vuoden lopussa ollut työllinen, painokerroin on 4.

Jos tutkinnon osan suorittanut työllistynyt tai jatko-opintoihin siirtynyt on tutkinnon suorittamisen aloittamista edeltävän vuoden lopussa ollut työllinen, painokerroin on 1. Jos tutkinnon osan suorittanut työllistynyt tai jatko-opintoihin siirtynyt ei ole tutkinnon suorittamisen aloittamista edeltävän vuoden lopussa ollut työllinen, painokerroin on 2.

Pykälän 2 ja 3 momentissa tutkinnon suorittamisen aloittamisella tarkoitetaan sen tutkinnon taikka tutkinnon osan tai osien suorittamisen aloittamista, joiden suorittaminen henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa sovitun mukaisesti on opiskelijan tavoitteena. Jos työllistynyt tai jatko-opintoihin siirtynyt on suorittanut 1 momentissa tarkoitetun kalenterivuoden aikana sekä tutkinnon että tutkinnon osan tai osia, painokerroin määräytyy 2 momentin mukaisesti.

Tutkinnon tai tutkinnon osan suorittaneen henkilön toiminnan määrittelyssä käytetään viimeisimpiä käytettävissä olevia Tilastokeskuksen henkilöpohjaisia tilastoaineistoja ja niissä käytettäviä luokitteluja.

Opiskelijoiden työllistymisen ja jatko-opintoihin siirtymisen perusteella myönnettävän vaikuttavuusrahoituksen suoritemäärä saadaan laskemalla yhteen koulutuksen järjestäjän 13 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitetut suoritemäärät, joita on painotettu

kunkin 13 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitetun ryhmän osalta vastaavan ryhmän tämän pykälän 2 momentissa säädetyllä järjestäjäkohtaisella korjauskertoimella; ja

työllistyneiden osalta 3 momentissa säädetyllä alueellisella korjauskertoimella.

Järjestäjäkohtainen korjauskerroin lasketaan siten, että kolme vuotta ennen varainhoitovuoden alkamista päättyvän kalenterivuoden aikana tutkinnon taikka tutkinnon osan tai osia suorittaneiden lukumäärä jaetaan kaksi vuotta ennen varainhoitovuoden alkamista päättyvän kalenterivuoden lopussa työllistyneiden tai jatko-opintoihin siirtyneiden sekä työttömien yhteismäärällä. Tutkinnon tai tutkinnon osan suorittamiseen sovelletaan 13 §:n 4 momenttia.

Alueellinen korjauskerroin lasketaan siten, että koko maan väestön ammatillisen tutkinnon suorittaneiden työllisten osuus koko maan väestön ammatillisen tutkinnon suorittaneiden työllisten ja työttömien yhteismäärästä jaetaan koulutuksen järjestäjän järjestämisluvassa määrätyn toiminta-alueen pääasiallisen maakunnan väestön ammatillisen tutkinnon suorittaneiden työllisten osuudella edellä mainitun alueen ammatillisen tutkinnon suorittaneiden työllisten ja työttömien yhteismäärästä.

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 32 g §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua opiskelijapalautetta kerätään

ammatillisen tutkintokoulutuksen aloittaneilta opiskelijoilta ( aloituskysely );

ammatillisen tutkinnon taikka tutkinnon osan tai osia suorittaneilta opiskelijoilta ( päättökysely ).

Opiskelijoilta, jotka suorittavat tutkinnon tai tutkinnon osan ilman tutkintokoulutukseen osallistumista, ei kerätä opiskelijapalautetta.

Opiskelijapalautteen perusteella myönnettävän vaikuttavuusrahoituksen perusteena käytetään niiden opiskelijoiden antamaa palautetta, joiden henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma on hyväksytty tai jotka ovat osoittaneet henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa tavoitteena olevan osaamisen varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltävän vuoden heinäkuun 1 päivän ja varainhoitovuotta edeltävän vuoden kesäkuun 30 päivän välisenä aikana.

Opetushallitus lähettää palautekyselyn opiskelijalle. Aloituskysely lähetetään, kun opiskelijan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma on hyväksytty. Päättökysely lähetetään, kun opiskelija on osoittanut henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa tavoitteena olevan tutkinnon suorittamiseksi tarvittavan osaamisen. Jos opiskelijan tavoitteena ei ole koko tutkinnon suorittaminen, päättökysely lähetetään, kun opiskelija on osoittanut henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa tavoitteena olevan tutkinnon osan tai osien suorittamiseksi tarvittavan osaamisen.

Jos opiskelijalle on 15 §:n 3 momentissa tarkoitettuna jaksona lähetetty aloitus- tai päättökysely, opiskelijalle ei saman koulutuksen järjestäjän opinnoissa lähetetä kyseisen jakson aikana vastaavaa kyselyä.

Kyselyn vastausaika on 30 vuorokautta kyselyn lähettämisestä, kuitenkin enintään 60 vuorokautta aloituskyselyssä henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman hyväksymisestä ja päättökyselyssä henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa tavoitteena olevan osaamisen osoittamisesta.

Aloituskyselyn väittämät ovat

Pääsin aloittamaan opintoni sopivassa aikataulussa.

Aikaisemmat opintoni, työkokemukseni ja muu osaamiseni selvitettiin monipuolisesti.

Sain vaikuttaa tutkinnon osien valintaan.

Kanssani selvitettiin, tarvitsenko tukea opinnoissani.

Päättökyselyn väittämät ovat

Minulle laadittu henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma mahdollisti opintojeni joustavan etenemisen.

Opetustilat, välineet, työpaikat, digitaaliset ja muut oppimisympäristöni edistivät oppimistani.

Olen tyytyväinen minulle tarjottuihin mahdollisuuksiin opiskella työpaikalla.

Sain riittävästi opetusta ja ohjausta, jotta opintoni etenivät suunnitellusti.

Opintojeni aikana varmistettiin, että sain tukea opintojen etenemiseen, jos sitä tarvitsin.

Saamani opetus ja ohjaus oli laadukasta.

Työtehtävät, joissa suoritin näyttöni, vastasivat todellisia työelämän tehtäviä.

Arvioijani olivat ammattitaitoisia ja asiantuntevia.

Opiskelijoita kohdeltiin yhdenvertaisesti ja tasa-arvoisesti.

Koulutus paransi valmiuksiani työelämään siirtymiseen, siellä toimimiseen tai jatko-opintoihin.

Koulutus antoi valmiuksia yrittäjyyteen.

Koulutuksen aikana sain osaamista ja ammattitaitoa, jota pystyn hyödyntämään.

Opiskelijapalautekyselyjen väittämiin annettujen vastausten pisteytysasteikko on

5 pistettä täysin samaa mieltä

4 pistettä jokseenkin samaa mieltä

3 pistettä osin samaa osin eri mieltä

2 jokseenkin eri mieltä

1 täysin eri mieltä

Opiskelijapalautteen perusteella jaettavasta vaikuttavuusrahoituksesta 1/4 myönnetään aloituskyselyn perusteella ja 3/4 päättökyselyn perusteella.

Kyselyjen kohteena olleiden ja kyselyihin vastanneiden opiskelijoiden määrän perusteella lasketaan järjestäjäkohtainen vastausosuus erikseen

aloituskyselylle;

tutkinnon suorittaneiden opiskelijoiden päättökyselylle; sekä

tutkinnon osan tai osia suorittaneiden opiskelijoiden päättökyselylle.

Vastausosuus on kuhunkin 2 momentissa tarkoitettuun kyselyyn vastanneiden määrä jaettuna kyselyn kohteena olleiden määrällä. Vastausosuuden perusteella lasketaan kullekin kyselylle järjestäjäkohtainen katokorjauskerroin. Kun vastausosuus on 70 prosenttia tai sitä suurempi, katokorjauskerroin on 1/vastausosuus. Kun vastausosuus on pienempi kuin 70 prosenttia, mutta suurempi kuin 20 prosenttia, katokorjauskerroin on 1/0,7 + 2,04 x (0,7 – vastausosuus). Kun vastausosuus on 20 prosenttia tai sitä pienempi, katokorjauskerroin on 432/175. Koulutuksen järjestäjän kunkin kyselyn vastausten pisteiden yhteismäärä kerrotaan kyseisen kyselyn järjestäjäkohtaisella katokorjauskertoimella.

Aloituskyselyn perusteella myönnettävän vaikuttavuusrahoituksen perusteena on aloituskyselyn vastausten painotettu pistemäärä. Päättökyselyn perusteella myönnettävän vaikuttavuusrahoituksen perusteena on tutkinnon suorittaneiden opiskelijoiden vastausten painotettu pistemäärä kerrottuna luvulla kolme sekä tutkinnon osan tai osia suorittaneiden opiskelijoiden vastausten painotettu pistemäärä.

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 32 g §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua työelämäpalautetta kerätään

oppi- tai koulutussopimustyöpaikan edustajalta ( työpaikkakysely );

oppi- tai koulutussopimukseen perustuvan osaamisen hankkimisen vastuulliselta työpaikkaohjaajalta ( työpaikkaohjaajakysely ).

Työelämäpalautteen perusteella myönnettävän vaikuttavuusrahoituksen perusteena käytetään palautetta, joka koskee tutkintokoulutukseen osallistuvien opiskelijoiden varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltävän vuoden heinäkuun 1 päivän ja varainhoitovuotta edeltävän vuoden kesäkuun 30 päivän välisenä aikana suorittamia oppi- tai koulutussopimukseen perustuvia osaamisen hankkimisjaksoja ( työpaikkajakso ).

Koulutuksen järjestäjä vastaa työpaikkakyselyn palautteen keräämisestä.

Tammikuun 1 päivän ja kesäkuun 30 päivän välisenä aikana suoritettuja työpaikkajaksoja koskeva palaute kerätään heinäkuun 1 päivän ja elokuun 31 päivän välisenä aikana. Heinäkuun 1 päivän ja joulukuun 31 päivän välisenä aikana suoritettuja työpaikkajaksoja koskeva palaute kerätään seuraavan vuoden tammikuun 1 päivän ja helmikuun viimeisen päivän välisenä aikana. Yhden kyselyn kohdejoukkona ovat koulutuksen järjestäjän opiskelijoiden tietyssä työpaikassa tässä momentissa tarkoitettuna ajanjaksona suorittamat työpaikkajaksot.

Opetushallitus lähettää palautekyselyn vastuulliselle työpaikkaohjaajalle. Yhden kyselyn kohdejoukkona ovat koulutuksen järjestäjän tietyn tutkinnon opiskelijoiden työpaikkajaksot, jotka on suoritettu kuukauden 1 päivän ja 15 päivän tai kuukauden 16 päivän ja viimeisen päivän välisenä aikana. Kysely lähetetään edellä tarkoitetun aikajakson päättymisen jälkeen.

Kyselyn vastausaika on 30 vuorokautta kyselyn lähettämisestä, kuitenkin enintään 60 vuorokautta 1 momentissa tarkoitetun aikajakson päättymisestä.

Työpaikkakyselyn väittämät ovat

Yhteistyö oppilaitoksen kanssa on sujuvaa.

Oppilaitos tiedottaa hyvin ammatilliseen koulutukseen liittyvistä yhteistyön mahdollisuuksista.

Olemme tyytyväisiä oppilaitoksen tapaan hoitaa oppi- ja koulutussopimusten laadintaan liittyvät käytännön asiat.

Oppilaitos järjestää työelämässä oppimisen työpaikan tarpeet huomioiden.

Oppilaitos tarjoaa mahdollisuutta ennakoida työpaikkamme osaamisen kehittämistarpeita ja sen avulla kehittää toimintaamme.

Voisimme rekrytointitilanteessa palkata tästä oppilaitoksesta valmistuneita opiskelijoita.

Oppilaitoksella on kyky kehittää toimintaansa saamansa palautteen perusteella.

Voimme suositella oppi- tai koulutussopimusyhteistyötä oppilaitoksen kanssa.

Olemme tyytyväisiä oppilaitoksen toimintaan järjestää työelämässä oppimista.

Työpaikkaohjaajakyselyn väittämät ovat

Yhteistyö oppilaitoksen kanssa oli sujuvaa.

Oppilaitos varmisti etukäteen opiskelijan riittävät valmiudet työelämässä oppimiseen.

Oppilaitos varmisti, että työtehtävät edistävät opiskelijan oppimista suunniteltujen tavoitteiden mukaisesti.

Oppilaitos varmisti, että työpaikkaohjaajilla tai mentorilla oli tiedossa opiskelijan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan (HOKS) kirjatut tavoitteet.

Oppilaitos tarjosi riittävästi tukea opiskelijan oppimisen ohjaamiseen.

Oppilaitos tarjosi riittävästi tukea opiskelijan osaamisen kehittymisen arvioimiseen ja palautteen antamiseen opiskelijalle.

Oppilaitoksella on kyky kehittää työelämässä oppimista saamansa palautteen perusteella.

Olen tyytyväinen oppilaitoksen toimintaan järjestää työelämässä oppimista.

Kyselyiden väittämiin annettujen vastausten pisteytysasteikko on

5 pistettä täysin samaa mieltä

4 pistettä jokseenkin samaa mieltä

3 pistettä osin samaa osin eri mieltä

2 jokseenkin eri mieltä

1 täysin eri mieltä

Työelämäpalautteen perusteella jaettavasta vaikuttavuusrahoituksesta 1/4 myönnetään työpaikkakyselyn perusteella ja 3/4 työpaikkaohjaajakyselyn perusteella.

Kunkin vastauksen pistemäärä kerrotaan kyseisen vastauksen kohdejoukkona olevien työpaikkajaksojen kestolla päivinä. Jos opiskelijan henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa on sovittu, että opiskelija ei ole hankkimassa osaamista työpaikalla kaikkina osaamisen hankkimisjaksoon kuuluvina säännönmukaisina opiskelupäivinä, otetaan huomioon vain työpaikalla hankittavan osaamisen osuus säännönmukaisista opiskelupäivistä. Työpaikalla hankittavan osaamisen osuutta määriteltäessä säännönmukaiseen opiskeluviikkoon katsotaan kuuluvaksi viisi opiskelupäivää.

Työpaikkaohjaajakyselylle lasketaan kyselyn kohdejoukkona olleiden työpaikkajaksojen päivien yhteismäärän ja saatujen vastausten kattamien työpaikkajaksojen päivien yhteismäärän perusteella järjestäjäkohtainen vastausosuus, joka on saatujen vastausten kattamien työpaikkajaksojen päivien yhteismäärä jaettuna kyselyn kohdejoukkona olleiden työpaikkajaksojen päivien yhteismäärällä. Vastausosuuden perusteella lasketaan järjestäjäkohtainen katokorjauskerroin. Kun vastausosuus on 70 prosenttia tai sitä suurempi, katokorjauskerroin on 1/vastausosuus. Kun vastausosuus on pienempi kuin 70 prosenttia, mutta suurempi kuin 20 prosenttia, katokorjauskerroin on 1/0,7 + 2,04 x (0,7 – vastausosuus). Kun vastausosuus on 20 prosenttia tai sitä pienempi, katokorjauskerroin on 432/175. Koulutuksen järjestäjän työpaikkaohjaajakyselyn vastausten 2 momentissa säädetyllä tavalla määriteltyjen pisteiden yhteismäärä kerrotaan järjestäjäkohtaisella katokorjauskertoimella.

Työpaikkakyselyn ja työpaikkaohjaajakyselyn perusteella myönnettävän vaikuttavuusrahoituksen perusteena on kyseisen kyselyn vastausten painotettujen pisteiden yhteenlaskettu määrä.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2021.

Asetusta sovelletaan ensimmäisen kerran myönnettäessä varainhoitovuoden 2021 rahoitusta.

Asetuksen opiskelija- ja työelämäpalautetta koskevia säännöksiä sovelletaan kuitenkin ensimmäisen kerran myönnettäessä varainhoitovuoden 2023 rahoitusta. Myönnettäessä varainhoitovuosien 2021 ja 2022 rahoitusta sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita opiskelijapalautetta koskevia säännöksiä. Poiketen siitä, mitä tässä momentissa säädetään, 18 §:n 2 momentin katokorjauskerrointa koskevaa säännöstä sovelletaan ensimmäisen kerran myönnettäessä varainhoitovuoden 2021 rahoitusta.

Tällä asetuksella kumotaan ammatillisen koulutuksen rahoituksen laskentaperusteista annettu opetus- ja kulttuuriministeriön asetus (682/2017) .

Poiketen siitä, mitä 6 §:ssä säädetään, varainhoitovuoden 2021 rahoitusta myönnettäessä mainitussa pykälässä säädetyllä korotuskertoimella painotetaan vuonna 2003 ja sen jälkeen syntyneiden opiskelijoiden elokuun 1 päivän ja joulukuun 31 päivän välisenä aikana vuonna 2019 suorittamia opiskelijavuosia. Varainhoitovuoden 2022 rahoitusta myönnettäessä painotetaan vuonna 2003 ja sen jälkeen syntyneiden opiskelijoiden vuonna 2020 suorittamia opiskelijavuosia.

Sen lisäksi, mitä 10 §:n 2 momentin 3 kohdassa säädetään, varainhoitovuoden 2023 rahoitusta myönnettäessä painotetun opiskelijavuosimäärän laskennassa otetaan huomioon myös 6 §:ssä säädetyllä oppivelvollisuuden korotuskertoimella painotetut vuosina 2003 ja 2004 syntyneiden opiskelijoiden vuonna 2021 suorittamat opiskelijavuodet. Varainhoitovuoden 2024 rahoitusta myönnettäessä otetaan huomioon myös vuosina 2003 ja 2004 syntyneiden opiskelijoiden vuonna 2022 suorittamat opiskelijavuodet. Varainhoitovuoden 2025 rahoitusta myönnettäessä otetaan huomioon myös vuosina 2003 ja 2004 syntyneiden opiskelijoiden vuonna 2023 suorittamat opiskelijavuodet. Varainhoitovuoden 2026 rahoitusta myönnettäessä otetaan huomioon myös vuonna 2004 syntyneiden opiskelijoiden vuonna 2024 suorittamat opiskelijavuodet.

Poiketen siitä, mitä 12 §:ssä säädetään, varainhoitovuonna 2021 ja 2022 vaikuttavuusrahoituksesta myönnetään 3/4 työllistymisen ja jatko-opintoihin siirtymisen perusteella ja 1/4 opiskelijapalautteen perusteella.